Psykiatri ja kirjailija Veronica Pimenoff kirjoitti HELSINGIN SANOMIEN laajassa artikkelissaan Kasaus 29.12.2002 mm. seuraavasti:

"Globaalin kulttuurin arvo on raha, ja se tuhoaa kaiken, mikä estää sen liikettä ja yhtenäistää maantieteelliset ja mentaaliset alueet purkaen rajat, sopimukset, säännöt ja joustamattomuudet. Kaikki, mikä ei kuulu markkinatalouteen, kitketään, ja liikehän on vapaa, kunhan sivuutetaan valtiot, kulttuurit, lajit ja elämä. - - Pahimpia vastuksia ovat vähemmistöt. Kaikki, jotka eivät sopeudu metropolin metronomin tahtiin on raivattava syrjään, sillä joko ne ovat pelkästään hyödyttömiä tai ne ovat häirikköjä."

Filosofian tohtori Juha Siltala HELSINGIN SANOMIEN artikkelissa Levätkää rauhassa 29.12.2002 seuraavasti:

"Meidän aikanamme tieteellisenä totuutena esiintyy koroillaaneläjän etu, jonka valtaan kaikkien täytyy alistua. Se on kyvytön tunnistamaan oikeutta, kyvytön arvostamaan tietoa tiedon vuoksi tai taidetta taiteen vuoksi eikä se juuri piittaa kauneudestakaan. Kaikki, mikä ei ole mitattavissa määrillä ja sijoittajien etuna, joutaa väistymään."

Ja globalisaation asiantuntija Raimo Väyrynen HELSINGIN SANOMISSA 26.1.2003:

"On tehty selkeä poliittinen ja taloudellinen valinta, jonka mukaan Suomi on avoimessa markkinataloudessa. Yhteiskunnassa ei ole merkittävää ryhmää, joka vaatisi paluuta suljettuun talouteen."

Merkittävää?

Mopo karkuteillä

Aiheesta "Suomalaisen talousmallin murros - suljetusta sääntelytaloudesta kaksinapaiseen globaalitalouteen" 20.5.2005 Helsingin kauppakorkea­koulussa väitelleen yrityskonsultti Samuli Skurnikin mukaan mitään tietoista taloudellista valintaa ei kuitenkaan koskaan tehty, vaan mopo vain oli karannut päättäjien käsistä. Prosessia Skurnik kutsuu schumpeteriläisen luovan tuhon suomalaisversioksi. HELSINGIN SANOMIEN sunnuntaidebatissa 15.5.2005 hän kertoi asiasta mm. seuraavaa:

"- - Suomalaiskansalliseen tapaan meillä ei ole missään vaiheessa käyty talousmallimme muuttamisesta kunnon keskustelua - ei edes asiantuntijatasolla kansalaiskeskustelusta puhumattakaan. Ei etukäteen, ei muutosprosessin kuluessa, eikä edes jälkikäteen. Toteutunut muutos ei ole perustunut mihinkään kansalliseen strategiapohdintaan tai tietoiseen valmisteluun.

Talousmallin muuttuminen ei myöskään ole ollut mikään Holkerin hallituksen 1980-luvun lopulla toivoma 'hallittu rakennemuutos'. Erilaiset pienemmät ja suuremmat muutokset ovat vain seuranneet toisiaan ja paisuneet vähitellen muutosvyöryksi, jota maamme päättäjät eivät enää voineet hallita. - - mopo karkasi päättäjiemme käsistä. Siksi heiluri on päässyt heilahtamaan näin pitkälle toiseen ääripäähän sääntelytaloudesta liberaalin markkinatalouden suuntaan. - -"