Kongruenssi Lukusanojen taivutus Puhelinnumeroiden ryhmittely

Sanaliitto Sanoja Tehdä vs. tekemään Yhdyssanat

Yhdyssanat

tuottavat usein erityisiä vaikeuksia. Siihen on olemassa hyvä testikeino: jos sanan osien väliin voi sijoittaa luontevasti jonkin liitepartikkelin, -ko, -kö, -ni tms., kysymyksessä ei ole yhdyssana, jos taas ei voi, sana on yhdyssana.

Kaikki -maton, -mätön ja -minen -loppuiset verbijohdannaiset kirjoitetaan erikseen: esimerkiksi kirjanluku vs. kirjan lukeminen, kirjan luku sen sijaan tarkoittaa lukukappaletta. Vrt. myös mukana oleminen vs. mukanaolo ja syötäväksi kelpaamaton vs. syömäkelvoton.

Partikkelit, alistuskonjunktiot, kirjoitetaan erikseen: niin kuin, ikään kuin, ennen kuin, sitä paitsi, sitten kun, sen tähden, ennen kaikkea jne.

osat	+ liitepartikkeli	tulos
kissan + koppa	kissankokoppa	kissankoppa = kissalle hankittu koppa kissan koppa = kissan omistama koppa
puhelin + luettelo	puhelinkoluettelo	puhelinluettelo
suomen + kieli	suomenkokieli	suomen kieli vrt. suomenkielinen
yhdys + kunta + suunnittelu	yhdyskökuntakosuunnittelu	yhdyskuntasuunnittelu
poissa + oleva	poissako-oleva	poissa oleva = muualla poissaoleva = hajamielinen

Yhteen tai erikseen

Jotkut sanat taas voi kirjoittaa sekä yhteen että erikseen, jolloin niiden merkitys muuttuu. Silloin on otettava huomioon onko kyse konkreettisesta vai abstraktista käsitteestä.

Esimerkiksi altavastaajana pidetään henkilöä joka joutuu puolustautumaan itselleen epäedullisessa asemassa, mutta alta vastaaja olisi henkilö, joka vastaisi johonkin konkreettisesti jonkin alta: puun, peiton, pöydän tms. Samoin hiirenharmaa hame on harmaa hame, mutta hiiren harmaa hame olisi hiiren omistama ja hiiren päällä oleva harmaa hame.

Yhdyssana voi koostua kahdesta tai useammasta sanasta, eikä sitä voi pilkkoa osiin siksi, että se vain tuntuu liian pitkältä. Yhdyssanoja koskevat samat säännöt riippumatta niiden osien lukumäärästä. Esimerkiksi äännemuunteluvariantti, lähisukukieli, tasa-arvosuunnitelmaluonnos tai aluehallintovirastoalue.

Yhdysviiva

Yhdyssanoissa kaksi peräkkäistä samaa vokaalia erotetaan viivalla, mutta ei kahta konsonanttia. Esimerkiksi linja-auto ja syy-yhteys, syyssiivous, levytyssopimus ja yhdyssana.

Jos peräkkäin on useampia yhdyssanoja, joissa on jokin sama osa, sen voi korvata yhdysviivalla. Esimerkiksi kissa- ja koirahotelli ja kirjakaappi, -hylly ja -varasto.

Sanaliitto

on useammasta sanasta koostuva kokonaisuus, jollaisia ovat esimerkiksi projektien ja kurssien nimet ja viivan kanssa kirjoitettavat yhdyssanat kuten CAD 3D -koulutus, "Tietoisilla valinnoilla huomiseen" -hanke, "Opitaan kanssalaiseksi" -hanke ja pop-up -ikkuna. Silloin yhdyssanan tai sanaliiton ja viivan väliin tulee välilyönti.

Kielten nimet ovat sanaliittoja, jotka kirjoitetaan erikseen ja pienellä alkukirjaimella: suomen kieli, ranskan kieli jne., mutta suomenkielinen, ranskankielinen jne. kirjoitetaan yhteen. Murteet, kuten Rauman murre tai Savon murre kirjoitetaan isolla alkukirjaimella ja erikseen.

Puhelinnumeroiden ryhmittely

(03) 123 4567 +358 (0)3 123 4567	Suuntanumero tulee aina sulkuihin, koska sen käyttö on valinnainen ja riippuu siitä soitetaanko matka- vai lankapuhelimella ja saman vai toisen verkkoryhmän alueelta. Sitä ei eroteta viivalla muista numeroista. Ulkomailta soitettaessa eteen tulee maan suuntanumero ja maan sisäisestä suuntanumerosta jää nolla pois.
(03) 1234 (03) 123 456 (03) 123 4567 (03) 123 456 789 (03) 1234 5678 (03) 11 222 345 (03) 123 123 4567	Numeron pituudesta riippuen numeron voi ryhmitellä monella tavalla luettavuuden helpottamiseksi. Numerot voi ryhmitellä myös loogisiin ryhmiin, jos niissä on useampia samoja numeroita tai samanlaisia ryhmiä peräkkäin.
050 123 4567 +358 (0)50 123 4567	Matkapuhelinnumeron suuntanumeroa ei laiteta sulkuihin eikä eroteta viivalla muista numeroista. Kaikki numerot suuntanumeroa myöten ovat käytettäessä aina välttämättömiä. Ulkomailta soitettaessa suuntanumeron ensimmäinen nolla jää pois.
	Merkitsemistapa perustuu CCITT:n (Comité Consultatif International Téléphonique et Télégraphique) suositukseen E.123 (11/88). CCITT on nykyisin ITU-T (International Telecommunication Union, Telecommunication Standardization Sector).

