Osa Djäkn, Fleming, Tawast. © UJ. Sukututkimusta 1200-1600 -luvuilta alkaen. Irrotettu pääsivulta 1.6.2012. Päivitetty viimeksi 18.6.2018.
Etsi painamalla Ctrl + F ja kirjoita haettu nimi tai muu hakusana ilman taivutuspäätettä hakuikkunan riville.
Zoomaa painamalla Ctrl ja rullaa samalla hiiren kiekkoa. Parhaimmillaan IE Compatible.

Suuri osa tämän sivun XV - XIX sukupolvien vuosiluvuista on enemmän tai vähemmän epävarmoja ja ollut jo alun perinkin paljon päättelyn, arvailun ja perimätiedon varassa, eikä täysin varmaa tietoa löydy todennäköisesti enää mistään. Carin Henricsdotter Flemingin jälkipolvet ovat sivun Kiikalan Simolan Lietzénit lopusta Flemingin alta kohdasta XIV alkaen. Linkkejä, lähteitä ja kirjallisuusluettelo löytyy pääsivun lopusta.

Tällä sivulla on ollut vilppula.comin sivuille 12 linkkiä, jotka kuitenkin jostakin mystisestä syystä tuntuivat elävän aivan omaa elämäänsä. Ne oli 1.6.2012 jälkeen korjattu jo kaksi kertaa, mutta johtivat 8.9.2012 taas väärille sivuille. Linkkeihin vaihdettiin sen jälkeen vilppula.comin sukunimiluettelo, josta tiedot saattoi hakea uudestaan. Heinäkuussa 2017 sivut kuitenkin katosivat verkosta kokonaan, ja niin tämä sivu jäi niiden 12 linkin verran vaille lisätietoja. ■

Djäkn, Fleming, Tawast 1200 - 1600

• XV Carin Henricsdotter Flemingin (1447 - 1477) vanhemmat väpnare HENRIC CLAUSSON FLEMING till Gammelgård (~1410 - ~1490) ja 1. puoliso WALBORG JÖNSDOTTER TAWAST (~1427 - ennen 1477), muita lapsia Birgitta (Brigidha) ↓ (1445 - ?), Peder (1451 - 1491), Joachim ↓ (1460 - 1496, haudattu Naantalin luostariin), Johan ↓ (1465, Rada, Ruotsi - 1517 jälkeen), ks. myös Svenska adelns ättar-taflor, sivu 821, ja Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, sivu 117, Tab. III, ja sivu 411

• Birgitan (Brigidha) ↑ puoliso väpnare Kort Hartvigsson till Kodbohlstad (~1440 - 1484 jälkeen) Ahvenanmaalta, vihitty 14.10.1470, antoi vaimolleen huomenlahjaksi Finströmin Bolstaholmin (Kodbolstad) Ahvenanmaalta ja sääti testamentissaan 1484, että Kastelholman linnanvouti Knut Posse pitäisi tästä huolen hänen kuolemansa jälkeen, ks. Släkten Fleming
• ¶ tätä kautta päädytään taas Finströmiin Slukien lähipiiriin, jonne sisar Carin naitettiin, puoliso Nils Jönsson Sluk (~1440 - ~1505) Ahvenanmaaan knaappiaatelia oli myös väpnare, ks. sivun Kiikalan Simolan Lietzénit lopusta Flemingin alta kohdasta XIV

van Asken, Djäkn, Geet, Sparre af Rossvik, Slang, Stjernkors, Ulv

• Joachim ↑ riksråd, domare, valtaneuvos, Turun linnan vouti, peri Kuitian kartanon 1477 isoäidiltään Märta (Margrethe) Clausdotter Djäkniltä (ks. kohta XVI ja myös TS 18.7.2004) ja alkoi 1480-luvulla rakennuttaa paikalle kivistä kartanolinnaa
• Joachimin ↑ puoliso Suitian perijä Elin Björnsdotter Stjernkors till Svidja (1472 - 13.2.1494), lapsia Eric ↓ (1487, Kuitia, Parainen - 14.12.1548, Parainen, haudattu Paraisten kirkkoon), Joachim ↓ (~1488/9 - 1533), Ivar ↓ (1490 - 1548, Nynäs), Walborg ↓ (? - 1545), Lucia ↓ (? - ?), Elin (? - ?), Margaretha ↓ (? - 29.6.1545, Uusikirkko, Kalanti), ks. myös geni.com

Kuitian kivinen kartanolinna 1480-luvulta, jolloin etualan pelto oli merenlahti. Wikimedia Commons. GNU Free Documentation License.
• Eric ↑ Fleming till Qvidja, admiral, riddare, riksråd, puoliso Hebla Siggesdotter Sparre af Rossvik (ennen 1515 - 1569 jälkeen), lapsia Joachim ↓ (1534, Parainen - 1563, Liivinmaa), Claus (Claës) ↓ (1535 - 13.4.1597, Pohja, Hindraböle, haudattu Paraisten kirkkoon), Philippa ↓ (? - 23.8.1578, Yläne, haudattu 22.2.1579), ks. myös Svenska adelns ättar-taflor, sivu 63, Tab. 46, ja Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden, sivu 117, Tab.V
• Joachim ↑ Fleming till Qvidja, kuningas Eric XIV:n kamarijunkkari, puoliso Agda "Caritas" Pehrsdotter till Yllenä (? - ?), vihitty 9/1561, lapsia Anna ↓ (~1562 - 1608)

von Birckholz, Fincke, Ållongren

• Anna ↑ oli isänsä kuoleman jälkeen kasvattina tätinsä Philippan ↑↑ luona Yläneellä, missä puoliso Karl-herttuan kamarijunkkari Hieronymus II von Birckholz (~1570, Brandenburg, Saksa - 31.5.1618), joka oli ollut Yläneellä kotiarestissa, kihloissa jo noin 1593, mutta Annan setä Claus (Claës) ↑↓ vastusti avioliittoa ja heidät vihittiin vasta tämän kuoleman jälkeen 1597, lapsia Hieronymus III ↓ (1595, oäkta - 1639), Hebla (Helena) ↓ (ennen 1597, oäkta - 1652 jälkeen), ks. Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, sivu 26, ja geni.com
• Hieronymus III ↑ Tarton ja Turun hovioikeuden asessori, maakäräjien tuomari Liivinmaalla, puoliso Hebla (Helena) Månsdotter Ållongren (? - 1639 jälkeen), vihitty 1614, ks. Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, sivu 27, Tab. IV
• Hieronymus III ↑ panttasi Yläneen kartanon rikskansler Axel Oxenstiernalle 1633 ja myi sen 1635 öfverste, landshöfding, hovjunkare, vice amiral, krigsråd, landtmarskalk Henric Claësson Flemingille till Lehtis i Virmo (15.8.1584, Åkersholm - 7.11.1650, Tukholma), jonka isoisovanhemmat alempana kohdassa XVI Lydecken alla, ks. myös Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, sivu 122, Tab. XVIII
• Heblan (Helena) ↑ puoliso Narvan linnanpäällikkö Johan Månsson Ållongren (? - 1651, Narva), Hebla (Helena) Månsdotterin veli, vihitty 6.3.1620 Yläneen kartanossa, Hebla peri äidiltään Paason säterin Heinolasta ja Juuan säterin Mikkelistä, enkana 1652 "i stor fattigdom och sjukdom"
• Johan Månsson ja Hebla (Helena) Månsdotter Ållongrenin vanhemmat kommendant, kammarjunkare Måns Nilsson Ållongren till Gammelbacka (? - 1606) ja Ingeborg Gustafsdotter Fincke (? - 1606 jälkeen) nuorempaa Fincke-sukua, vihitty 2.3.1595, sai huomenlahjaksi Porvoon Gammelbackan, muita lapsia Margaretha (? - ?), Elisabeth (? - 1659), ks. Svenska adelns ättar-taflor, sivu 711, Tab. 3, ja Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, sivu 110, Tab. V
• nimi Hieronymus = pyhä nimi
• Agda "Caritas" Pehrsdotter oli geni.comin ja sv.wikipedian mukaan kuningas Erik XIV:n pääasiallinen kunglig frilla 1558-1561 ja myös 1563-1565, kuninkaan tunnustamat ja hovissa kasvatetut lapset Virginia (1.1.1559, Kalmarin linna - 1633. Odensjö, Vreta, Småland), Constantia (14.6.1560, Tukholman linna - 24.1.1649, Odensfors, Vretan luostari), Lucretia (4.1.1564 - 1574 jälkeen), ks. myös Anteckningar om svenska qvinnor, sivu 6

Claus (Claës) Ericsson Fleming. Tuntematon taiteilija. Zetterberg & Tiitta, 1992, 94.

Banér, Bjelke, Stenbock

• Claus (Claës) ↑ diplomat, riksråd, riksmarsalk, riddare 1561, friherre 1569, laajoin valtuuksin Suomen ja Viron käskynhaltija 1595-1597, se Claus Fleming til Wik (= Siuntio), joka tunnetaan nuijasodasta, puoliso Ebba Gustafsdotter Stenbock (~1540 - 8.3.1614, Parainen), vihitty 1.11.1573, lapsia Gustaf (? - 1583, Rydboholm, Älvsborgin lääni), Eric (? - kuoli pienenä, haudattu Paraisten kirkkoon), Catharina ↓ (~1575 - 4.5.1649, Länna, Tukholman lääni), Margaretha ↓ (? - 1599, haudattu Tukholman suurkirkkoon), Johan ↓ (1578 - 10.11.1599, haudattu 14.11.1599, Turku), Hebla ↓ (1582, Tukholma - 1.2.1639, Tuna, Kalmarin lääni), ks. myös geni.com ja hmhalonen
• Catharinan ↑ puoliso friherre Eric Claësson Bjelke (~1575, Nynäs - 22.12.1638, Nynäs), utan tjänst, vihitty 11.6.1620 Strömsholmissa Ruotsissa, ei lapsia
• Eric Claësson Bjelken vanhemmat riksrådet Claës Nilsson Bjelke till Wik (? - 1623) ja 1. puoliso Elin Larsdotter Fleming (? - ?), vihitty 31.10.1574, muut lapset Brita (4.10.1582 - ?), Margaretha (? - 13.1.1629), Nils (? - nuorena), ks. Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden, sivu 120, Tab. IX, ja Elin Larsdotterin vanhemmat hiukan alempaa Tre Rosorin alta
• Claës Nilsson Bjelken 2. puoliso pikkuserkun tytär Elsa Johansdotter Bjelke (1569 - 1621), vihitty 21.1.1588 Kalmarissa, lapset Helena ↓ (28.5.1592 - 18.8.1651, drunknad, Waxholmen), Gunilla (1594 - ?), Carin (1599 - 17.4.1695), ks. myös historiska-personer.nu ja Svenska adelns ättar-taflor, sivu 193, Tab. 24
• Helenan ↑ puoliso alempana seuraavan Bjelken alla
• Margaretha ↑ naimaton
• Johan ↑ kuningas Sigismund III Vasan kamarijunkkari Puolassa, Släkten Flemingin (no 28) mukaan Clausin (Claës) ainoa elossa ollut laillinen poika, mestattiin Turun verilöylyssä Turun torilla 10.11.1599, naimaton, ks. Punainen Turku
• Heblan ↑ puoliso riksrådet, kammarjunkare Peder Gustafsson Banér (25.6.1588, Danderyd - 12.7.1644, Tukholma), vihitty 23.8.1615 Tukholmassa, ks. Svenska adelns ättar-taflor, sivu 115, Tab. 18, ja Adelsvapen-Wiki, Tab. 15

