Pesästä lähtö

Olin liian nuori, kun  isäni kuoli äkkinäiseen aivoverenvuotoon 1960-luvulla.  Siihen päivään taisi päättyä lapsuuteni. Saadakseen perheelle leipää äiti suoritti sodan aikana kesken jääneen sairaanhoitajatutkinnon loppuun. Hän toisi sen jälkeen yöhoitajana Takahuhdin vanhainkodissa eläkeikäänsä asti. Vieno oli sinnikäs ja Jumalaan uskova vanhan kansan nainen. Äidin johdolla perhe muutti Väinämöisenkadulle ns. perhetaloihin Tampereen Kalevaan.
Siitä turvallisesta pesästä lapset lensivät yksitellen maailmalle. Yksi kehä elämässäni sulkeutui, kun muutin syntymäkaupunkiini Kuopioon.


Vienon ja Laurin perhe.
Lapset suurimmasta pienimpään:
Marja (Ritva), Pirkko, Olli, Veikko, Sirkka, Irja ja Heikki
.

.
.