Kotikirjaston uumenista

Julkistettu 31.7.2007
Parhaimmillaan IE 6.0+, res 1024 x 768 >

Maamme kirja

Lukukirja Suomen alimmille oppilaitoksille

Maamme kirja Maamme kirja, Zacharias Topelius, 512 sivua, 199 tekstiä, WSOY, 1934, 38. painos.

Maamme kirja on 1800-luvun lopun kaskisavujen ja kansallisen heräämisen ajan kansallisromanttisesta perspektiivistä nähty ideaali läpileikkaus Suomen maasta, kansasta, kielestä, kulttuurista ja historiasta ja tarkoitettu alun perin vasta perustettujen kansakoulujen yleissivistäväksi peruslukemistoksi ja kansallisen identiteetin vahvistamiseksi Suomen suuriruhtinaskunnassa.

Yksi maa, yksi kansa oli ajatuksena uusi, mihin paneudutaan aivan erityisellä intensiteetillä, ja maailmanselitysoppina on uskonnollinen pohjavire tyypillisesti silmiinpistävän voimakas. Punaisena lankana läpi kirjan kulkee myös se, miten syvästi ihmiset yli sata vuotta sitten elivät luonnossa ja luonnosta, kun taas tämän päivän ihmisen huolena on vieraantuminen siitä.

Maamme kirjan on kirjoittanut suomalainen kirjailija ja lehtimies, Helsingin yliopiston rehtori Zacharias Topelius, ja se on julkaistu ensimmäisen kerran ruotsiksi vuonna 1875 nimellä Boken om vårt land.

Johan Bäckvallin - avustajinaan Elias Lönnrot, August Ahlqvist ja Kaarlo Slöör - kääntämänä se julkaistiin suomeksi ensimmäisen kerran jo seuraavana vuonna 1876. Vuonna 1878 sen suomensi uudestaan Paavo Cajander, joka tarkisti kaikki tekstit vielä uudelleen vuonna 1886. Myös Otto Manninen korjasi tekstejä vuonna 1915 ja sen jälkeenkin niitä on usein muutettu, niin että on epäilty Topeliuksen oman äänen alkaneen hämärtyä.

Esimerkiksi kirjan 1. osan tuttu alkuruno, Aamulaulu, on näillä sivuilla heti 1. säkeistöstä alkaen aivan erilainen kuin vuonna 1985 julkaistussa painoksessa, joka on lähempänä Bäckvallin ensimmäistä suomennosta. Näiden sivujen tekstit ovat WSOY:n kustantamasta 38. painoksesta vuodelta 1934 ja kaikki kuvat ovat kirjan kuvitusta.

Morgonsång 1875

Vak upp kring hundramila stränder,
mitt sköna land mitt fosterland!
Vak upp, när dagens sol sig tänder
i morgonglans vid himlens rand!
Din långa vinternatt förgår,
ditt segerglada ljus uppstår.
Vak upp kring hundramila stränder,
mitt sköna land, mitt fosterland!

Aamulaulu 1876

Tuhanten rantain partahilla
Heräjä armas synnyinmaa!
Heräjä, kun taivaan rantehilla
Jo aamun koitto leimuaa!
Ikävä yös' on haihtuva
Ja valon-riemu voittava.
Tuhanten rantain partahilla
Heräjä armas synnyinmaa!

Aamulaulu 1934

Tuhansin rannoin raikkahasti
heräjä, armas synnyinmaa!
Heräjä, aamu hehkuvasti
jo ilmain äärell' aukeaa!
Jo väistyy talves pitkä yö,
valosi voitonhetki lyö.
Tuhansin rannoin raikkahasti
heräjä, armas synnyinmaa!

Aamulaulu 1985

Tuhanten rantain partahilla
heräjä armas synnyinmaa!
Heräjä, taivaan rantehilla
jo aamun koitto leimuaa!
Ikävä yös on haihtuva
ja valon riemu voittava.
Tuhanten rantain partahilla
heräjä armas synnyinmaa!

 

Maamme kirja Maamme kirja, Zacharias Topelius, 580 sivua, 200 tekstiä, WSOY, 1985, 2. kansanpainos.

 

Tästä 38. painoksesta myös puuttuu joitakin tekstejä: Ruotsin kieli, Suomalaiset Demminin luona, Venäläiset Suomessa, Muista jotka ovat muuttaneet Suomeen ja Isänmaan virsi, jotka ovat vuoden 1985 kansanpainoksessa. Kansanpainoksesta sen sijaan puuttuvat tekstit 93. Vaasan marssi, 189. Venäjän vallan loppu, 190. Suomesta tulee itsenäinen tasavalta, 191. Suomen uusi hallitusmuoto ja 198. Sakari Topelius.

Varsinkin valtiollisista muutoksista kertovat kansanpainoksesta puuttuvat kolme tekstiä ja moni muukin 6. osan teksti on kokonaan tai osittain jonkun myöhemmän toimittajan tuotantoa, koska ne kertovat Topeliuksen kuoleman 1898 jälkeisistä tapahtumista. Uudessa kansanpainoksessa taas on käytetty Cajanderin 16. painoksen käännöstä vuodelta 1899.

Lisäyksiä tai poistoja lieneekin tehty aina ajan hengen vaatimusten mukaan ja päivitetty ajan tasalle. Mm. valvontakomission määräyksestä (linkin s. 39) on Maamme kirjan mukaelma joutunut myös kiellettyjen kirjojen listalle, kun Oppikirjojen tarkastustoimikunnan (as. 21.12.1944) mietinnön (s. 2-3) pohjalta

"Valtioneuvosto asetti 21.12.1944 asiantuntijatoimikunnan tarkastamaan kansa- ja oppikouluissa sekä seminaareissa käytössä olleita oppikirjoja ja missä määrin niiden joukossa oli sellaisia, 'joissa annettiin erheellisiä tietoja ulkomaiden oloista tai jotka muuten voivat vahingoittaa maamme suhteita ulkovaltoihin, sekä tekemään opetusministeriölle esityksiä toimenpiteistä mahdollisten korjausten aikaansaamiseksi'".

Uusia kirjoja ei kuitenkaan ehditty painaa, joten

"- - oppilaat itse yliviivaamalla sensuroivat kirjoistaan sopimattomat kohdat, repivät lehtiä pois tai liimasivat niitä umpeen - samalla tutustuen huolella aiheeseen.".

Nykytutkimuksen valossa monet painatusajankohdan historialliset faktat ovat saaneet uutta valaistusta ja uusia näkökulmia ja tulkintoja. Kirjan kielioppi on myös aikansa kieltä ja sellaisena oikein. Nykyisin monet erikseen kirjoitettavat ilmaisut on vielä käsitelty yhdyssanoina ja sanajärjestyksessä näkyy selvästi ruotsin ja saksan kielen vaikutus.

Sekä suomen- että ruotsinkielisiä painoksia ja versioita kirjasta on vuosikymmenien mittaan tehty lähes 100 kpl, joten sitä lienee monien sukupolvien aikana aina 1950-luvulle asti luettu kouluissamme Raamatun jälkeen enemmän kuin mitään muuta kirjaa. - UJ -