Irtisanomisia kutsutaan ulkoistamisen ja organisaatiomuutoksen lisäksi nykyisin myös

• "tehokkuuden lisäämiseksi"
• "kapasiteetin sopeuttamiseksi"
• "trimmaamiseksi" (HELSINGIN SANOMAT 26.6.2003)
• "selkeyttämiseksi" ja "yksinkertaistamiseksi" (HELSINGIN SANOMAT 29.10.2003)
• "virtaviivaistamiseksi" (HELSINGIN SANOMAT 17.11.2003)

Irtisanomisia on kutsuttu myös "rönsyjen leikkaamiseksi" ja perusteltu "ydintehtävään keskittymisellä". Niitä perustellaan myös "tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä" eli mm.

• "tuotantokapasiteetin sopeuttamisella" ja "rakenteellisella muutoksella" (Verkkouutiset 27.4.2005)
• "konsernirakenteen selkiyttämisellä ja tehostamisella" (Verkkouutiset 29.4.2005)
• "toiminnan tehostamisella" (Verkkouutiset 3.5.2005)
• "joustavuudella ja kustannustehokkuudella" (HELSINGIN SANOMAT, 17.5.2005)
• "kilpailukyvyn kehittämisellä" (Verkkouutiset 23.5.2005)
• "kilpailukyvyn ylläpitämisellä" (Verkkouutiset 24.5.2005)
• "liiketoimintojen tehostamisella" (Verkkouutiset 28.6.2005)
• "kannattavuuden parantamisella" (Verkkouutiset 16.7.2005)
• "yhtiön rakenteen yksinkertaistamisella" ja "kustannusten alentamisella" (Verkkouutiset 19.7.2005)
• "kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamisella" (Verkkouutiset 15.8.2005).

Rakkaalla lapsella on monta nimeä -

UPM

Kun metsäyhtiö UPMn kerrottiin 9.3.2006 HELSINGIN SANOMISSA irtisanovan 3600 henkeä ympäri Suomea eri tehtailtaan, sitä kutsuttiin enää vain yksinkertaisesti "vuosituloksen parantamiseksi 200 miljoonalla eurolla".

Siinä kuolee mm. yksi kokonainen kaupunki - Kuusankoski, joka menettää miljoonien eurojen vuosittaiset verotulot - ja koko UPM:n synnyinkoti, kun kerrottiin että koko Voikkaan tehdas lopetetaan. "Pesonen tappoi kaupungin" sanoi yksi haastatelluista.

Se on osa niitä tehtaita, joista koko UPM:n eli Kymi-yhtiön menestys ja Suomen puunjalostusteollisuus saivat alkunsa vuonna 1872. Se oli myös niitä vanhoja hyviä aikoja, jolloin tehtaiden patruunat tunsivat olevansa vastuussa työntekijöistään: heille rakennettiin asuntoja, koulu, ammattikoulu, pesula, kutomo, järjestettiin oma lääkäri ja joka vuosi yhtiön eläkeläisille joulujuhla. Sukupolvi toisensa jälkeen oli Kymi-yhtiön palveluksessa, kaupunki kasvoi yhtiön ympärillä ja kaikki voivat hyvin.

Mutta hällä väliä! "Kilpailukyky parantaa työllisyyttä!" Eläköön globaali markkinatalous, kilpailukyky ja talouskasvu, kun pörssikurssit ja työttömyys nousevat ja laskevat käsi kädessä iloisesti yhtä jalkaa kuin parhaat kaverit!

Perloksen maastapako

HELSINGIN SANOMISSA 28.4.2005 kerrottiin, että matkapuhelinten muoviosia valmistava Perlos lopettaa viimeistään ensi vuoden alkuun mennessä kaiken tuotantonsa Ylöjärvellä, lähes kaikki 600 työntekijää sanotaan irti ja suurin osa tuotannosta siirtyy toistaiseksi Nokian tehtaalle Saloon. Vain kaksi viikkoa aikaisemmin tehdasta oli lehden mukaan kuitenkin laajennettu, palkattu uusia työntekijöitä ja entisiä vakinaistettu. Toimitusjohtaja Isto Hantilan mukaan tehtaalla on "ylikapasiteettia", jonka vuoksi lopettaminen on "looginen ratkaisu".

