ILTA-SANOMISSA 14.2.2003 kerrottiin, että "työnhakukursseilla leikitään". Karenssin uhalla

" - - lattiaan teipattiin erikokoisia ruutuja, oli vinoa ja suoraa, ja sitten niitä pitkin jokaisen varpaitten päältä, jotta pääsee 'tavoitteeseen', eli toiseen päähän. Sitten revittiin vihkosta palasia, joihin kirjoitimme numeroita, jonka jälkeen heittelimme ne sikinsokin lattialle. Ei kun jokainen vuorollaan keräilemään niitä ja ihmettelemään, mitäköhän numeroita kukin sai. Vielä oli piirustustakin, ja olihan se taiteiltava omakuva paperille. Näin meitä 30-50 -vuotiaita opetettiin työnhakuun. - - Kurssien sisällössä lukeekin aina 'miten opitaan elämään ja hakemaan töitä'. Eikö yli 40-vuotias vielä osaa elää, kun aina vaan pitää opiskella elämistä kurssilla, jossa yli puolet nuorempi sitä opettaa?"

Tätä on ehditty käyttää materiaalina jo TV-viihteessäkin, kun 17.3.2003 tallailtiin 'tavoitteeseen' TV 4:n kummajaisessa Kumman kaa. TV:n käsikirjoittajat ja tuottajatkin siis pitävät työvoimapoliittista koulutusta pelkkänä vitsinä.

Bulkkituotantoa

Tällaista työvoimapoliittista tuotantoa on kutsuttu bulkkituotannoksi. Englanti-suomi -sanakirjan mukaan bulk tarkoittaa irrallista lastia, irtotavaraa, suurissa erissä ja summassa (in bulk), yhtenäiseksi massaksi kokoontumista ja kokoamista ja massaa, suurelta näyttävää, täyteruokaa ja rehua. Websterin mukaan synonyymiksi on mainittu mm. lump: röykkiö, kasa, kokkare, möykky, kuhmu, köntys ja pölkkypää, verbinä niputtaa yhteen, kasautua, kokkaroitua ja in lump summakaupalla. Siis varastoimista pois tieltä minimikustannuksin kuin takkapuut tai ruohonleikkuri.

Työministeriön ylijohtaja Harri Skog puolusti tuotantoaan HELSINGIN SANOMISSA 20.1.2003 kertomalla, että noin 60 000 työttömälle tehdyn kyselyn mukaan vain 9.2 % työttömistä on pitänyt työvoimapoliittista koulutusta huonona tai välttävänä. Se tekee kuitenkin jo yli 5 500 työtöntä otoksesta ja yli 32 000 kaikista työttömistä. Se ei ole vähän, varsinkin kun ottaa huomioon myös sen, että

"- - jotkut ovat sanoneet suoraan, etteivät halua kommentoida esimerkiksi työvoimatoimistoon, koska karenssin uhka lisääntyy aika tavalla." (ILTA-SANOMAT 19.10.2001)

Vajaa kuukausi myöhemmin, 15.2.2003, ILTA-SANOMISSA kerrottiin että Nurmossa erään tällaisen 'elämäntilanteen selkiyttämiskurssin' pitkäaikaistyötön oppilas oli puukottanut kouluttajaa. Syytä ei kerrottu, mutta varteenotettavana hypoteesina voisi hyvinkin pitää perinpohjaista turhautumista ja tympääntymistä edellisen kaltaiseen työvoimapoliittiseen tarjontaan.

Päämääränä karenssin välttäminen

Keväällä 2005 julkistettiin työministeriön Tampereen yliopistossa teettämä tutkimus Työttömät ja palvelutarve. Kyselyyn tuli 2067 vastausta, jolloin vastausprosentti oli 52 %, eli otos oli kovin pieni, mutta raportin mukaan tyydyttävä. Raportin taulukossa 33 selviää, että valtaosa vastanneista (78 - 91 %) oli sitä mieltä, että työvoimapoliittisesta toimenpiteestä ei ollut ollut mitään hyötyä nykyisen työpaikan saamiseen.

Parhaiten työllistymisen mahdollisuuksiin katsottiin vaikuttavan aikaisemman työkokemuksen (69 %) ja kehnoimmin osallistumisen yksilöllisiä polkuja työelämään etsivään työvoimahallinnon projektiin (2 %). Kuntoutuksen ja työnhakukurssin vaikutukset jäivät myös alle 5 %, eikä henkilökohtainen neuvontakaan saanut kuin 7 % kannatuksen.

Näitä työttömille kuitenkin tarjotaan aina enemmän ja enemmän. Lopun aikaa työtön käyttää erilaisten lomakkeiden täyttämiseen ja lakisääteisten vartiointikeinojen toteuttamiseen säännöllisine ilmoittautumisineen kuin ehdonalaisvalvojalle. Tarjotaan työttömälle mitä tahansa, sen päämääränä on viime kädessä vain ajan täyttö ja karenssin välttäminen, eikä annetun ja pakollisen tekemisen laadusta päätellen jonkin todellisen tavoitteen saavuttaminen.