Kongruenssi

[lat. congruere = sopia yhteen > yhtäpitävyys, samanmukaisuus, samankaltaisuus]

Kongruenssi tarkoittaa subjektin ja predikaatin mukautumista toisiinsa. Kun subjekti on yksikössä on predikaattikin yksikössä ja kun subjekti on monikossa on predikaattikin monikossa. Se koskee myös niitä tapauksia, joissa subjektina on numeraali.

1. lauseessa Kolme kissaa istuu ikkunalla on subjekti kolme yksikön nominatiivi, jolloin verbikin on yksikössä, vaikka luku ilmoittaakin että kissoja on useampia
2. lauseessa Kissat istuvat ikkunalla on subjekti kissat monikon nominatiivi ja verbi monikossa
3. jos kysymyksessä ovat jonkin tietyn ryhmän kaikki olemassa olevat edustajat, verbi on kuitenkin säännönvastaisesti monikossa: (kaikki) kolme kissaa(ni) istuvat ikkunalla
4. esimerkiksi lause Kolme toimittajaa juoksivat kadulla tarkoittaa sitä että kyseisessä lehdessä on vain kolme toimittajaa
    

Lukusanojen taivutus

1, 11, 21, ...	Luvut 1, 11, 21, ... ovat perusmuotoja, joihin ei tule taivutuspäätteitä. Järjestysluvun merkiksi riittää piste. Roomalaiset numero I, II ... X, ... ovat vain järjestyslukuja.
1 - 10, 11 - 19, 20 ...	Luvut 1 - 10 kirjoitetaan kirjaimin ja siitä eteenpäin numeroin, mutta virallisemmissa asiakirjoissa saattaa olla tarpeen kirjoittaa sekä kirjaimin että suluissa numeroin. Taivutuspäätettä ei tarvitse merkitä, jos se selviää lauserakenteesta. Esimerkiksi jokaiselle 15 opiskelijalle löytyi työharjoittelupaikka eli jokaiselle 15:lle opiskelijalle löytyi työharjoittelupaikka. Luvut 1 - 10 taipuvat kokonaan, luvuista 11 - 19 vain alkuosa - -toista-osa ei taivu - ja luvusta 20 eteenpäin kaikki yhdyslukusanan osat, jolloin taivutuspäätteeksi tulee luvun viimeisen osan pääte. Lukujen 11 - 19 -toista-osan virheellisen taivuttamisen takia usein nähty muoto 12:sta olisi luettavissa kahdestatoista, vaikka asiayhteyden perusteella sillä tarkoitetaankin 12 = kahtatoista tai 12:tta = kahdettatoista, jolloin lyhenteeksi riittää pelkkä piste.
Esimerkiksi	11:nneksi = yhdenneksitoista 34:ttä = kolmattakymmenettäneljättä 23:nsia = kahdensiakymmenensiäkolmansia joka 15. luku on 3:lla jaollinen = joka viidestoista luku on kolmella jaollinen

Tehdä vs. tekemään

1. alkaa, ehtiä ... tehdä (mitä?)
2. ryhtyä, ruveta, ehtiä, pystyä, joutaa ... tekemään (mihin?)

Kielitoimisto ei ole hyväksynyt alkaa tekemään -rakennetta yleiskieleen, mutta Kielitoimiston sanakirjaan se on 17.5.2004 päätöksen mukaan lisätty esimerkkinä puhekielestä.

Kirjoitettu ja puhekieli ovat aina erilaisia eikä voisi kuvitellakaan mitään tieto- tai asiakirjatekstiä kirjoitettuna jollakin murteella tai kaverillisella slangilla. Se herättäisi vain epäluottamusta myös sisältöä kohtaan.

Nyrkkisääntönä siis on, että alkaa-verbi vaatii infinitiivin, mutta muut verbit -maan, -mään -muodon. Ainakin ehtiä-verbille sopivat molemmat, jolloin kohta 1 korostaa tekemisen valmistumista ja kohta 2 itse tekemistä.

