ETUSIVU -- ESITTELY -- TEHTYÄ TYÖTÄ

Kappale 19: Voivottelua, valohoitoa sekä luovuttamisia.

On se sinänsä kummaa kun asiat luulee saavansa jotenkin ojennukseen, taikka edes alkuun niin useimmiten siinä käy kutakuinkin aivan päivastoin.

Otsikon voivottelu osoittautuu hyvin pitkälti viime vuoden puolella tehtyyn päivitykseen jossa mainitsin tehneeni ensimmäisiä investointeja autoon. Tämä oli ehkä puolitotuus. Ensimmäiset tilaukset tuli siis tehtyä autoa varten, mutta jostain kumman syystä (Lue: Ford Motor Company) niin vanhojen volvojen osasaanti on huonontunut merkittävästi.

Nimittäin vastoin minua viisaampien ihmisten neuvoja minä olin päättänyt asentaa autoon 90-mallin 760 takavalot. Mutta ainoa järkevä paikka niiden hankintaan on ns. siniseltä tiskiltä (itseasiassa punainen tiski, koska paikallinen volvo-osaputka hoitaa pääsääntöisesti Toyotaa, mutta kuitenkin) Äkkiä luulisi sitten osien tupsahtavan, mutta näitten kyseisten valoyksikköjen tulo ottaen huomioon että ne tilattiin viime vuoden marraskuussa kestää ensi kuun puolelle. Eli rapiat viisi kuukautta... Ei hyvä.

Noh, sitten päästäänkin siihen valohoitoon, joka tälläkertaa tarkoittaa ihan oikeaa valojen hoitoa. Vastoin nykyistä trendiä vaihtaa pystynokan tilalle jotain aerodynaamisempaa, olen jotenkin vain mieltynyt karuhkoon nokkaan, joten se saa pysyä. Ainoa vain että 300 tuhatta kilometriä on jättänyt jälkensä neitokaisen kasvoihin.

vanha umpio

Onneksi kuitenkin jotain osia saa vielä helposti, joten etu-umpioitten lasit sentään tulivat kohtuu-ajassa (kyllä, kirjoitan tätä muutama kuukausi varsinaisen tapahtuman jälkeen).

uusi lasi

tässä vaiheessa tietenkin hintatietoisemmat yleisön jäsenet huutavat, "Sinä senkin idiootti! olisit saanut tuonkin saataa euroa halvemmalla tarvikkeena!" ... Aivan, totta, mutta tarvikeosassa kun ei ole sitä psykologista mielihyvän tunnetta että vastaantulevien alitajuntaan painuu sanat: "Volvo by Bosch". Ja muutoinkin tämä projekti on aivan tarpeeksi hankala, ettei minulla ole turhaa aikaa säätää yksinkertaisia osia sopivaksi, kun mahdollisuus on ne helpostikkin korjata, vaikkakin kalliimaksi tulisi.

Sitten seurasi kevyehkö purkutoiminto, jossa valot laitettiin palasiksi, ja osia valmisteltiin tulevaa varten

umpio purettuna

Heijastimen perusteellisen puhdistuksen, Kulmapalojen mustaksi maalamisen, sekä alalistan uudelleen maalauksen jälkeen on hyvä verrata vanhaa uudistettuun:

Vanha - Uudistettu

Toisenkin umpion putsaus, sekä maalausoperaation jälkeen alkoi jälleen päivä paistaa risukasaan pitkästä aikaa:

Uudistetut

Mainittakoon tässä vaiheessa että yleisön tulisi välttää kuvassa näkyvää Bilteman kirkasta vilkku/parkki-yhdistelmävaloa hyvin yhteensompimattoman suunnittelun takia.
Nämä korvattiinkin hiljattain Motonetin vastaavilla jotka sentään menivät paikoilleen ilman että tarvitsi kuumailmapuhaltimeen turvautua.

Ensimmäinen varsinainen askel on siis viimeinkin otettu eteenpäin, joskin tästäkin on rehellisesti kulunut aikaa, turhankin paljon. Mutta takavalojen tulo on jo ovella, ja moottorin osahaalinta on myös alkanut, ja tiivistesarjat onkin jo hankittuna odottamassa H-hetkeä.

 

Sittenkin onkin se kipein asia, eli luovuttaminen. Joka koskee hyvin pitkälti moottoria.

Paljon on henkseleitä paukuteltu suomessa että turbo-pervo se vasta kone olisi, mutta kukaan ei vielä sellaista ole tehnyt. Minä suunnittelin sen toteutusta tosissaan vielä kuukausi takaperin, mutta tuli karun selväksi miksi niitä ei tehdä kovin yleisesti. Ja kyseessä on yksinkertaisesti raha.

Yleisön porvarijäsenet tietenkin sanovat että rahaahan saa töissä käymällä, mutta mikäli haluaa rakentaa Turbo-pervon niin että sillä uskaltaa ajaa päivittäin, ja että se todella kestääkin jotain, saa varata yli 3000 euroa rahaa, ellei enemmänkin.

Pieniä maistiaisa siitä mitä lysti tulee maksamaan: Turbo-moottorin putket+männät n. 1100+ euroa. Tilaustyö-kiertokanget n. 500+ euroa. Turbo/remmiahdin n. 500-750+ euroa. Ja tämän lisäksi tasatahti-kampiakseli, moottorinohjausjärjestelmä, ahtoilman välijäähdytys,
ja lista vain jatkuu.

Minä en siis voi muuta kuin nostaa kädet pystyyn turbotukselle. Toki koneelle yritetään vielä jotain "kivaa" tehdä. Tasatahti-muunnos, peltipakosarjat, ja moottorinohjaus on vielä suunnittelupöydällä moottoriremontin sivussa tehtäväksi.

Tästä on jokatapauksessa hieman parempi jatkaa eteenpäin.....

P.S. Autoa jossa on 2.8l V6, automaattilaatikko jossa ei ole Stall-speed turbiinia, ei lukkoperää, saatika muita jarruja kuin käsijarru toisessa takapyörässä, ei ole hirveän kiva liikutella jäisellä pihalla.

Edellinen kappale Takaisin työindeksiin. Seuraava kappale

 

webdesign by jeeves