JAAKKO HEITTÄÄ KYLMÄN KIVEN 25.7.
Sanctus Iacobus
Codex Calixtinus. Liber Sancti Iacobi. Santiago de Compostela 1130/40. Wikimedia Commons. Public domain.

- Jaakob- ja Thor-kuvat  Wikimedia Commons, tiedonhaku, teksti, toimitustyö, muut kuvat © UJ 2010 - 18.7.2011, 16.8.2011 -
 

Kuka Jaakko? Mikä kivi?

Jaakob Zebedeuksenpoika eli Iacobus Maior Zebedaei, oli yksi apostoleista, joka kuoli Herodes Agrippa I:n mestauttamana miekaniskuun noin 44 jaa, ja ainoa apostoli, jonka marttyyrikuolema on kirjattu Uuteen Testamenttiin, Apostolien tekoihin 12: 1-2.

Pyhä Jaakob on mm. pyhiinvaeltajien, apteekkareiden, seppien, ratsumiesten ja eläinlääkäreiden suojeluspyhimys. Legendan mukaan enkelit veivät hänen ruumiinsa Espanjaan Santiago de Compostelaan, missä hänen haudallaan koetaan ihmeitä vielä tänäkin päivänä.

Aqōbista Jaakkoon

Nykyenglannissa nimi Jaakob on muuttunut muotoon James, joka on muunnos italian Giacomosta, se taas vuorostaan pohjautuu latinan Iacobukseen, se kreikkalaiseen muotoon Ιάκωβος, Iacobos, joka lopulta perustuu alkuperäiseen heprealaiseen Aqōbiin.

Lähdekirjallisuutta

Etunimet, Kustaa Vilkuna, Otava, 2005
Vanhan kansan merkkipäivät, Antto Laine, Jani Heikkinen, Karisto, 2006
Vuotuinen ajantieto, Kustaa Vilkuna, Otava, 1991

Linkit

Aikapalat - ajanlaskut ja ajan jaot
Ajankohtainen vesitilanne, Ym
Helsingin yliopiston almanakkatoimisto
Järvien pintalämpötilahavaintoja, Ym
Paikallissää, Kuru, Ilmatieteenlaitos
Vesistöjen pintaveden lämpötila, Ym

Espanjan länsiosissa nimi on muodossa Iago, josta seuraa myös espanjan- ja portugalinkielisissä maissa usein esiintyvä paikannimi Santiago, Pyhä Jaakob. Nimen merkitystä ei ole yksiselitteisesti selvitetty, mutta sitä on tulkittu mm. kintereillä kulkijaksi ja pettäjäksi.

Suomessa nimi on tavattu ensimmäisen kerran 1400-luvun alussa muodossa Jaco, Jaako, josta on sittemmin kehittynyt Jaakko ja 1700-luvulla Jaakobista myös feminiinimuodot Jakoba ja Jakobina.

Jaakko oli 6. sijalla suosituimmissa pojannimissä 1940-luvulla, jäi välillä pois käytöstä ja koki uuden tulemisen 1980-luvulla, mutta sen suosio on taas viime vuosina hiipunut. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa oli 11.7.2011 mennessä kastettu kaikkiaan 61 384 miespuolista Jaakkoa ja ennen vuotta 1939 myös alle 15 naispuolista.

Torin perintö

Pyhä Jaakob sai pyhimyskalenteriin merkkipäivän 25.7. ja peri samalla germaanisen mytologian ukkosenjumala Torin eli suomalaisittain Ukon juhlapäivän. Apostoli Jaakobia ja hänen veljeään Johannesta sanottiin "ukkosenjylinän pojiksi", jotka saattoivat kutsua taivaalta tuhoavan tulen avukseen.

Päivää onkin kutsuttu myös Ukon pyhäksi tai päiväksi, jota oli aiemmin vietetty jo kevätkesällä. Juhlan kunniaksi pirtti siivottiin ja koristeltiin lehdin juhannuksen tapaan, mutta ukkosilta varjeltuakseen piti välttää kaikkea, mistä syntyi kovaa melua ja kolinaa, kuten esimerkiksi viljan puintia ja jauhamista ja kangaspuilla kutomista.