Catharina Gustafsdotter Stenbock. Johan Baptista van Uther. Wikimedia Commons. Public domain.
• Ebba Gustafsdotter Stenbockin vanhemmat friherre, riksråd, riksmarsk, lagman Västergötlannissa, Gustaf Olofsson Stenbock till Torpa (1504 - 24.5.1571, Kolbäck, Västmanland) ja Brita (Birgitta) Ericsdotter Leijonhufvud (1514, Lillkyrka, Ekeberga, Örebro - 1572, Brånäs), vihitty syyskuussa 1531, muut lapset Beata ↓ (1533, Torpa slott - 20.4.1583, Rydboholm), Catharina ↓ (22.7.1535, Torpa slott - 13.12.1621, Strömsholm, Västmanland, haudattu Uppsalan tuomiokirkkoon), Olof (1536 - 9/1599, skjuten), Eric ↓ (28.7.1538, Torpa slott - 1599, Malmö), Arwid (1541 - 1597, Danzig), Abraham (1543 - 24.5.1567, mördad, Uppsala), Cecilia (1546 - 1626, Tukholma), Margaretha (? - 11.3.1583, Svinnegarn), Märta (? - ?), Carl (1550, Länghem - 1609), Sten (? - 1593), ks. Svenska adelns ättar-taflor, sivu 139, Tab. 2, geni.com ja historiska-personer.nu

Brahe, Sture

• Beatan ↑ puoliso Per Joachimsson Brahe sr. (1520 - 1.9.1590, Sundby), Ruotsin ensimmäinen kreivi 1561, riksråd, kirjailija, vihitty 10.3.1549 Södermanlandin Gripsholmssa, lapsia 13, mm. Eric (4.9.1552, Mastunga gård, Västergötland - 15.4.1614, Danzig), Abraham (1569 - 16.3.1630 Rydboholmin linna), ks. historiska-personer.nu
• Catharina ↑ oli kuningas Gustaf I Vasan (12.5.1496, Lindholmen, Orkesta, Uppland - 29.8.1560, Tukholman linna) 40 vuotta nuorempi 3. puoliso ja Ruotsin kuningatar, vihitty 22.8.1552 Vadstenan luostarikirkossa, on arveltu olleen raskaana 1554 ja 1556, mutta ei lapsia, ks. Biografiskt lexikon, Svenskt biografiskt handlexikon, sivu 568, Anteckningar om svenska qvinnor, sivu 76, ja sv.wikipedia
• Ericin ↑ puoliso, serkku Magdalena (Malin) Svantesdotter Sture (9.11.1539, Stegeborgin linna, Östergötland - 1610, Länghem, Torpa, Västergötland), vihitty 17.1.1574 Länghemissä, lapsia mm. Gustaf (11.2.1575, Hörningsholm, Mörkö - 26.1.1629, Tukholma), jonka puoliso serkun tytär, täti Beatan ↑ pojantytär Beata Margaretha Ericsdotter Brahe (12.3.1583 - 27.7.1645, Länghem), vihitty 15.11.1607 Länghemissä, heillä lapsia mm. Christina Catharina ↓ (1608, Drottningholm - 14.6.1650, Turku)

Christina Catharina Gustafsdotter Stenbock. Comitissa in Wisingzborg. Wikimedia Commons. Public domain.

Margaretha Ericsdotter Leijonhufvud. Johan Baptista van Uther. Wikimedia Commons. Public domain.
• Christina Catharinan ↑ puoliso isotäti Beatan ↑ pojanpoika, pikkuserkku, Turun akatemian perustaja Per Abrahamsson Brahe jr. till Wisingsborg, Cajana, Rydboholm, Lindholmen, Braheliana och Bogesund (28.2.1602, Rydholm - 12.9.1680, Bogesund), yo 1618 Giessenissä, vihitty 15.4.1628 Tukholman linnassa, ks. myös Svenska adelns ättar-taflor, sivu 140, Tab. 5, ja historiska-personer.nu
• Per Abrahamsson Brahen jr. sisar Christina Abrahamsdotter Brahe (1609 - haudattu 26.6.1681, Turku)
• Magdalena (Malin) Svantesdotter Sturen vanhemmat heti seuraavassa toisen Sturen alla, ks. myös Svenska adelns ättar-taflor, sivu 140, Tab. 4

Leijonhufvud, Wase

• Brita (Birgitta) Ericsdotter Leijonhufvudin vanhemmat Eric Abrahamsson Leijonhufvud (1470-luvulla - ?) ja Ebba Ericsdotter Wase (1491 - 21.11.1549, Vretan luostari), vihitty 18.1.1512 Söderköpingissä, muut lapset Abraham (1512 - 1554), Anna (1514 - haudattu 1540 Vretan luostariin), Margaretha ↓ (1.1.1516, Örebro, Lillkyrka, Ekeberga - 26.8.1551, Tynnelsö, Mälaren), Sten ↓ (1518 - 1568), Märtha ↓ (24.12.1520, Ekeberga - 15.1.1583, Stegeholm), ks. Svenska adelns ättar-taflor, sivu 636, Tab. 4, ja historiska-personer.nu
• Margaretha ↑ kuningas Gustaf I Vasan 2. puoliso ja Ruotsin kuningatar, vihitty 1.10.1636 Uppsalan tuomiokirkossa, ks. Svenskt biografiskt handlexikon, sivu 127
• Gustaf I Vasan 1. puoliso Catharina von Sachsen-Lauenburg (24.9.1513, Ratzeburg - 23.9.1535, barnsäng, Tukholma, siirretty 21.12.1560 Uppsalan tuomiokirkkoon), Askania-dynastia, Ruotsin kuningatar 1531-1535, vihitty 24.9.1531 Tukholmassa, lapsia Eric (13.12.1533 - 26.2.1577), Ruotsin kuningas Eric XIV 1560-1568, puoliso Carin Månsdotter (6.11.1550 - 13.9.1612, Liuksiala), Ruotsin kuningatar 1567-1568, vihitty 7/1567

Lewenhaupt, Sture

• Stenin ↑ jälkipolvien saksalaishaara käytti nimeä Lewenhaupt, ks. Svenska adelns ättar-taflor, sivu 664 ja Nordisk familjebok, sivu 294
• Märtha ↑, "Kung Märtha", puoliso Svante Stensson Sture (1.5.1517, Tukholman linna - 24.5.1567, mördad, haudattu Uppsalan tuomiokirkkoon), Westerwikin ja Stegeholmin kreivi, vihitty 3.3.1538 Nyköpingissä, lapsia 15, mm. Magdalena (Malin) ↓ (9.11.1539, Stegeborgin linna, Östergötland - 1610, Länghem, Torpa, Västergötland), ks. Svenska adelns ättar-taflor, sivu 18, Tab. 61, ja historiska-personer.nu
• Magdalenan (Malin) ↑ puoliso ja lapsia heti edellä toisen Sturen alla
• Ebba Ericsdotter Wase oli kuningas Gustaf I Vasan pikkuserkku, ks. Svenska adelns ättar-taflor, sivu 636, Tab. 4, sv.wikipedia ja historiska-personer.nu
• vasa, vase = kärve = lyhde, jollainen on nykyisin Vasa-suvun alkuperäisen vaakunan pohjalta myös Karl IX:n eli Kaarle-herttuan 2.10.1606 perustaman Vaasan kaupungin vaakunassa
• Clausilla (Claës) ↑ oli nimeltä tuntematon frilla, jonka kanssa lapsia Olof ↓ (~1580 - 10.11.1599), Carolus (Carl) ↓ (? - haudattu 19.8.1596, Turku), Gottschalk ↓ (? - ennen 20.6.1593), Philippa ↓ (? - ?), ks. Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, sivu 119, Tab. VII
• Olof ↑ mestattiin Turun verilöylyssä Turun torilla 10.11.1599, ks. Punainen Turku
• Carl ↑ opiskelijana Rostockin yliopistossa 1594
• Gottschalk ↑ aateloitu 19.6.1591 "för den tjänst som han bevisat och skall bevisa konung Johan III", lähetettiin kuningas Sigismund III Vasan käskystä maaliskuussa 1593 Puolaan, missä asui tämän luona, naimaton, ks. Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, sivu 149
• Philippan ↑ puoliso Johan Jönsson (? - ?)
• Claus (Claës) ↑ "var en hård, rå och obildad man, som knappast förstod annat språk än Finskan, och kallades af allmogen Svidja-Claës och Sotnäsa", kuningas Johan III antoi hänelle vapaaherrakunnaksi Jokioisten ja Viikin alueet, joissa oli 141 tilaa (Vahtola, 2003, 96), omisti myös mm. Kuitian ja lunasti itselleen Yläneen kartanon kuningas Johan III:lta, jolle sisar Philippa ↑↓ oli sen testamentannut, ks. Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, sivu 118, Tab. VII, ja Svenska adelns ättar-taflor, sivu 822, Tab. 8
• Clausin (Claës) ↑ muistoksi soitettiin kirkonkelloja Turussa 24.4.1597, "straxt derefter ringdes för Clas Flemmingh 1 full wecka"
• Philippa ↑ oli ollut kihloissa Knut Jönsson Kurckin (1541 - 1598) kanssa, mutta veli Claus (Claës) ↑ esti avioliiton, Philippa hoiti yksin vanhemmiltaan perimäänsä Yläneen kartanoa, jonka testamenttasi 1578 kuningas Johan III:lle, Ruotsin omistuksensa veljentyttärelleen Annalle ja kaiken irtaimistonsa Knut Jönsson Kurckille, ks. Knut Jönsson Kurckin vanhemmat sivun loppupuolelta Thottin alta

Suitian kartanolinnan nykyinen päärakennus. Wikimedia Commons. Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported.
• Eric ↑ oli kuningas Gustaf Vasan uskottu, jolla oli Suomea koskevissa asioissa sama asema kuin käskynhaltijalla, mutta ei arvonimeä, karkotti veljensä Ivarin kanssa tanskalaiset Suomesta kesällä 1523 ja sai siitä palkkioksi Raaseporin linnan ja läänin, aloitti 1542 kuninkaan luvalla rautamalmin louhimisen Lohjan Ojamossa ja Tallinnan kilpailijaksi rakennustyöt Tammisaaressa, josta tuli 1528 Raaseporin läänin hallinnollinen keskus ja sai kaupunkioikeudet 1546
• Eric ↑ rakennutti 1540-luvulla Siuntion Kirkkojoen laaksoon Suitian kartanolinnan, jonka mitat olivat 27 x 8,5 m, muurauksesta oli tehty sopimus kivenhakkaaja Thomas Thomassonin kanssa ja ikkunat viimeisteltiin Tallinnassa, rakennus valmistui viimeistään 1550 ja oli Fleming-suvun omistuksessa 1730-luvulle asti, istutti Kuitiaan 1500-luvun alussa Suomen ensimmäiset omenapuut (Gardberg, 2002, 133)
• Joachim ↑ landsfogde ja Ala-Satakunnan häradshövding, naimaton, osti 1523 kuningas Gustaf I Vasalta Yläneen kartanon
• Ivar ↑ till Sundholm och Nynäs riddare, riksråd, puoliso Metta Gottskalksdotter Ulv (~1490 - ~1548), vihitty 1515, lapsia Lars ↓ (1521 - 1562, Viro), ks. vanhemmat alempaa kohdasta XVI toisen Ulvin alta