Sanoja

lähiaikoina, -päivinä, -viikkoina, -kuukausina, -vuosina	Tulevaisuudessa muutamana tulevana päivänä, viikkona, kuukautena, vuotena.
viime aikoina, päivinä, viikkoina, kuukausina, vuosina; viimeaikainen	Menneisyydessä muutamana edellisenä päivänä, viikkona, kuukautena, vuotena.
kuka, ketkä vs. ketä, keitä	Kuka, ketkä on nominatiivi ja ketä, keitä on partitiivi. Ketä (keitä) tarkoitetaan, kun kysytään kuka (ketkä) siellä oli(vat)?
sekä ≠ ja sekä = ja myös, ja lisäksi sekä ... että	Sekä-sana yhdistää eri ryhmien jäsenet ryhmittäin: kissat ja koirat sekä hiiret ja marsut. Saman voi ilmaista myös rinnastuskonjunktiolla: Sekä kissat ja koirat että hiiret ja marsut. Ja-sana yhdistää eri ryhmät yksitellen: kissat ja koirat tai kissat, koirat ja marsut.
pinttynyt vs. piintynyt	pinttynyt = kiinnittynyt johonkin lähtemättömästi, esimerkiksi tahra piintynyt = perinpohjin innostunut ja kiinnostunut jostakin
lienee > puhekielessä lie Mikä lie wannabe? Lie(nee)kö noin?	Olla-verbin potentiaali: ehkä, luultavasti, kai on. Ilmaisee toiminnan epävarmuutta mutta todennäköisyyttä. Käytössä olla-verbin asemesta (ei lisäksi) ja kaikkien muiden verbien perfektin apuverbinä. Harvinainen varsinkin puhekielessä. Ainoat modukset ovat preesens ja perfekti. Ei esimerkiksi liekö olisi valmis. Po. lie(nee)kö valmis tai olisiko(han) valmis. Preesens lienen, lienet, lienee, lienemme, lienette, lienevät. Perfekti lienen ollut (lukenut, laulanut, kävellyt, nukkunut ...), lienet ollut, lienee ollut, lienemme olleet, lienette olleet, lienevät olleet.
eli	Sama kuin, toisin sanoen = ts. Ilmaisee synonyymejä: huiska eli viuhka, kivi eli paasi, rekonstruktio eli ennallistus. Puhekielessä tuhkatiheään toistuvana sisällöttömänä sidesanana se on täysin tarpeeton. Erityisesti elikkä-muodossa se näyttää osoittavan vain sanomisen epävarmuutta samaan tyyliin kuin jokin hmmm, ööh tai eh.
itse asiassa	< in fact, as a matter of fact = oikeastaan Puhekielessä tuhkatiheään toistuvana sisällöttömänä sidesanana ja useimmiten täysin tarpeeton. Näyttää myös osoittavan vain sanomisen epävarmuutta samaan tyyliin kuin jokin hmmm, ööh tai eh. Sanan tarpeeton käyttö saa myös vastauksen kuulostamaan epärehelliseltä. Minkä ikäinen olet? Itse asiassa 15-vuotias. Ts. oikeasti ?-vuotias, mutta oikeastaan kuin 15-vuotias.
tehdä johtopäätös	Mistä johtopäätös vedetään? Hatustako? Suomen kielellä johtopäätös tehdään. Vetäminen tulee muista kielistä: draw conclusion, dra slutsats tai aus etwas Schlüsse ziehen.
myös, -kin	Myös = -kin, myöskin = myös myös.
moni, monta, monia	Monta on jo yksikön partitiivi, eli ei sanota montaa. Jos haluaa selkeyttää sanan merkitystä osana kokonaisuudesta, kannattaa käyttää jotakin kiertoilmaisua tai toista sanaa, esimerkiksi useata.
toimesta	Suomen kielessä ei ole passiiviagenttia tyyliin ovi avattiin kauppiaan toimesta, vaan sanotaan vain, että kauppias avasi oven. Esimerkiksi englanniksi voi kyllä sanoa myös, että the door was opened by the merchant.
joka vs. mikä	Relatiivipronomini joka viittaa vain edelliseen sanaan, mutta mikä koko edeltävään lauseeseen. Kissa istuu ikkunalla, joka on auki, mutta kissa istuu ikkunalla, mikä on mukava näky.
Thaimaa, TV	= Thai + maa taipuu Thaimaahan eikä Thaimaaseen. Suomen kielessä ei mihinkään maahan mennä maaseen, vaan maahan. Esimerkiksi Tsekinmaa, Lapinmaa, Suomenmaa, länsimaa, itämaa, arabimaa. Samoin taipuu lyhenne TV. Ei siis TV:seen vaan TV:hen. Ja TV:ssä, TV:lle, TV:stä, TV:ttä jne. Ts. substantiivit, jotka päättyvät äännettäessä kahteen samaan vokaaliin: lyhenteet, kuten WC, CV, VTT, pvc jne., ja yksitavuiset tee, puu, kuu, kyy, syy, pii, suu, luu, muu jne. Jos sanoisi esimerkiksi kuu/seen, niin mentäisikö silloin kuuhun vain puuhun?
tultaisiin, mentäisiin jne.	Pääte -siin on passiivin persoonapääte. Tämän sivuston teksteissä näkyy oma tietoinen kielioppivirhe ilman -siin-päätettä tyyliin tultai/si-, mentäi/si- jne. Koska passiivissa ei ole persoonaista subjektia, en käytä myöskään persoona­päätettä, mutta kieliopillisesti -siin-pääte on oikein.