Kannanotto valtionvarainministeriön budjettiesitykseen vuodelle 2003 julkaistiin KURUN SANOMISSA 22.8.2002. Samana päivänä alkoi budjettiriihi, jonka tuloksena veroalen luvattiin koskevan vain pienempituloisia ja vain 2.00 eurolla kuukaudessa. Ulkomaista velkaa tullaan ottamaan 230 miljoonaa euroa, energiavero nousee ja kuntien tarve kunnallisveron korotukseen kasvaa. M.o.t.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan vuonna 2000 tekemän kyselyn mukaan vain 18 % suomalaisista on sitä mieltä että poliittiset ja taloudelliset päätökset toimivat koko kansan parhaaksi ja että hyvinvointivaltion kannatus on vuodesta 1992 vain kasvanut niin että jopa 85 % kansasta pitää sitä hintansa arvoisena.
Kuitenkin mm. terveyden- ja vanhustenhoidon, lasten päivähoitopaikkojen, eläkeläisten, työttömien ja ylivelkaantuneiden tilanteen on jo pitkään tiedetty olevan päivä päivältä surkeammalla tolalla varsinkin suuremmissa kunnissa ja työttömyyttä pidetään yleisesti kiireellisimpänä ongelmana. Muistissa lienee vielä myös runsaan vuoden takainen suuri köyhyyskeskustelu, kun poliittiset päättäjät juuttuivat pohtimaan mitä se oikein tarkoittaa.
Tänään ovat sitten taas puitavina jyvät ja akanat kansalle ja budjetista on lupailtu työllistävää ja tasa-arvoista. Valtion menoista tulisi leikata 100 miljoonaa euroa ja ottaa ulkomaista velkaa 130 miljoonaa euroa, mutta kuitenkin 1 % veroaleen olisi varaa sijoittaa jopa 711 miljoonaa euroa. Etuovesta halpaa rahaa roskiin ja takaovesta uutta kallista tilalle.
Yli 6 000 euron tuloissa se tietäisi HELSINGIN SANOMIEN mukaan vain 12 euron lisäystä kuukaudessa ja noin 1 500 euron tuloissa 5 euroa. Suurituloisetkaan eivät saisi kuin hyppysellisen suolarahoja ja pienituloisten asema ja peruspalvelut vain heikkenisivät. Niin se hölmöläisen täkkiraiska saisi taas uuden, upean jatkeen, työttömyyden säilyminen lisää multaa päälleen ja syntyisi mielikuva siitä kuin jotakin olisi tehty.
"Meidän esityksemme ovat aina sisältäneet matalapalkkapainotuksen" kehui Niinistö HELSINGIN SANOMISSA 1.8.2002.
Annetun mielikuvan mukainen budjettiesitys siis ei ole, työllistävyys siinä ei näy missään ja kunnillekin siitä olisi vain harmia. Vaikka veroprosentti olisi 0 % ja työnantajan sivukulut 0 euroa se ei lisäisi työpaikkoja, ei työnantajien palkkaushaluja eikä parantaisi työnhakumahdollisuuksia.
Työttömien määräaikaisten työsuhteiden tuottama toimeentulo ei myöskään muuttuisi milliäkään tukipakettien yhteensovituksen takia, jota ei kuitenkaan, ei niin millään, haluta purkaa, vaikka tiedetään, että määräaikaisten työsuhteiden todennäköisyys on suurin.
Työttömille on toki suunnitteilla lisää tukitöitä, vaikka tutkimuksien mukaan työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten on todettu olevan nollissa tai jopa haitaksi todellisilla työmarkkinoilla, eikä työtöntä kuitenkaan voi kutsua työllistyneeksi, työttömyyttä laskeneeksi eikä työtä työksi niin kauan kun siitä saatuja kolikoita ei voi kutsua palkaksi, niin kauan kun se ei tuota todellista toimeentuloa.
Ns. laman vuosina työttömyydestä tehtiin tehokkuuden mittari ja työllisistä uuden ajan stahanovilaisia. Työttömyyden on nyt jo kansainväliselläkin taholla todettu olevan Suomessa yhä edelleen noin 18 %, eli kymmenessä vuodessa ei sillä saralla ole muuttunut mikään muu kuin tilastointitapa, eikä taas ensi vuoden budjettiesityksenkään valossa näytä olevan aikomustakaan. Ei ihme, että talous kasvaa.
Ennen pitkää julkisen sektorin toimimattomuuteen kyllästynyt keskiluokka vain siirtyy kokonaan ostopalveluihin, mikä lisää paineita yhä uusiin veroaleihin ja romuttaa lopulta koko yhteiskunnan.
Tuntuukin siltä kuin nuo mainiot päättäjät kiiltävissä kammioissaan pelaisivat jotakin viihdyttävää videopeliä, jossa tähdätään virtuaaliolioita virtuaalipanoksin, virtuaaliarvoin ja -asentein, ja sitten katsotaan mitä siitä virtuaalisti seuraa.
Ulrika Juselius