Tre Rosor

• Larsin ↑ puoliso Birgitta Larsdotter Tre Rosor (? - 1571 jälkeen), vihitty 1549, lapsia Margaretha (? - 1545), Elin ↓ (? - ?), Ivar (1553 - 5.1.1569), ks. Nordisk familjebok, sivut 672-676
• Elinin ↑ puoliso hiukan ylempänä ensimmäisen Bjelken alla
• nimi Tre Rosor on myöhempi konstruktio suvun vaakunan mukaan, suvun jäsenet käyttivät vain patronyymejä
• Walborg ↑ oli ollut 1526 alkaen abbedissana Naantalin luostarissa, asui naimattomana ensin veljensä Joachimin ↑ luona Mynämäellä ja hänen kuolemansa jälkeen veljensä Ericin ↑ luona Suitiassa
• Lucian ↑ puoliso Porvoon läänin vouti Håkan Tidemansson Slang till Viurila (~1460, Halikko - ?), Slang < die Schlange = käärme, ks. Svenska adelns ättar-taflor, sivu 12
• Håkan Tidemanssonin 1. puoliso Lucian serkku Walborg Henricsdotter Fleming (~1477 - ?) noin 10 cm alempana, Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, sivu 409, ja adelsvapen.com tuntevat vain 1. puolison
• Margaretha ↑ asui naimattomana ensin veljensä Joachimin ↑ luona Mynämäellä ja hänen kuolemansa jälkeen Suitiassa 1541 asti veli Ericin ↑ luona, joka lähetti hänet veli Ivarin ↑ luo Nousiaisten Nynäsiin
• Elin Björnsdotter on ollut kuollessaan vasta 22-vuotias, mikäli vilppula.comin syntymävuosi pitää paikkansa (lähde kadonnut verkosta 7/2017), silti hänelle oli geni.comin, Släkten Flemingin (no 11) ja strang.chn (taulu 17) mukaan 7 lasta, vilppula.comissa oli mainittu vain Eric ja Ivar, ks. myös Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, sivu 117, Tab. IV, missä lapsia on myös 7
• Elin Björnsdotterin vanhemmat häradshövding, Raaseporin itäisen kihlakunnan tuomari, Suitian kartanolinnan ensimmäinen omistaja Björn Ragvaldsson till Svidja (~1430 - ~1480, Siuntio) ja Elin Ericsdotter Geet (? - ?), muita lapsia Carin (? - ~1509)
• Johan ↑ väpnare, häradshövding, lagman, 1. puoliso Märta Erengislesdotter Djäkn (1465 - 1500), lapsia Peder (1490 - ?), Anna (1491 - ?), Brita (1493 - ennen 1572), tämän avioliiton myötä siirtyivät Gammelby ja Tjusterby Fleming-suvulle, ks. myös Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden, sivu 83
• Johanin ↑ 2. puoliso Walborg Hansdotter van Asken (1467, Turku - ?), lapsia Carin (~1500 - ?), Walborg (~1500 - ?)
• Henric Clausson Flemingin 2. puoliso Elseby Månsdotter till Viurila (~1430, Halikko - 1518 jälkeen), lapsia Walborg ↓ (~1477 - ?), Cecilia ↓ (~1478 - 1549)

Balk, Finne, Slang

• Walborg ↑ peri Viurilan äidiltään, 1. puoliso porvari Lars Finne (~1460 - 1485), omisti Walborgin ↑ perintöluettelossa 1000 markan arvoiseksi arvioidun kivitalon Turussa, lapsia Kerstin (~1480 - ?)
• Walborgin ↑ 2. puoliso Porvoon läänin vouti Håkan Tidemansson Slang till Viurila (~1460, Halikko - ?), lapsia Eric (~1486, Porvoo - 1579), Brita (~1490 - 1580, Muurla), Bertil (~1490 - 1555), Slang < die Schlange = käärme, ks. Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, sivu 409, ja Svenska adelns ättar-taflor, sivu 12
• Håkan Tidemanssonin 2. puoliso Walborgin ↑↑ serkku Lucia Joachimsdotter Fleming (? - ?) noin 10 cm ylempänä, Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, sivu 409, ja adelsvapen.com tuntevat vain 1. puolison
• Håkan Tidemanssonin pojantytär Karin Eriksdotter (? - haudattu 18.1.1602, Turku), "fru Karin till Wiurila", ks. Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden, sivu 411, Tab. V, ja adelsvapen.com, Tab. 5
• Cecilian ↑ puoliso Anders Olofsson Balk (? - ?) vanhaa aatelia, sukunsa viimeinen, ks. Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, sivu 16, Tab. V
• Elseby Månsdotterin on täytynyt syntyä vähintään 20 vuotta myöhemmin, muuten hän olisi ollut lasten syntymän aikaan jo lähes 50-vuotias, virhe voi yhtä lailla olla lasten syntymävuosissa, koska esim. Walborg ↑ ei olisi voinut synnyttää 1. lastaan vain 3-vuotiaana
• geni.comin mukaan Carin Henricsdotter Flemingin äiti olisi ollut vasta tämä 2. puoliso Elseby Månsdotter, jolloin Carinin olisi pitänyt syntyä vasta 1477 jälkeen, vaikka lapset ovat syntyneet jo 1440-1460 -luvuilla ja puolisoilla olisi ollut lähes 70 vuoden ikäero, Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, sivu 117, Tab. III, kertoo äidin olleen Walborg Jönsdotter Tawast (~1427 - ennen 1477), niin kuin edellä sivun alussa

Djäkn, Garp

• XVI Walborg Jönsdotter Tawastin vanhemmat JÖNS OLOFSSON TAWAST (~1370 - 19.7.1439) ja MÄRTA (MARGRETHE) CLAUSDOTTER DJÄKN (1407 - 1477), muita lapsia Elin (? - ?), Grels (? - ?), Margit (? - 1479 jälkeen), ks. geni.com
• XVII Märta (Margrethe) Clausdotter Djäknin vanhemmat ritari CLAUS (NICOLAUS) LÜDEKESSON DJÄKN (1379, Münster, Westfalen, Saksa - 7.3.1437), Turun vouti 1411-1420, Turun linnanpäällikkö 1416-1434, Maskun kihlakunnantuomari, ja 2. puoliso CHRISTINA JÖNSDOTTER GARP (1375, Laitila, Isokartano - 22.1.1435, Nousiainen), vihitty 1399 Porvoossa, muita lapsia Henric ↓ (1400, Kaskinen - 1458), Tomas ↓ (1401, Kaskinen - 1452), Arwid ↓ (1403, Kaskinen - 1459, haudattu Turun tuomiokirkon Pyhän Ruumiin kuoriin), Anna ↓ (1405, Nynäs, Nousiainen - ?), Carin (Catharina) ↓ (1406 - 1480), Birgitta (1408 - 1486), Cecilia ↓ (1411 - ?), ks. myös Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, sivu 85
• Lasse Iso-Iivarin talonhaltijaluettelon mukaan (sivun viimeinen) Vesilahden Laukon kartano oli ollut Claus (Nicolaus) Lüdekesson Djäknin ja Christina Jönsdotter Garpin hallussa 1416 jälkeen, tällöin Turun arkkidiakoni Johannes Anundi oli lahjoittanut Laukon ja Tottijärven talot perustamalleen Pyhän Johanneksen alttarisäätiölle, Seppo Suvannon mukaan (sivu 1068) Piispa Maunu Tavast oli vahvistanut lahjoituksen Turussa 8.3.1416

Bidz, Korke > Kurki, Oxenstierna af Eka, Skelghe, Swärd

• Henric ↑ opiskeli Pariisin yliopistossa (perustettu 1150) baccalaureukseksi 1427 ja maisteriksi 1428, Turun linnanvouti 1435-1436, lagman, riddare 1441, Ala-Satakunnan tuomari 1441-1447, Pohjois-Suomen laamanni 1448-1458, valtaneuvos noin 1450, puoliso Lucia Olofsdotter Skelghe (~1410 - 28.2.1498), vihitty noin 1438, ei lapsia, ks. vanhemmista sivun loppupuolelta toisen Skelghen alta
• Tomas ↑ opiskeli Leipzigin yliopistossa, perustettu 1409, ks. de.wikipedia
• Arwid ↑ riddare, riksråd, opiskeli Erfurtin yliopistossa, 1. puoliso Ingeborg Arwidsdotter Oxenstierna af Eka (? - ennen 1459), 2. puoliso Ingeborg Arndtsdotter Ulv (ennen 1450 - 1515 jälkeen), vihitty 1459, ei lapsia kummankaan puolison kanssa

Büdelsbach, Gren, Natt och Dag, Sparre af Rossvik, Ulv

• Ingeborg Arndtsdotterin 2. puoliso riddare Ivar Magnusson Gren (? - 1494 jälkeen), vihitty 1477
• Ingeborg Arndtsdotterin vanhemmat Tukholman linnan käskynhaltija, väpnare, riddare, riksråd Arndt Bengtsson Ulv (? - 1470 jälkeen) ja 1. puoliso Birgitta (Brita) Bengtsdotter Natt och Dag (1425, Goksholm, St. Mellosa, Örebro - 1462), vihitty 4.8.1450, ks. geni.com ja Svenska adelns ättar-taflor, sivu 9. Tab. 16, 2. puoliso Hebla Albrechtsdotter Büdelsbach (1420, Nynäs, Aby, Kalmar - 1484), vihitty 20.10.1462, heillä lapsia mm. Gottskalk (Gottschalk) ↓ (1473 - 1495 jälkeen)
• Gottskalkin (Gottschalk) ↑ puoliso Elin Nilsdotter Sparre af Rossvik (1479, Uppsala - 1561), lapsia mm. tytär Metta (1490 jälkeen - ~1548), joka naitettiin 1515 Joachim Henricsson Flemingin poika Ivarille (1490 - 1548, Nynäs), ks. edellä kohdasta XV edellisen Ulvin alta ja Svenska adelns ättar-taflor, sivu 59, Tab. 20

Sopimusavioliitto

Keskiajan ylimystön keskuudessa avioliitossa ei ollut kyse kiintymyksestä ja viihtymisestä, vaan bisneksestä ja politiikasta tavoitteena jälkeläisten tuottaminen, varallisuuden kasvat­taminen ja aseman turvaaminen, tyypillistä oli puolisoiden suuri, kymmenienkin vuosien ikäero.

Avioliitto oli 1200-1400 -luvuilla puolisoiden ja heidän sukujensa välinen sopimus, joka kuului sopimusoikeuden piiriin. Kuulutuksia ja papin siunausta suositeltiin jo 4. lateraanikon­siilissa 1215, mutta kirkollinen riitti siitä tuli vasta 1520 tienoilla.

Moni morsian olisi vihittäessä ollut vasta noin 10-vuotias, mikäli syntymävuodet pitäisivät tarkalleen paikkansa. Se on kuitenkin voinut olla mahdollista keskiajalla, kun lapsia kihlattiin ja avioliitoista sovittiin jopa heti lasten synnyttyä.

