Jänikselän palstatila

Jänikselän asuinrakennus oli rakennettu Pöytäkankaan vanhan riihen hirsistä.Talosta vain toinen pää oli lämpöisenä. Vuosikymmenien kuluessa alkoivat hirret lahota, ja lopuksi rakennus oli pönkkien varassa.Vuonna 1972 kunnostettiin toinen pää asuttavaksi ja vanha tupa hävitettiin kokonaan pois.

Jänikselän ensimmäinen omistaja oli Matti Niemelä,joka kuitenkin melkein heti luopui tilanpidosta,ja myi sen 11.1.1894 päivätyllä kauppakirjalla Soinissa 29.8.1860 syntyneelle Alarik (Alte) Kustaanpoika Syrjäselle ,ja hänen vaimolleen Selma Salomonintyttärelle ,joka oli syntynyt Pihlajavedellä 16.10.1859.
Tuohon aikaan rakennettiin Haapamäen-Seinäjoen välistä rautatietä,ja kerrotaan,että Alte Syrjänen oli ollut tällä ratatyömaalla töissä ja tämän takia joutunut Pihlajavedelle.
Alte ja Selma Syrjäsen lapset olivat: Juha Kustaa s.2.12.1887 k.5.3.1974, Emil Arvid s.31.8.1889, Vilhelmiina s.26.2.1896  k.19.10.1986, Aino Maria s.21.6.1898, Elsa Amanda s.10.4.1901 sekä Adiel Herman s.19.6.1905  k.11.3.1983
Jänikselässä oli kylän ensimmäinen sauna,jota kaikki kyläiset käyttivät ensimmäisenä vuotena yhteissaunana.Kun talon oma väki oli ensin käynyt saunomassa,niin sitten isäntä huusi kovalla äänellä "nyt vihtomaan" niin jokapuolelta kylää ihmiset riensivät saunomaan.
Alarik (Alte) Syrjänen oli ammatiltaan muurari,ja hän teki monet Karhunkylän uudistalojen muuraustyöt, mm.Karhunkylän työväentalon muurausurakan vuosina 1908-09.

Lapsista Vilhelmiina ja Adiel jäivät vanhempiensa kanssa asumaan kotitaloonsa.Emil rakensi lähelle kotitaloaan oman tupansa,siirtyen myöhemmin jonkun kilometrin päässä olevan Rantamaan isännäksi.
Lapsista vanhin Juha Kustaa alkoi sen jälkeen asumaan tässä veljensä rakentamassa Nevalahti nimisessä talossa.
Alarik ja Selma syrjänen asuivat Jänikselässä kuolemaansa saakka. Selma kuoli 2.6.1939 ja Alarik 23.11.1945.