"- -Taustalla on tieto, että Perloksen projektit Suomessa ovat vähentyneet jatkuvasti, eikä tulevaisuus näytä lupaavammalta. Kasvu tulee Kiinasta, Meksikosta ja Brasiliasta, joissa yhtiö laajentaa toimintaansa voimakkaasti. Euroopassa painopiste on Unkarissa. Tavoitteena on, että nyt Suomesta vientiin menevä ylikapasiteetti valmistetaan tulevaisuudessa Unkarissa, jossa työvoimakustannukset ovat vain viidesosa Suomen kustannuksista. - -"

Ja sitten se 'tyhmä kysymys': mitä tarkoittaa ylikapasiteetti, joka kuitenkin täytyy korvata jossakin muualla? Ja looginen tässä yhteydessä, kun ensin laajennetaan ja heti perään lopetetaan?

Hantila kuitenkin väitti HELSINGIN SANOMISSA 17.5.2005, ettei Perlos mitään tuotantoa mihinkään siirrä, työpaikkoja vain syntyy Kiinaan, mutta jatkoi samaan hengenvetoon, että "ikävä kyllä työpaikkoja katoaa jostakin muualta", että Perloksen on pakko olla Kiinassa koska asiakkaat ovat siellä, ja että se tuottaa "joustavuutta ja kustannustehokkuutta". Niinpä niin. Alihankkijan vuokratyövoiman kuukausipalkka onkin vain alle 100 euroa ja sosiaaliturva kyseenalainen.

Aivan kuin kysymyksessä olisikin kuin jokin luonnonlaki, kuin kantarellit syysmetsässä, toukokuiset hiirenkorvat tai bakteeriviljelmä. Asiat tapahtuvat näennäisen 'itsestään', kello on kaksitoista ja valtakunnassa kaikki hyvin.

Muutosturva

Irtisanomisiin on herätty äärimmäisellä etanan vauhdilla. Laki muutosturvasta tuli voimaan 1.7.2005, ja sillä tulisi taata irtisanotuille uusia työllistymisen mahdollisuuksia. Oikeastaan joukkoirtisanomisiin havahduttiin toden teolla vasta UPM Kymmenen irtisanomisten jälkeen.

Kuitenkin muutosturvakin koskee vain sellaisia,

• "jotka on irtisanottu tuotannollisten ja taloudellisten syiden vuoksi ja
• joilla on työhistoriaa vähintään kolme vuotta saman tai eri työnantajan työssä"

ja määräaikaisia,

• "jotka ovat olleet työsuhteessa samaan työnantajaan vähintään 36 kuukautta
viimeisten 42 kuukauden aikana"

ja irtisanottujen ja määräaikaisten lisäksi henkilöitä,

• "jotka irtisanoutuvat itse oltuaan lomautettuna yhtäjaksoisesti vähintään 200 päivää"

ja muutosturvan etuuudet koskevat niitä työntekijöitä,

• "jotka on irtisanottu 16.2.2005 tai sen jälkeen ja
• joille on laadittu työllistymisohjelmaa vastaava työnhakusuunnitelma 16.2.2005 jälkeen ja
• jotka täyttävät muut muutosturvaa koskevat edellytykset"

Pitkäaikaistyöttömät - laatuun katsomatta ja määrästä tinkimättä - jäävät siis taas kerran tämänkin projektin ulkopuolelle ja muutosturva kohdistuu vain sellaisiin, joilla on tutkitusti ja todistetusti ollut jo tähänkin asti paremmat mahdollisuudet työllistyä uudestaan ilman ylimääräistä 'turvaakin'.