Kirkko sääti roomalaisen oikeuden pohjalta, että avioliiton solmimisen virallinen alaikäraja oli tytöillä 12 ja pojilla 14 vuotta. Ensimmäiset lapset syntyivät aikaisintaan 13-18 -vuotiaille, viimeiset korkeintaan noin 40-vuotiaille. Suuren lapsi- ja lapsivuodekuolleisuuden, sotien ja kulkutautien takia koko väestön keski-ikä oli keskiajalla vain noin 30 vuotta.

• Gottskalkin (Gottschalk) ↑ syntyessä äiti Hebla Albrechtsdotter olisi ollut jo 53-vuotias, mikä ei voi pitää paikkaansa 1400-luvulla, jolloin viimeiset lapset synnytettiin korkeintaan 40-vuotiaana, Gottskalkin (Gottschalk) syntymäajassa voi hyvinkin olla 10 vuoden virhe, varsinkin kun vanhemmat oli vihitty jo 10 vuotta aikaisemmin
• Ingeborg Arndtsdotter oli ensimmäinen lapsi ja jos hän on syntynyt heti vanhempiensa vihkimisen jälkeen 1450, hän olisi ollut vihittäessä 1459 vain noin 9-vuotias ja noin 35 vuotta puolisoaan nuorempi
• Annan ↑ puoliso Henric Kortsson (Konradtsson) Bitzer > Bidz till Vik och Kimito (~1400 - 1458), riddare, Etelä-Suomen laamanni, Turun linnanvouti, lapsia Eric (~1424 - ?), Claus (1430 - ?), Konradt ↓ (~1430 - 13.3.1489, Kuusisto), Birgitta (? - ?), ks. Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, sivu 28, Tab. II
• Konradt ↑ Turun piispa 1460-1489, valmistui Leipzigin yliopistossa baccalaureukseksi 7.6.1441 ja maisteriksi 31.12.1442
• Carinin (Catharina) ↑ puoliso Jacob (Jeppe) Kurki (1400 - 1456) vanhaa Korke > Kurki -sukua, lagman, ks. tarkemmin sivun lopusta kohdasta XVI
• Birgitan ↑ puoliso väpnare, statsman, Vanajan Harvialan herra Henric Pedersson Swärd (~1390 - 1439) vanhaa Korke > Kurki -sukua, vihitty 12.6.1418, antoi Vanajan Niemenpään ja Kodialan (= Koljala) huomenlahjana Birgitalle, joka oli vihittäessä vasta 10-vuotias, ks. geni.com ja vanhemmista sivun lopusta toisen Swärdin alta
• Cecilian ↑ puoliso väpnaren Henric Olofsson till Åminne (1402, Halikko, Åminne - 1448 jälkeen), frälsebrev 7.2.1407, vihitty ennen 1435, lapsia Claus ↓ (~1435 - 15.7.1524), Alissa (? - ?), ks. Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, sivu 181, Tab. II

Frille, Horn af Kanckas

• Claus ↑ till Kanckas, Åminne och Haapaniemi) lagman, riksråd, häradshövding, valtaneuvos ja Etelä-Suomen laamanni, 1. puoliso Christina Jacobsdotter (? - 1509, ennen 1512), lapsia Christer ↓ (? - ~1520), Margaretha (1466, Masku - 1520, Vehmaa), Kerstin (? - ?), 2. puoliso Christina Christersdotter Frille (? - 1525 jälkeen), lapsia Henric ↓ (1512 - 21.6.1595), ks. Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, sivu 134, Tab. IV
• Christerin (till Åminne) ↑ ja Henricin (till Kanckas och Haapaniemi) ↑ tyttärien avioliitot sivun loppupuolella toisen Horn af Kanckasin alla, vasta Henric ↑ alkoi käyttää nimeä Horn af Kanckas
• puolisoiden järjestys on Svenska adelns ättar-taflorien, sivu 293, Tab. 6 ja adelsvapen.comin, Tab. 5, mukaan toinen, eikä ole varmaa kumpi järjestys olisi oikea
• ¶ nuorempaa Frille-sukua sivulla Maria Miltopæan vanhemmat Frillen alla kohdassa XIII
• Claus Lüdekessonin 1. puoliso "Elinan surman" esikuvana pidetty Elin af Orkovakkis (? - ennen 1399) Mynämäeltä, sama tarina on yhdistetty myös sisar Carinin (Catharina) poika Claus Kurkeen ja Claus Pedersson Flemingiin (seuraavassa kohdassa XVI Hausenin alla), nykyisin sitä pidetään vain kiertävänä legendana, ks. myös Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden, sivu 85, Tab. II
• XVIII Claus Lüdekessonin vanhemmat LÜDEKE OLOFSSON DJÄKN (~1350, Münster, Westfalen, Saksa - 1409) ja ? ?DATTER (? - ?), muita lapsia Märta (Margrethe) (~1380 - 1440), Bengt (Benedictus) ↓ (1381 - 14.3.1460)
• Bengt (Benedictus) ↑ Piikkiön kihlakunnantuomari, saapui Tanskasta Suomeen veljensä Clausin kanssa Kalmarin unionin alussa 1400 tienoilla, puoliso Walborg Jönsdotter (? - 1442 jälkeen), lapsia Johanna ↓ (1410, Kemiö - 1466 jälkeen, Raisio), Lüdeke (? - ?), Petrus (? - ?)
• Johannan ↑ puoliso Henric Nilsson Tawast (1400 - 12/1467), Jöns Olofsson Tawastin (~1370 - 19.7.1439) ja piispa Maunu II Tawastin (14.10.1375, Mynämäki, Alasjoki - 9.3.1452, Naantali), veljenpoika, lapsia ainakin Aylidz (Alissa) (~1420 - 1503 jälkeen), ks. hiukan alempaa kohdasta XVII toisen Tawastin alta ja sivun lopusta viimeisen Tawastin alta, myös geni.com

[  Løvenbalk vs. tuntematon

• geni.comissa Lüdeke Olofsson Djäknin puolisoksi on merkitty Sophie Eriksdatter Løvenbalk til Lysgaard (1356, Lysgaard, Viborg, Tanska - 1412, haudattu Viborgin Domkirkeen), mikä ajoituksen kannalta toimisi, mutta ei löydy mistään muualta
• vanhemmat geni.comin mukaan Erik Erikssen Løvenbalk til Aunsbjerg (1331 - 1399) ja 1. puoliso Mette Laurenzdatter Ulfeld til Lysgaard (1335 - ?), joiden syntymäaikoja on peukaloitu, koska heidät on merkitty vihityiksi vasta 1458
  ◄ ennen 6/2017 kaikkien kolmen syntymäajat on muutettu noin 100 vuotta myöhemmiksi ja poistettu puoliso Lüdeke Olofsson Djäkn
• toisen Sophie Eriksdatter Løvenbalk til Aunsbjergin (1449 - 1512, haudattu Viborgin Domkirkeen) puoliso oli Danmarks Adels Aarbogin 1903 mukaan Lüdeke Olofsson Djäkn (1440 - 1509), joka finnholbek.dk mukaan oli syntynyt Ruotsissa, sama Sophie Eriksdatter panttasi ja myi Aunsbjergin sukukartanon Niels Clementsenille 1509-1510
• vanhemmat vilppula.comin mukaan (lähde kadonnut verkosta 7/2017) eri vuosiluvuilla samat Erik Erikssen Løvenbalk til Aunsbjerg (1406 - 1499) ja 1. puoliso Mette Laurenzdatter Ulfeld til Løjtved (1420 - 19.12.1478)
• vanhemmat finnholbek.dk mukaan Erik Erikssen Løvenbalk til Aunsbjerg (? - 1499) ja 2. puoliso Thore Eriksdatter Hvas af Ormstrup (? - 1515 jälkeen), vihitty ennen 20.6.1487, mutta jälkeen 1478
• tämä tuntuu mahdottomalta koska Thore Eriksdatter Hvas af Ormstrup olisi todennäköisesti Sophie Eriksdatteria nuorempi, tässäkin todennäköisempi on sama 1. puoliso Mette Laurenzdatter Ulfeld (? - 19.12.1478 jälkeen)
• ajoitus ei täsmää ja vanhempien ja kaikkien sisarusten vuosiluvuissa on eri lähteissä noin 70-100 vuoden ero, tämä Lüdeke Olofsson Djäkn on todistettavasti elänyt jo 100 vuotta aikaisemmin, joten hänen kuolinvuotensa 1509 on epäilty painovirheeksi ja ehdotettu Aunsbjergin myyjäksi saman suvun kolmatta Sophie Eriksdatter til Aunsbjergiä (1420, Aunsbjerg - ?, Torstedlund), ts. kaksi eri sukupolvea olisi sekoittunut keskenään, ks. geni.com, About, Släkten Djäkn ja Släkten Løvenbalk
• mikäli alla olevan tekstilaatikon Olof(sson)-hypoteesi pitää paikkansa, voisi 1509 kuollut Lüdeke "Olofsson" Djäkn olla kenen tahansa minkä tahansa Djäkn-suvun jäsenen Lüdeke-niminen jälkeläinen, onkin syytä epäillä, että geni.comin 1356 syntynyt Sophie Eriksdatter Løvenbalk til Lysgaard on fiktiota, hänen 'vanhempiensa' vuosiluvut vain säädelty sopimaan kuvioon ja tämän Lüdeke Olofsson Djäknin puoliso tuntematon  ]

Anleifr > Olof, Oluff

Olof on muinaisskandinaavinen nimi Anleifr, jonka osat tarkoittavat esi-isää ja perillistä, ts. sukunsa jäsentä. Gootin *an-a = esi-isä (sivu 32), *lai-b-a = jälkeen, taakse jätetty, *lai-b-jan = jättää jäljelle, jälkeensä (sivu 62).

Nimeä siis olisi voitu käyttää myös attribuoivana lisänimenä, jolloin Olof(sson) Djäkn ja Olof(ssen) Fleming olisivat voineet tarkoittaa tanskalaisittain ylipäätään Djäknin ja Flemingin sukuihin kuuluvaa eikä jotakuta yksilöityä Olofia tai sellaisen poikaa.

Patronyymejä ei keskiajalla käytetty muualla Euroopassa, missä varsinaisen sukunimen käyttö oli alkanut yleistyä jo 500-luvulta alkaen, eikä nimi Olof ollut käytössä saksankielisillä alueilla, mistä Djäknit ja Flemingit olivat kotoisin.

