Hirvelän ensimmäinen omistaja oli Yltiän ruodun Koivukankaan
torpasta tulleet Emmanuel(Manu) Koivukangas jota kutsuttiin
"Hirvihemmaksi" ja vaimonsa Emilia. Manu Koivukankaan veli Anton
Hemming oli samaan aikaan Mäyrälän palstatilan omistajana.
Hänen Jälkeensä tilan ostivat 16.8.1894 päivätyllä kauppakirjalla Herman
Juhonpoika Lehtinen ja vaimonsa
Johanna Abrahamintytär.
Hirvelän seuraava omistaja oli Kaarlo Edvard Matinpoika Kankaanpää
(Hirvelän Kalle) s.18.3.1876 k.24.2.1949 ja
Hilma Vilhelmiina Aapontytär s.15.6.1882 k.24.10.1971 .Hilma oli
kotoisin Ruoveden puolelta Honkalan talosta. Heillä oli lapset Martta
Maria s.1901, Lempi Johanna s.1904, Rauha Sylvia s.1913, Impi Emilia
s.1916, Aune Karoliina s.1920 ja Kerttu Marjatta s.1925.
Hirvelässä pidettiin kiertokoulua.Koulua varten oli varattuna talon
toinen pääty.Koulu kesti 6 viikkoa kerrallaan ja vaihtui sitten taas
uuteen paikkaan. Muita lähistön kiertokoulu paikkoja olivat Reinikka
ja Kangastenperä. Oppilaat tulivat Karhunkylältä ja sen
ympäristöstä.Opettajana toimi "Hanhijoki" niminen henkilö.
Hilma Hirvelä piti pyhäkoulua, sekä kävi kylä taloissa töissä ja Kalle
teki ammatikseen metsätöitä ja joutui tämän takia olemaan paljon poissa
kotoa. Vuonna 1926 Kalle ja Hilma Hirvelä myivät tilansa Kallen
veljelle Jalo Kankaanpäälle, ja muuttivat Hirvelästä
Pihlajaveden asemalle,jossa Kalle hankki perheelleen elannon
Pihlajaveden sahan työntekijänä.
Hirvelä jäi joksikin aikaa autioksi kunnes Niilo ja Laura
Lamminmäki ostivat sen. Hekään eivät asuneet tilalla, vaan
siirsivät sieltä rakennukset pois. Näistä rakennuksista syntyi Kotilehto
Kettulan päärakennuksen läheisyyteen.
|