Näsijärvi, Kyrönlahti

25.7. | 17.57 | +22,6 ºC (+2,2 ºC)
26.7. | 13.57 | +22,6 ºC (+2,5 ºC)
27.7. | 15.37 | +23,4 ºC (+3,5 ºC)
28.7. | 15.17 | +23,9 ºC (+4,3 ºC)
29.7. | 12.17 | +24,6 ºC (+5,0 ºC)
30.7. | 10.57 | +25,0 ºC (+5,4 ºC)
31.7. | 16.17 | +24,0 ºC (+4,2 ºC)
1.8. | 17.57 | +23,3 ºC (+3,4 ºC)
2.8. | 13.37 | +22,1 ºC (+2,3 ºC)
3.8. | 14.17 | +21,6 ºC (+1,8 ºC)
4.8. | 15.57 | +21,0 ºC (+1,0 ºC)
5.8. | 13.57 | +21,2 ºC (+1,5 ºC)
6.8. | 16.37 | +20,8 ºC (+1,3 ºC)
7.8. | 17.57 | +20,9 ºC (+1,0 ºC)
8.8. | 15.37 | +20,5 ºC (+0,6 ºC)
9.8. | 15.57 | +19,8 ºC (–0,1 ºC)
10.8. | 13.57 | +19,0 ºC (–0,6 ºC)
11.8. | 17.57 | +18,2 ºC (–0,9 ºC)
12.8. | 11.17 | +18,6 ºC (–0,1 ºC)
13.8. | 15.57 | +18,7 ºC (–0,3 ºC)
14.8. | 14.57 | +19,3 ºC (+0,5 ºC)
15.8. | 12.57 | +19,6 ºC (+1,0 ºC)
16.8. | 15.17 | +19,2 ºC (+0,8 ºC)

Jaakko on mm. sokaissut paarmat, jakanut kirppuja rikkaille kapan ja köyhille kaksi ja määrittänyt tulevan sään Lauriin 10.8. asti. Heinät oli korjattava seipäiltä viimeistään Jaakkona, jolloin jo viimeisenkin ladon ovi piti saada kiinni. Jaakko heittää myös sen kuuluisan kylmän kiven kuumiin vesiin lopettaen uimakauden, kun vanhan kansantiedon mukaan vesistöjen lämpötilat ovat Jaakon päivän tienoilla syksyä lähestyttäessä alkaneet kääntyä laskuun.

Juliaanisesta gregoriaaniseen

Kun Ruotsissa siirryttiin vuonna 1753 juliaanisesta kalenterista gregoriaaniseen - 17.2.1753 jälkeen suoraan maaliskuun alkuun - jäi ajanlaskusta pois 11 päivää. Niinpä Jaakkokin on sijoittunut vuodenkierrossa alun perin 11 päivää myöhempään ajankohtaan elokuun 6. päivän kohdalle ja nykykalenterin mukaan puuttuvat karkauspäivät huomioon ottaen vasta 13 päivää myöhempään eli elokuun 8. päivään.

Vesistöjen pintalämpötilat olivat ympäristöministeriön 6.7.2011 päivitettyjen tietojen mukaan vielä selvästi pitkäaikaisten keskiarvojen yläpuolella: Näsijärvessä Kyrönlahden kohdalla vielä yli +25 ºC, joka oli 12.7. klo 17.57 mennessä laskenut +21,7 ºC:een ja 17.7. klo 10.37 mennessä jo +17,4 ºC:een eli 2,1 ºC alle pitkäaikaisen keskiarvon.

Heinäkuun 18. päivään mennessä näytti siltä kuin Jaakko heittäisikin kivensä tänä vuonna etuajassa. Elokuun alkuun ennakoidaan kuitenkin yleensä vielä säästä riippuen hetkellistä lämmönnousua, ja Jaakon kivi lensi lopulta tänäkin vuonna kutakuinkin alkuperäisen aikataulunsa mukaisesti.



Tulosta Sulje kehys  colorscale

Sijainti: Parkkuu paikaltaan, Tiedotteita 2011