• XI X Lüdeke Olofsson Djäknin vanhemmat OLOF ?SON (~1320, Saksa - ?) ja ?? (? - ?) Münsteristä Westfalenin seudulta
• nimi Djäkn = teini ei alun perin ollut varsinainen sukunimi, vaan toimenkuvaan viittaava lisänimi, joka kertoi asianomaisen toimivan hallintotehtävissä ja olevan luku- ja kirjoitustaitoinen, tulee kreikan sanasta diākonos = oppilas, palvelija > diakoni, dekaani, ks. myös saob.se
• Suomessa on ollut seitsemän Djäkn-sukua, Lüdeke, Peder, Inge, Rötker, Waldemar, Magnus ja Jacob, ks. myös Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden, sivut 82-87 ja sivu 125, ja Svenska adelns ättar-taflor, sivu 850
• XVIII Christina Jönsdotter Garpin vanhemmat JÖNS ANDERSSON GARP (1360, Laitila, Lepistö - 1407, Mynämäki) Laitilan Isokartanosta, raatimies 1396, ja RAGNHILD ERICSDOTTER Sandika ätten (~1360 - 1455), muita lapsia Catharina (~1380 - ?), Lucia (? - ?), Greger (~1380 - ?), Jakob (1395, Autis, Lemu, Turku - 1485), ks. myös Åhlander
• XI X Jöns Andersson Garpin vanhemmat Laitilan Lepistön vouti 1373-1387 Varsinais-Suomessa ANDERS TORESSON GARPER > GARP Koskis-släkten (~1340 - 1387) ja ? ULFHARDSDOTTER (~1340 - ?), muita lapsia Greger (~1360 - 1449), Catharina (~1370 - 1411), Tord (~1370 - 1439), ks. myös Garp & Sandika-ätten ja Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden, sivu 140, missä isä on ilman patronyymiä, äiti tuntematon ja lapsista mainittu vain Greger ja Catharina
• XI X Ragnhild Ericsdotterin vanhemmat ERIC JONSSON Sandika ätten (~1340 - ?) ja ? ?DOTTER (? - ?) Upplannista Ruotsista

Fincke, Tawast

• XVII Jöns Olofsson Tawastin vanhemmat ritari ja Hämeenlinnan linnanherra, Suontaan herra OLOF JÖNSSON TAWAST (1332, Hattula, Mierola - 14.3.1402, Tavastila, Mynämäki), ja CATHARINA FINCKE (1335, Alasjoki, Mynämäki - ~1402), muut lapset Nils ↓ (1355/61, Lammi, Porkkala - 1431), Magnus ↓ (14.10.1357, Mynämäki, Alasjoki - 9.3.1452, Naantali), Jöns (? - ennen 1439), Ragnhild ↓ (~1360 - 1423 jälkeen), Christina ↓ (~1360 - 1439 jälkeen), Ingrid ↓ (~1367, Munkeby, Porvoo - ?), Birgitta ↓ (~1370 - 1439 jälkeen), Catharina ↓ (~1370 - 1455 jälkeen), Lars ↓ (~1370 - ?), Margaretha ↓ (~1370 - 1439 jälkeen), ks. myös geni.com ja hmhalonen
• Svenska adelns ättar-taflor, sivu 342, ilmoittaa Olof Jönsson Tawastin nimeksi Olof Nilsson Stålarmin sukua, mikä Genoksen 68 (1997) mukaan on osoittautunut "uudella ajalla tehdyksi keinotekoiseksi sukujohdoksi, jolla ei ole lähdepohjaa", lapsia hänelle on merkitty vain Nicolaus (Nils) ↑ ja Magnus ↑
• lisäksi 1. puolisoksi on merkitty Christina Rötgersdotter Jägerhorn af Spurila (? - ?) ja tämän ainoaksi tyttäreksi Lucia Olofsdotter, joka kuitenkin oli Olof Skelghen (~1380 - ?) tytär eikä Olof Tawastin, Olof Skelghen puoliso oli kyllä Christina Rötgersdotter mutta Djäkn-Ormsläkten (~1380 - ?), joka oli myös Lucia Olofsdotterin (~1410 - 28.2.1498) äiti, ks. alempaa kohdasta XVI Skelghen ja Swärdin alta
• Christina Rötgersdotter Jägerhorn af Spurilan isä Rötger Jürgenssonin (? - ?) esivanhempia pidetään nykyisin vain legendana, ks. Släkten Tawast ja Svenska adelns ättar-taflor, sivu 392
• Olof Jönsson Tawast osti 1375 Bengt Galnelta Mynämäen Alasjoen tilan, omisti maata myös Haloisten, Hirmuisten, Kaarleisten ja Leinakkalan kylissä, Sipoon Borgbyssä ja Piikkiön Sauvalassa, mahdollisesti myös Arvasalossa Uudellakirkolla eli Kalannissa, lisäksi Hämeessä useita tiloja, joista tiedetään nimeltä Hattulan Mierola

Bock af Bukkila, Djäkn, Djäkn-Ormsläkten, Dufva till Munkeby, Garp, Mört, Tolk

• Nilsin ↑ 1. puoliso Ingeborg Knutsdotter Djäkn-Ormsläkten (~1370, Kärknäs, Sauvo - ennen 1414), lapsia Catharina ↓ (~1395, Sydänmaa, Karuna - ennen 1480), Lucia (1405 - 1439 jälkeen), Elin ↓ (~1410 - 1.5.1468)
• Catharinan ↑ puoliso Gödeke Fincke (? - ennen 4.4.1467) vanhaa Fincke-sukua, ks. Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden, sivu 109, Tab. II, ja hmhalonen

Stjernkors > Särkilahti

• Elinin ↑ puoliso riksråd Nils Olofsson Stjernkors > Särkilahti (? - ~1450), lapsia Märtha (~1420 - ?), Birgitta (~1422 - ennen 1480), Margaretha (~1424 - ?), Adlitza ↓ (~1427 - ?), Bothild (~1430 - 1449), Magnus ↓ (~1435 - 12.3.1500), ks. myös hmhalonen
• Adlitza ↑ nunnana Naantalin luostarissa
• Magnus ↑ Turun piispa Maunu III Särkilahti 1489-1500, opiskeli Pariisin yliopistossa 1456 ja Rooman yliopistossa 1465
• Ingeborg Knutsdotterin vanhemmat Knut Rötgersson Djäkn-Ormsläkten (~1350 - ?) ja ?? (? - ?), ks. Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden, sivu 84, Tab. III, missä Knut Rötgerssonin sanotaan lähteneen ulkomaille ja kadonneen sinne
• Knut Rötgersson Djäkn-Ormsläktenin vanhemmat Rötger Ingesson Djäkn (? - ?) ja Lucia (? - ?), muita lapsia Hans (? - ?), Greta (? - ?), Catharina (? - ?), Märtha (? - ?), Elina (? - ?), Christina ↓ (~1380 - ?)
• Christinan ↑ puoliso ja lapsia alempana kohdassa XVI Skelghen ja Swärdin alla ja vanhemmista myös edellä heti Tawastin alussa
• Nilsin ↑ 2. puoliso ? Larsdotter Tolk (~1370 - ?), lapsia Olof (1415 - 23.2.1460), Jöns (1418 - ?), Henric ↓ (1400/19 - 1474 jälkeen), Ragnhild ↓ (1420 - ?)

Guse, Kogh, Korke > Kurki

• Henricin ↑ 1. puoliso Johanna Bengtsdotter Djäkn (1410, Kemiö - 1466 jälkeen, Raisio), ks. edellä kohdasta XVIII, 2. puoliso Anna ‌?dotter (? - ?), 3. puoliso Birgitta Jacobsdotter Korke > Kurki (~1440 - ?), vihitty noin 1470, ks. alempaa kohdasta XVI toisen Tawastin alta
• Ragnhildin ↑ puoliso Thure Andersson Guse (~1420 - ?), lapsia Carin (~1440 - ?), Anders (~1440 - ?), Birgitta (~1440 - ?)
• Larsdotter Tolkin 1. puoliso Jöns till Kimito (~1360 - ?), lapsia Torkil (~1390 - ?)
• Larsdotter Tolkin syntymäajaksi on eri lähteissä merkitty sama 1370 kuin 1. puolison, mutta tuntuu mahdottomalta että lapsia olisi syntynyt vielä 50-vuotiaana 1400-luvulla, jolloin viimeiset lapset synnytettiin korkeintaan 40-vuotiaana, 2. puolison pitäisi olla syntynyt vähintään 10-15 vuotta myöhemmin tai lasten saman verran aikaisemmin noin 1395-1410, Henricin ↑ syntymäajaksi on joissakin lähteissä merkitty 1400
• Larsdotter Tolkin vanhemmat Laurens Vidicksson Tolk (~1350 - ?) ja ? Mattiasdotter Kogh (~1350 - ?)
• Magnus ↑ Turun piispa Magnus Olai eli Maunu II Tawast 1412-1450, opiskeli Prahan yliopistossa, josta valmistui maisteriksi 1398, haudattu Turun tuomiokirkkoon 1425 raken­nuttamaansa Pyhän Ruumiin kuoriin eli Tawastin kappeliin (no 46), ks. myös Genos 68 (1997), "Piispa Maunu Olavinpoika Tavastin sukulaisuussuhteet", ja Turun tuomiokirkko

Tawastin kappeli. Kuvaaja tuntematon. Turun tuomiokirkon kuvasarjasta 1950-luvulta.
• Turun keskiaikaisten piispojen kadonneen hautamonumentin tilalle on 1860-1880 -luvuilla pystytetty muistokivi, jossa on mainittu piispat Olaus Magni, Magnus Nicolai ja Magnus Olai, jonka muistokirjoitus seuraavassa (Pitkäranta, 2004, 536)

"Anno Domini MCCCCLII die IX
mensis Martii obiit reverendus
dominus Magnus, Dei gratia episcopus
Aboensis, hujus capellae fundator,
qui sedit annos quadraginta."

["Maaliskuun 9. päivänä Herran vuonna 1452 kuoli herra Maunu, kunnianarvoisa isä ja herra Kristuksessa, Jumalan armosta Turun piispa ja tämän kappelin perustaja. Hän toimi piispana neljäkymmentä vuotta."]

• lopuksi on kaikkia kolmea koskeva rukouskehotus (Pitkäranta, 2004, 536)

"Orate pro istis et ceteris
Christi fidelibus, ut requiem
habeat eum beatis."

["Rukoilkaa näiden ja muiden kristinuskovaisten puolesta, jotta heillä olisi rauha autuaiden joukossa." ]

• Magnus ↑ omisti Kuitian kartanon ja myi sen 1439 veljelleen Jöns Olofssonille ↑, kartanon edellinen omistaja oli ollut hollantilainen hansakauppias Peter van der Linden 1400-luvun alussa, ks. myös Kuitian kartanolinna ja Turun Sanomat 18.7.2004
• KUKA ON Turussa Erich van der Linden (? - haudattu 1.7.1666, Turku)
• Ragnhildin ↑ puoliso väpnare Mårten Abrahamsson Djäkn (~1350 - 1433), Satakunnan vouti, väpnare, vihitty noin 1400, ks. Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, sivu 85, Tab. III
• Christinan ↑ puoliso Greger Andersson Garp (~1360 - 1449), Jöns Andersson Garpin veli, ks. edellinen kohta XIX
• Ingridin ↑ puoliso Bengt Dufva till Munkeby (1363, Porvoo, Munkeby - ?, Pernaja), suku aateloitu 17.5.1413, "egde herr Olof Tawasts dotter, hon skall hafva hetat Ingrid", ks. Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden, sivu 87
• Birgitan ↑ puoliso Erengisle Henricsson (~1370 - ?), ei lapsia, nimi Erengisle = kotkanpesä
• Catharinan ↑ puoliso Henric Mört (~1370 - 12/1426)
• Larsin ↑ on Genoksen 68 (1997) mukaan arveltu olleen avioton lapsi
• Margarethan ↑ puoliso Hans Pedersson Bock af Bukkila (? - ?), ks. Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden, sivu 35
• XVIII Olof Jönsson Tawastin vanhemmat Suontaan herra JÖNS TAWAST (1312 - 1382) ja ?? (? - ?)
• XVIII Catharina Fincken vanhemmat ESI (ESAIAS) FINCKE (~1300 - ?) vanhaa Fincke-sukua ja ?? (? - ?), muita lapsia Eskil (~1340 - ?)

