Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen köyhyystutkimuksen mukaan erityisesti vähimmäisturvan varassa elävien työttömien tuloköyhyys oli trendinomaisesti noussut huimaa vauhtia 1990-luvun loppupuolella:

"Siirtymisellä ansiosidonnaiselta päivärahalta perustyöttömyysturvan piiriin on dramaattisia köyhyysvaikutuksia. Tämä vaikutus voimistui entisestään vuosikymmenen lopulla. Kaikkien käyttämiemme mittarien mukaan vähimmäistyöttömyysturvaetuuksien piirissä olevien köyhyysriski kasvoi 1990-luvun lopulla. Tämä havainto oli varsin odotettu ottaen huomioon kyseisellä ajanjaksolla harjoitetun kannustavuuspolitiikan." (Kangas, 2003, 80)

"- - Työmarkkinatuen ja toimeentulotuen saajista vähintään yhden köyhyysehdon vuonna 2000 täytti peräti kolme neljäsosaa, kun se viisi vuotta aiemmin oli 5 - 15 prosenttiyksikköä pienempi. - - Tulonsaajien tilanteen kohentuminen ja vähimmäisturvan varassa olevien tilanteen heikentyminen, väestöryhmien välisen toimeentulon polarisaatio, on loogisessa yhteydessä maassa harjoitettuun tulonjakopolitiikkaan." (Kangas, 2003, 85)

Tutkimustulokset ovat olleet tiedossa vuodesta 2000 ja sen jälkeen käytiin mm. ns. suuri köyhyyskeskustelu, joka tyrehtyi siihen, että päättäjät eivät oikein olleet yksimielisiä siitä, mitä se 'köyhyys' oikein mahtaa tarkoittaa. Mikään ei ole muuttunut. Uusia karenssimahdollisuuksia sen sijaan on ilmestynyt näköpiiriin mm. vuoden 2002 alussa voimaan tulleen työvoimapalvelulain tuloksena.

Verkkouutiset kertoi 2.5.2005 tilastokeskuksen erikoistutkija Irmeli Penttilän käsitelleen köyhyysteemaa uusimman Talous & Yhteiskunta -lehden artikkelissa Työtätekevät köyhät ajanjaksolta 1996 - 2001. Tuloksena oli, että

"Jos köyhyyttä ei torjuttaisi erilaisilla tulonsiirroilla, Suomessa olisi vuosituloilla mitattuna noin 2,5 kertaa enemmän köyhiä. - - Vuonna 1996 köyhiä oli tulonsiirrot huomioon ottaen 8 prosenttia väestöstä. Vuosituhannen vaihteessa osuus oli noussut 11 prosenttiin. Työllisissä talouksissa köyhien osuus oli 6 prosenttia. Työllisessä taloudessa on vähintään yksi työtä tekevä mutta ei työttömiä. Työttömien talouksista 18 prosenttia oli tulonsiirtojen jälkeenkin köyhiä vuonna 2001. 'Työssäkäyvienkin talouksiin kuuluvista 17 sadasta olisi köyhiä, jos tulonsiirtoja ei otettaisi huomioon', Penttilä laskee. - -"

Tutkija Ilpo Airio Turun yliopistosta kirjoittaa lehdessä yhden hengen talouksien mahdollisuuksista saada turvaa köyhyyttä vastaan, ja muistuttaa että

"- - tutkittavien joukko ei kata koko väestöä, koska mukaan eivät kuulu yhden aikuisen kotitaloudet ja kotitaloudet, joissa ei ole kokopäivätyön tekijöitä. - - Hänen mukaansa kahden ansaitsijan mallista on voinut tulla uusi työssä käymisen normi, jolloin esimerkiksi elinkustannukset ja palkkaus ovat sopeutuneet siihen, että molemmat puolisot käyvät työssä. Näin yhden ansaitsijan kotitalouksien köyhyysriski tulisi kasvamaan. - -"

Koska joukosta siis puuttuvat yhden hengen taloudet ja työttömät, joiden köyhyysriski on suurin, luvut voisi hyvinkin kaksinkertaistaa, jolloin köyhiä olisi kaikkiaan jo noin miljoona eli yli 20 % koko väestöstä. Ja tämä vielä kaikkien tukipakettien jälkeenkin.