Psykologi Liisa Keltikangas-Järvinen toteaa elämänhallinnasta seuraavaa:

"Hallinnantunne tarkoittaa sitä, että ihminen kokee elämänsä olevan hallinnassa ja voi mielestään päätöksillään, ratkaisuillaan ja toimenpiteillään vaikuttaa elämäänsä ja ympäristöönsä. Hallinnantunne on siis pitkälle samaa kuin luottamus itseen. Hallinnantunteen puuttuminen taas tarkoittaa, että ihminen kokee elämänsä olevan kiinni sattumanvaraisista tapahtumista, tai tuntee, että muut ihmiset päättävät asiat hänen puolestaan ja säätelevät hänen elämäänsä. Jos ihmisestä tuntuu, että muut ihmiset tekevät häntä koskevat ratkaisut, hänen itseluottamuksensa ei pysy kovinkaan vahvana." (1996, 227)

TV1:n ohjelmassa Tutkittu juttu 20.2.2003 todettiin kuitenkin, että tämän päivän työ ja elämä hallitsevat enemmänkin ihmistä kuin ihminen työtään ja elämäänsä. Työttömän elämänhallinnan vaatimuksillakin siis työttömiltä odotetaan paradoksaalisesti ylivoimaista täydellisyyttä verrattuna työssä käyviin, vaikka käytännössä työttömille ei ole jätetty tilaa hallita itse yhtään mitään. Työttömistä puhuttaessa elämänhallinta olisikin kirjoitettava erikseen: elämän hallinta.

Yhtä lailla erikseen pitäisi työttömistä puhuttaessa kirjoittaa myös kriisinhallinta ja puhua mieluummin ulkoisesta hallinnosta (hallinnoinnista) kuin sisäisestä hallinnasta.

"Elämän hallinta"

Ja kuinka ollakaan, erikseen Matti Vanhasen II hallituksen ensimmäinen työ- ja elinkeinoministeri Tarja Cronberg mielipidekirjoituksessaan HELSINGIN SANOMISSA 5.2.2008 elämänhallinnan kirjoittikin. Sana esiintyi tekstissä kolme kertaa, joista vain yksi oli oikein.

"- - Kolmannen sektorin työllistäminen on työllisyyspolitiikkaa, mutta se on myös osittain sosiaalipolitiikkaa. Osa työttömistä työnhakijoista tarvitsee pitkäaikaista, jopa pysyvää tukea elämän hallintaan sosiaalipolitiikan keinoin.

Elämän hallinta ei synny jatkuvasta pallottelusta tuetun työn ja työttömyyden välillä. Pallottelun on loputtava.

- -

Aktiivisemmalla työttömyyden muuntohoidolla luodaan ihmisille polkuja pysyvään työllisyyteen ja parannetaan elämänhallintaa. Näiden pitää olla kolmannen sektorin kaksi tavoitetta, jotka tukevat niin suomalaisten hyvinvointia kuin työelämän kehittämistä. - -"