Hausen, Korke > Kurck > Kurki

• XVI Henric Clausson Flemingin vanhemmat Suomen sukuhaaran kantaisä CLAUS PEDERSSON FLEMING (1360, Tanska - 1427), ritari, valtaneuvos, mainintoja Itämaiden laamannina 1400, 1402, 1427, Suomen laamannina (legifer terræ Finlandiæ) 1419, puoliso CECILIA HAUSEN (1370/80, Kankarmasku - ?), muita lapsia Ingeborg ↓ (~1400 - ?), Magnus ↓ (~1400, Askainen - 12/1450), Johan (~1405 - ?), Peder (~1410 - 1434)

Louhisaaren kartanon nykyinen pääraken­nus. Wikimedia Commons. Public domain.

Sen rakennutti Herman Claësson Fleming af Liebelitz 1650-luvulla. Tuntematon taiteilija. Wikimedia Commons. Public domain.

Claës Larsson Fleming. Tuntematon taiteilija. Wikimedia Commons. Public domain.
• Ingeborgin ↑ puoliso väpnare Laurens Niklasson Ahtis-släkten (? - 1486), vihitty 10.6.1420 Sauvon Runagårdissa, lapsia Joachim (~1430 - ?), Niklis (~1430 - ?), Ingeborg sai huomenlahjaksi Kaarinan Uittamon, ks. Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, sivu 4
• Magnuksen ↑ puoliso Louhisaaren (= Willnäs) omistaja Elin Nilsdotter Korke > Kurki (1410 - 1486), jonka jälkeen kartano oli Fleming-suvun omistuksessa noin 350 vuotta, lapsia Carin Margaretha (~1430 - 1490), Ingeborg (~1430 - 1451), Hans (~1430 - 1490), Herman ↓ (~1440, Askainen - 1490), Margaretha (? - 1490 jälkeen), ks. Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, sivu 121, Tab, XII
• Herman ↑ Turun linnanisäntä, puoliso Elin Filpusdotter (Philipsdotter) (? - ?), lapsia Eric (~1470 - 1537), Peder ↓ (~1480 - 1519), Margaretha (? - 1546), Magnus (? - 1490), Catharina (? - 1531), Henric (? - 20.1.1533)

Fleming af Lais, Lydecke

• Peder ↑ Maskun kihlakunnantuomari 1515 ja 1519, puoliso Elin Hansdotter Lydecke (? - 20.1.1543) Pommerista, lapsia Herman ↓ (? - 1583), Margaretha (? - ?), Magdalena (Malin) ↓ (? - 1546 jälkeen), Carin (? - ennen 1564), Christina (? - 5.12.1573, Karuna )
• Hermanin ↑ pojanpoika öfverste, landshöfding, hovjunkare, vice amiral, krigsråd, landtmarskalk Henric Claësson Fleming till Lechtis i Wirmo (15.8.1584, Åkersholm - 7.11.1650, Tukholma), osti 1635 Yläneen kartanon Hieronymus III von Birckholzilta, ks. sivun alusta von Birckholzin alta, ja Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, sivu 122, Tab. XVIII
• Henric Claësson Fleming lahjoitti sielunsa pelastukseksi ja erityisesti muistetuksi tulemisekseen useille Suomen kirkoille lukemattomia vaakunoin ja nimikirjaimin koristeltuja messu­kasukoita, ehtoollisastioita, saarnastuoleja, kattokruunuja, kynttilänjalkoja ja muuta kirkollista esineistöä ja tekstiilejä ja rakennutti 1641-1643 omalla kustannuksellaan Mietoisten kappelikirkon irtaimistoineen (Tuhkanen, 2008)
• Hermanin ↑ jälkeläisiä noin 100 vuotta myöhemmin oli sukuhaara Fleming af Lais Liivinmaalta, myös Ruotsissa ainakin Södermanlandissa ja Tukholman läänin Sorundassa, ks. myös Svenska adelns ättar-taflor, sivu 828
• Magdalenan (Malin) ↑ puoliso alempana Finnen alla

Bjelke, Fleming af Liebelitz, Snackenborg

• Pederin ↑ jälkeläisiä noin 150 vuotta myöhemmin oli sukuhaara Fleming af Liebelitz, Liebelitz = Liperin paronikunta, jonka kuningatar Christina lahjoitti 26.3.1651 aateloimilleen Claës Larsson Flemingin (3/1592, Louhisaari, Askainen - 26.7.1644, Fehmarn, Saksa) ja 1. puoliso Anna Göransdotter Snackenborgin (? - 6.1.1637) jälkeläisille, vihitty 1618, ks. myös geni.com, Historiesajten ja Svenska adelns ättar-taflor, sivu 829
• heidän poikansa kuningas Karl X Gustafin lähin avustaja ja valtiovarainhoitaja Herman Claësson Fleming af Liebelitz (17.9.1619, Louhisaari, Askainen - 28.7.1673, Tukholma) rakennutti 1650-luvulla Louhisaaren kartanon nykyisen päärakennuksen, jonka oli suunnitellut Tukholman linnan arkkitehtiä avustanut Peder Ericsson Berling, ks. Svenska adelns ättar-taflor, sivu 829
• Claës Larsson Flemingin 2. puoliso Helena Claësdotter Bjelke (28.5.1592 - 18.8.1651, drunknad), vihitty 12.8.1638, ei lapsia, ks. geni.com, Svenska adelns ättar-taflor, sivu 194, Tab. 24, ja vanhemmat sivun alussa sivun ensimmäisen Bjelken alla

Folkunga

• Elin Nilsdotter Kurjen vanhemmat häradshövding, riksråd, ritari Nils (Niklis) Hermansson Korke > Kurki (?, Louhisaari - 18.5.1428) vanhempaa Kurki-sukua ja Cecilia Philipsdotter Folkunga (~1375 - 20.1.1435, haudattu Tanskan Uppsalaan), vihitty 1.7.1400, muita lapsia useimpien lähteiden mukaan Jacob (Jeppe Kurki) ↓↓ (~1400 - 1456), mutta joka kuitenkin Vähäkankaan mukaan lienee Nilsin (Niklis) sisarenpoika, ks. alla kohdasta 2. tytär
• Nils (Niklis) Korke otti käyttöön äitinsä nimen Korke, Rossin mukaan Cecilia on merkitty syntyneeksi jo 1360 eli olisi Elinin syntymän aikaan ollut jo noin 50-vuotias, mikä on vähintään 10 vuotta liikaa, ks. myös Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, sivu 244
• Nils (Niklis) Hermanssonilla olisi vilppula.comin mukaan (lähde kadonnut verkosta 7/2017) ollut myös nimeltä tuntematon 1. puoliso, jonka tyttäreksi Elin Nilsdotter on merkitty, mutta jos lapsia on syntynyt vielä 1440 tienoilla, on todennäköisempää, että Elin olisi syntynyt vasta noin 1410 ja Cecilia Philipsdotter Folkunga hänen äitinsä

Högervänd Arm-Suontaka, Skelghe, Swärd

• Nils (Niklis) Hermansson Korken vanhemmat Herman Swärd (~1330, Ruotsi - 1383) ja Vanajan Niemenpään perijä ? Jacobsdotter Korke (~1340 - ?), vihitty noin 1360, muita lapsia Peder ↓ (~1360 - 1400), 1. tytär ↓ (? - ?), 2. tytär ↓ (? - ?), ks. geni.com
• Peder ↑ (gamble Hermansson) Svärd till Kräbbelby och Haga i Borgå, puoliso ? Nilsdotter Högervänd Arm-Suontaka (Sontaca) (~1360 - ~1415) Hattulan Tyrvännöstä, lapsia Margaretha (~1380 - ~1420), Christina (~1380, Porvoo - ?), Olof ↓ (~1390 - 1460), Henric ↓ (~1390 - 1439), ks. myös geni.com
• Olof ↑ Svärd till Hvittisbofjärd i Ulvila (= Ahlainen), väpnare, tuomari Pohjanmaalla 1451
• Henric ↑ väpnare, statsman, Vanajan Harvialan herra, puoliso Birgitta Clausdotter Djäkn (1408 - 1486), vihitty 12.6.1418, Birgitta sai huomenlahjaksi Vanajan Niemenpään ja Kodialan (= Koljala), ks. Birgitan vanhemmat aiemmin toisen Swärdin alta edellisestä kohdasta XVI, ja geni.com
• 1. tyttären ↑ (Hermansdotter Swärd) puoliso Nils Skelghe (~1360 - ?), lapsia ainakin Olof ↓ (~1380 - ?)

Djäkn, Djäkn-Ormsläkten, Hostad

• Olofin ↑ puoliso Christina Rötgersdotter Djäkn-Ormsläkten (~1380 - ?), lapsia Christina (~1410 - ?), Lucia ↓ (~1410 - 28.2.1498), ks. Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden, sivu 84, Tab. III
• Lucian ↑ puoliso Henric Clausson Djäkn (1400, Kaskinen - 1458), Turun linnanvouti 1435-1436, lagman, riddare 1441, Ala-Satakunnan tuomari 1441-1447, Pohjois-Suomen laamanni 1448-1458, valtaneuvos noin 1450, vihitty noin 1438, ei lapsia, ks. Henric Claussonin vanhemmista sivun alusta toisen Skelghen alta kohdasta XVII
• Christina Rötgersdotterin 2. puoliso turkulainen porvari Hans Hostad (? - ?)
• Christina Rötgersdotterin vanhemmat ja sisaruksia aiemmin edellisen Djäkn-Ormsläktenin alla
• 2. tytär ↑ (Hermansdotter Swärd), Vähäkankaan mukaan (sivu 40) Jacobin (Jeppe Kurki) ↓ (~1400 - 1456) isä ei olisikaan Niklis Hermansson Korke, niin kuin kaikissa muissa lähteissä on mainittu, vaan tämän nimeltä tuntemattoman sisaren tuntematon puoliso ja Jacob (Jeppe Kurki) olisi ottanut käyttöön isoäitinsä nimen Korke, Seppo Suvannon mukaan (sivu 1069) hän oli joka tapauksessa "sekä Svärd- että vanhimman Kurki-suvun jäsen"

Djäkn

• Jacob (Jeppe Kurki) ↑ lagman, puoliso Vesilahden Laukon kartanossa Carin (Catharina) Clausdotter Djäkn (1406 - 1480), lapsia Anna ↓ (? - ?), Claus ↓ (1425 - 1478), Birgitta ↓ (~1440 - ?) ja 1 poika ↓ (? - ?) vanhempaa Kurki-sukua, kukaan lapsista ei käyttänyt patronyymiä, ks. Carin (Catharina) Clausdotterin vanhemmat sivun alusta kohdasta XVII

Renhufvud, Saxen, Stenbock

• Annan ↑ 1. puoliso turkulainen porvari Hans Saxen (? - ?), 2. puoliso Piikkiön kihlakunnantuomari Sten Henricsson Renhufvud (? - ?) aikaisintaan 1473 alkaen
• Claus ↑ Ylä-Satakunnan kihlakunnantuomari 1456, puoliso Elin Jönsdotter Stenbock (? - ennen 1490), lapsia Arwid ↓ (1463, Laukko, Vesilahti - 22.7.1522, Öregrund, Ruotsi), Elin ↓ (1469 - ennen 1532) ja 1 poika (? - ?), ks. myös "Elinan surmaruno", no 13
• Arwid ↑ opiskeli 1480-luvun lopulla Pariisin yliopistossa, viimeinen katolinen Turun piispa 1510-1522, vihittiin virkaan 4.10.1511, ei käyttänyt patronyymiä, rakennutti Laukkoon kivisen kartanolinnan, pakeni tanskalaisia Ruotsiin 1522 ja hukkui seurueineen laivamatkalla, tähän katsotaan vanhemman Kurki-suvun päättyneen
• Elinin ↑ puoliso Pohjanmaan kihlakunnnantuomari, Satakunnan ja Pohjanmaan laamanni, valtaneuvos Knut Erichsson till Näs i Småland (1460, Ruotsi - 1538, Kalvola), vihitty 4.8.1489 Laukossa, lapsia Jacob ↓ (~1490 - ?), Birgitta ↓ (1493 - 29.7.1577), Anna ↓ (? - ~1539), Christina ↓ (~1500 - 6.1.1551, Karjaa), Magnus (? - 1575), Berndt (? - 1559), Henric (? - 1592), Jöns ↓ (~1503 - ennen 1581), ks. myös geni.com
• Knut Erichsson oli jakanut omaisuutensa lastensa kesken jo 29.7.1532, lapset ottivat äitinsä nimen Korke ja alkoi nuorempi Kurki-suku, ks. Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, sivu 245, Tab. II

Finne, Fleming, Grabbe, Ille, Stålarm

• Jacob ↑ kirjoittautui 1513 Rostockin yliopistoon, mutta ei pitänyt kiirettä opintojen kanssa ja katosi lopulta asiakirjoista 1519 jälkeen
• Birgitta ↑ oli Naantalin luostarin viimeinen abbedissa 1567-1577
• Annan ↑ 1. puoliso Sten Jacobsson Ille (? - ~1540, Lammi), jolta sai huomenlahjak­si Lammin Porkkalan, vihitty Laukossa 11.11.1509, ks. Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, sivu 206, Tab. III, ja Svenska adelns ättar-taflor, sivu 370, Tab. 2
• Annan ↑ 2. puoliso lagman, Maskun häradshöfding 1531 Sten Henricsson Finne (? - 1539), vihitty 1532
• Sten Henricsson Finnen 2. puoliso Magdalena (Malin) Peersdotter Fleming (? - 1546 jälkeen), ks. myös Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, sivu 115, ja Dahlströmin kortisto
• Magdalena (Malin) Peersdotter Flemingin vanhemmat ja sisaruksia edellä Lydecken alla
• Christinan ↑ 1. puoliso lagman Arvid Ericsson Stålarm till Sydenmoa och Bolgård (? - 1529), vihitty 22.1.1515 Laukossa, ks. myös Svenska adelns ättar-taflor, sivu 268, Tab. 4
• Christinan ↑ 2. puoliso Nils Månsson Grabbe till Grabbacka (? - 1549, Grabbacka, Karjaa), Raseborgin läänin häradshövding 1523, Raseborgin linnanvouti 1526-1534 ja Viipurin linnanvouti 1523-1545, vihitty 18.7.1530 Grabbackassa Karjaalla, ei lapsia, ks. Nordisk familjebok, sivu 59, ja Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, sivu 150, Tab. II
• Nils Månsson Grabben 1. puoliso Elin Clausdotter (? - 1529), lapsia Elin (1510 - ennen 1535), jonka äitipuoli Christina ↑ naitti veljelleen Jönsille ↓
• Jöns ↑ Sääksmäen kihlakunnantuomari 1526-1535, peri enonsa piispa Arwid Korken omaisuuden, 1. puoliso sisar Christinan ↑ em. tytärpuoli Elin Nilsdotter Grabbe (1510 - ennen 1535), vihitty 5.6.1531, lapsia Claus (1532 - kuoli nuorena 1559 jälkeen), ks. myös Svenska adelns ättar-taflor, sivu 525, Tab. 4 alkaen, Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, sivu 246 Tab. III alkaen, ja Dahlströmin kortisto

Boije af Gennäs, Gylta, Horn af Kanckas, Stjernkors, Thott

• Jönsin ↑ 2. puoliso Ingeborg Tønnesdotter Thott af Skedebo (1515, Ruotsi - 28.10.1584), vihitty 18.9.1536, lapsia Ingeborg ↓ (? - ?), Knut ↓ (1541 - 1598), Elin ↓ (1543 - 23.5.1609), Axel ↓ (1555 - 30.5.1630, Nakkila), Eric (? - ?), ks. Ingeborgin vanhemmat sivun lopusta toisen Thottin alta ja Svenska adelns ättar-taflor, sivu 405, Tab. 1

Kurck > Kurki

• lapset alkoivat vasta 1500-luvun loppupuolelta alkaen käyttää nimestä muotoa Kurck
• Ingeborg ↑, " 'Jungfru Ingeborg på Laukko' finns i Åbo slotts mantalslängd 1582", ks. Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, sivu 246
• Knut ↑ ryttmästare, häradshövding, oli ollut kihloissa Philippa Ericsdotter Flemingin (? - 23.8.1578, Yläne) kanssa, mutta Philippan veli Claus (Claës) Ericsson Fleming esti avioliiton, Philippa Ericsdotter Fleming sivun alussa kohdassa XV van Askenin alla
• Knutin ↑ puoliso Brita Bengtsdotter Gylta (5.3.1560 - 1645), vihitty 22.1.1588, lapsia Catharina ↓ (1589 - ?), Jöns ↓ (1590 - 21.5.1652, haudattu 22.8.1652, Turku), Ingeborg ↓ (? - 1648) ja 1 poika, joka kuoli nuorena

de la Gardie, Oxenstierna, von Stakenbrouch

• Catharina ↑ naimaton
• Jöns ↑ Turun hovioikeuden presidentti, 1. puoliso Märta Oxenstierna (1604 - 10.8.1632, Viipuri), vihitty 11.7.1616 Tukholmassa, lapsia mm. Ingeborg ↓ (? - 5.10.1654, Ruotsi), Knut ↓ (8.9.1622, Vesilahti - 20.6.1690, Ruotsi)
• Ingeborg ↑ ks. adelsvapen.com, Tab. 2
• Knut ↑ Turun hovioikeuden presidentti, 1. puoliso Lukretia von Stakenbrouch (11.3.1614 - 18.8.1664, Turku)
  ◄ yksi "Presidentens Kårks hustru" on haudattu Turun tuomiokirkkoon vasta 12.5.1668 ja "President:s Kårks barn" haudattu 27.10.1668
• Jönsin ↑ 2. puoliso Sophia de la Gardie (8.5.1615, Turun linna - 1.10.1647, Tukholma)
• Jönsin ↑ 3. puoliso Christina Arwidsdotter Horn af Kanckas (1604 - 1673, haudattu 1681, Turku), vihitty 29.7.1649, ks. myös Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, sivu 247, Tab. V, ja Dahlströmin kortisto (myös)
• Christina Arwidsdotter Horn af Kanckas on Dahlströmin kortiston mukaan haudattu 1. puolisonsa hautaan vasta 1681, Assesso: Ståhlhansk on maksanut 30.7.1681 hautauskuluja 52 taalaria, mikä saattaa olla kyseinen hautaus, nimeä vaan ei mainita
• Ingeborgin ↑ puoliso landshöfdingen Arwid Göransson Horn af Kanckas (? - 26.2.1653, Vuorentaka), Carin Henricsdotterin veljenpoika, vihitty 1620, ks. Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, sivu 184, Tab. XIII
• ks. myös geni.com ja Laukon asutuksen yleisluettelot heidän poikansa ja pojanpoikansa ajoilta, "Wälb. Hr Jöns Kurcks tienste folck" 1635-1654, "Säterijs folck" 1675-1694 ja "eget legofolck / Landshöfd. Gabr. Kurcks egit folck" 1695-1714
• Elinin ↑ 1. puoliso sotamarsalkka Ivar Månsson Stjernkors (? - 27.9.1573, Turku), lapsia Måns (? - 1604), Axel (? - 16.1.1634), Carl (? - ?), Bertil (? - ?), Ivar (? - ?), Nils (? - ?), Ingeborg ↓ (? - 1608 jälkeen), ks. Svenska adelns ättar-taflor, sivu 192, Tab. 10
• Ingeborgin ↑ puoliso valtaneuvos Arwid Henricsson Horn af Kanckas (1580 - 1606/7), Carin Henricsdotterin veli, ks. Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, sivu 183, Tab. XI
• Elinin ↑ 2. puoliso ryttmästare Bertil Ivarsson Thott (? - 1620), vihitty 1575/6, ks. Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, sivu 247, Tab. III
• Axel ↑ krigsöfverste, ryttmästare 1583, Ylä-Satakunnan kihlakunnan­tuomari 1587, 1. puoliso Carin Boije af Gennäs (? - haudattu 6.10.1619, Turku, 6.2.1620, Vesilahti), 2. puoliso Kerstin Hansdotter till Lepas (1560 - 1632), vihitty 23.1.1621, ei lapsia kumman­kaan puolison kanssa, ks. myös geni.com, Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, sivu 246, Tab. III, ja Dahlströmin kortisto (myös)
• Carin Boijen vanhemmat riksrådet, riddaren Nils Boije af Gennäs (1490 - 10/1568, Pohja) ja Brita Christersdotter Horn af Kanckas (~1520 - 1580, Teijo), ks. Svenska adelns ättar-taflor, sivu 243, Tab. 6, ja sivu 293, Tab. 7
• Kerstin Hansdotterin vanhemmat Räävelin käskynhaltija Hans Björnsson till Lepas (Stjernsund) (1530 - 1572 ennen 7.3.1572) ja Carin Henricsdotter Horn af Kanckas (? - 1594), ks. Frälse­släkter i Finland intill stora ofreden, sivu 259, Tab. V ja sivu 181, Tab. VII ja VIII, ja Svenska adelns ättar-taflor, sivu 293, Tab. 6 ja 8
• Brita Christersdotter, Carin Henricsdotter ja Arwid Göransson Horn af Kanckas olivat serkukset
• Axel ↑ on haudattu Ulvilan kirkkoon, hautakiven epitafissa on seuraava teksti (Pitkäranta, 2004, 577):

"Iaced sub hoc cippo tumulatus
nobilis et generosus d(omi)n(us) Axelius Korck de Anola et
Totrijerff, qui in Domino placide
obdormivit XXX Maii anno Chri(sti) MDCXXX aetatis suae LXXV"

["Tämän hautakiven alla lepää ylhäinen ja jalosukuinen herra Akseli Kurki, Anolan ja Tottijärven herra. Hän nukkui pois rauhallisesti Herrassa toukokuun 30. päivänä Kristuksen vuonna 1630 ollessaan 75 vuoden ikäinen." ]

• Utrion mukaan (1986, 62) vain viisi lapsista eli aikuisiksi, joten geni.comin antamien kolmen pojan kuolinvuosissa on pakko olla kymmenien vuosien virhe, Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, sivu 246, Tab. II, ja Svenska adelns ättar-taflor, sivu 525, Tab. 3, eivät mainitse heitä ollenkaan
• ks. myös Svenskt biografiskt handlexikon, sivu 623, ja Laukon talonhaltijat 1400-luvun lopulta alkaen Seppo Suvannon mukaan, sivut 1068-1073

Skytte, Tawast

• Birgitan ↑ 1. puoliso Sääksmäen kihlakunnantuomari Jöns Olofsson Skytte (? - ~1473), 2. puoliso Henric Nilsson Tawast (1400/19 - 1474 jälkeen), ks. edellä kohdasta XVII, 3. puoliso Jacob Valdemarsson (Jeppe Folmarsson) (? - 1530 jälkeen), Ylä-Satakunnan kihlakunnantuomari 1500-1518, osti 28.9.1505 Nokian kartanon
• nimeltä tuntemattoman pojan ↑ puoliso Aylidz (Alissa) Henricsdotter Tawast (~1420 - 1503 jälkeen), vanhemmat Johanna Bengtsdotter Djäkn (1410, Kemiö - 1466 jälkeen, Raisio) ja Henric Nilsson Tawast (1400 - 12/1467) sivun alkupuolella kohdassa XVIII, ks. myös Vähäkangas (sivu 43)

Vastarannalla Laukon kartano 1845. Johan Knutson (1816-1899). Osasuurennos. Mai­semia Suomesta, 1995, 67 (1845).
• Laukon kartano on Vähäkankaan mukaan (sivu 35) siirtynyt Kurkien sukuun Carin (Catharina) Clausdotter Djäknin myötäjäisinä, Laukosta tuli suvun pääpaikka ja pysyi suvun hallussa 1800-luvulle asti, Lasse Iso-Iivarin talonhaltijaluettelossa (sivun viimeinen) Carin (Catharina) Clausdotterin puolisoksi on merkitty Johan, po. Jacob (Jeppe Kurki)
• Jacobista (Jeppe Kurki) ↑ ensimmäinen maininta Vähäkankaan mukaan (sivu 35) vuodelta 1418, jolloin hän oli ollut serkkunsa Henric Swärdin huomenlahjan todistajana, Vähäkankaan vuosiluvut ovat useimmiten 'virkavuosia' eikä elinvuosia
• ? Jacobsdotter Korken ↑ isä laamanni 1362-1383 ja julkinen kaupanvahvistaja 1373 Jacob Korke (? - ~1383) vanhinta Kurki-sukua, äiti tuntematon
• Kurki-suku oli vanhin suomalainen aatelissuku, alun perin lähtöisin 1200-luvulta Vesilahden Sakoisista, missä oli ensimmäisen maakirjan mukaan 1500-luvulla Kurcki-niminen talo (Suvanto, sivu 1079), rippikirjan mukaan 1700-luvun lopulla, kronohemman Kurki 1800-luvun lopulla ja nykyisin Kurjen tila, Lasse Iso-Iivarin talonhaltijaluettelon mukaan Kurkia on 1500-luvulla asunut myös Vesilahden muissa kylissä (hakusana kurki), Yrjö Punkarin mukaan

"- - Kurkien ikivanha suku on lähes ainoa Vesilahteen mahtunut suuri aatelissuku. Kurki-lisänimen periytyminen usein vaimon puolelta viittaa vanhempaan matriarkaaliseen yhteiskuntaan ja eläinnimen osalta Suvannon mielestä myös perheen totemismiin (Suvanto 1987, 117). - -"

◄ Kurki-suvun vanhin nimeltä tunnettu kantaisä lienee em. Jacob Korken appi tai äidin isä, lagman 1331-1347 Jacob Andriesson (~1280 - ?), ks. geni.com ja Vähäkangas, sivu 36, nimi Andries on tanskalainen variantti nimestä Andreas = mies, ollut käytössä Suomessa ja Skandinaviassa



• Cecilia Philipsdotterin 1. puoliso Olof Carlsson (? - ennen 1400), vihitty 20.1.1381, lapsia yksi tytär
• Cecilia Philipsdotterin vanhemmat riddare, riksråd, haradshövding Philippus Carlsson Folkunga (?, Lundås, Ruotsi - aikaisintaan 31.5.1407, haudattu Tanskan Uppsalaan) ja Ingeborg Kettilvastadotter (? - ?), ks. myös Rossi
• Philippus Carlssonin vanhemmat Carl Magnusson Folkunga (?, Brunnsholm - 15.6.1347, Nöteborg) ja Cecilia Birgersdotter (? - ?), vuhitty viimeistään 1343, muita lapsia Birger (?, Lundås - 23. 4.1402), Bengt (? - ?)
• Philippus Carlsson oli Folkunga-suvun ensimmäisestä Ruotsin jaarlista, dux Sweorum, Birger Brosasta (? - 9.1.1202) alkanutta aviotonta sukuhaaraa, Birger Brosan puoliso Norjan kuningas Harald Gillen (~1103 - 14.12.1136, murhattu) ja frilla Tora Gudmundsdatterin (? - ?) avioton frillodotter Brigida Haraldsdatter (~1130 - 1209), ks. myös Bjälboätten, Birger Brosa ja Folkungaätten
• Suomen vaakunan Götan leijona on peräisin Folkunga-suvun lakimieshaaran vaakunasta
• XVII Claus Pedersson Flemingin vanhemmat PEDER CLAUSSON FLEMING (11/1330, Tanska - 1395 tai 1406 jälkeen, Tukholma), ritari, ensimmäinen maininta Tanskassa 1366, puoliso CHRISTINE af HUSABY (~1339, Husaby, Aker - 12.5.1424, Tukholma), molemmat haudattu Riddarholman kirkkoon, muita lapsia Magnus ↓ (~1350 - 1414), Juhana ↓ (~1350 - ennen 1424), Jens (?- 1393), Herman ↓ (1366 - 1407 jälkeen), ks. myös Svenska adelns ättar-taflor, sivu 821 alkaen, ja Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, sivu 116 alkaen

Österland > Finland > Somen Makunda

Suomen alueesta yhtenä Ruotsin maakunnista alettiin 1400-luvun alkupuolella käyttää nimen Österland, Itämaa, ohella nimeä Finland, joka käsitti aluksi vain nykyisen Varsinais-Suomen alueen. Ruotsin muut keskiaikaiset maakunnat olivat Götaland, Svealand ja Norrland. Ks. myös Österland.

Österland oli tullut käyttöön 1344, Finland esiintyi ensimmäisen kerran 1493 painetussa Hieronymus Münzerin piirtämässä Pohjois- ja Keski-Euroopan kartassa.

Agricolan Uuden testamentin alkupuheen (sivu 21) mukaan "Somen Makundaan" kuuluivat 1548 jo Varsinais-Suomen lisäksi myös Sata­kunta, Häme, Karjala, Uusimaa, Raasepori ja Pohianmaa.

• Magnuksen ↑ ja Juhanan ↑ syntymien aikaan äiti Christine olisi ollut vasta noin 11-vuotias, joten heidän on täytynyt syntyä vähintään 5 vuotta myöhemmin, mahdollisesti vasta noin 1360 tienoilla

Hvide, Rantzau, Skarpenberg

• Herman ↑ Fleming til Knudstrup og Bavelse tanskalaisen sukuhaaran kantaisä, kuningas Erik af Pommernin hovmästare, Kalundborgin linnan vouti 1397, puoliso Inger Gotschalksdatter Skarpenberg (~1366, Hald, Dollerup, Viborg, Tanska - ?), vihitty ennen 1396, lapsia Joachim ↓ ~1400 - ennen 1458), Peder ↓ (~1402 - 1480), ks. myös Genos 3 (1932), "Ätten Fleming i Danmark", ja finnholbek.dk, Flemming
• Joachim ↑ riddare, riksråd, väpnare, slottsfogde, 1. puoliso Inger Andersdatter Hvide (? - ~1456), lapsia Anders ↓ (? - 1481), Inger (? - ?), Berete ↓ (? - 1494 jälkeen), Anna (? - ~1488)
• Andersin ↑ puoliso Sophie Johansdatter Rantzau (1560 - 1593), lapsia Anna (? - ?), Thale ↓ (? - 1547 jälkeen)
• Thale ↑ on lyhenne saksalaisesta nimestä Adalhaid, jossa adal = jalo ja heid = ulkomuoto
• Sophie Johansdatterin vanhemmat Johan Ottossen Rantzau (? - 1472 jälkeen) ja Thale ?datter (? - ?)
• Berete, Bereta, Berita ↑ on nimen Birgitta, Brigitta murteellinen pohjoismainen variantti, joka tulee muinaiskelttiläisestä tulenjumalattaren nimestä Brigantia = iirin Brighid, kelttiläisten kielten briganti, brigh = ylhäinen, mahtava
• Joachimin ↑ 2. puoliso Sophie Johansdatterin serkku Karen Eilersdatter Rantzau (? - 1458, barnsäng), lapsia Herman ↓ (1458 - ennen 1509), ks. myös Rantzau/Ranzow ja finnholbek.dk, Rantzau

Bese, Bjelke, Daae, Moltke, Thott, Westgöthe

• Hermanin ↑ puoliso Anne Eriksdatter Thott (? - 1528 jälkeen), lapsia Anne (? - ?), Jacob (? - 1544), ks. Svenska adelns ättar-taflor, sivu 405, Tab. 1, ja finnholbek.dk, Thott
• Anne Eriksdatterin vanhemmat Erik Aagessen Thott til Bavelse (1435 jälkeen - 14.1.1494 jälkeen) ja Beata Evertsdatter Moltke (? - ?), muita lapsia Ewert (? - 1484 jälkeen), Kirsten (? - ?), Tønne ↓ (? - 2.1.1522, Turku), ks. finnholbek.dk
• Tønne ↑ Erikssen Thott till Berga, Skedebo och Benhammar sr., ruotsalaisen Skedebo-haaran kantaisä, puoliso Carin Ericsdotter Bjelke af Åkerö (1490 jälkeen - 1565), vihitty 1512, lapsia Eric (? - ?), Ingeborg ↓ (1515, Ruotsi - 28.10.1584)
• Ingeborgin ↑ puoliso Jöns Knutsson Korke (~1503 - ennen 1681) aiemmin toisen Thottin alla
• Carin Ericsdotterin 2. puoliso Svenska adelns ättar-taflor, sivu 191, Tab. 15, ja geni.comin mukaan Kalmarin käskynhaltija Arwid Gustafsson Westgöthe (? - 1530), vihitty 1522
• finnholbek.dk mukaan 2. puoliso olisi ollut Tønne Erikssen Thottin serkku Aage Hanssen Thott (1473 jälkeen - 27.8.1510), mutta tämä oli kuollut jo noin 12 vuotta ennen 1. puolisoa
• Carin Ericsdotterin vanhemmat Eric Thuresson Bjelke (~1459, Krakerum, Mönsterås, Kalmar - 4/1511, Tukholma) ja "sin fränka" Gunilla Johansdotter Bese (1473 - ennen 7.4.1553, Benhamra, Ruotsi), vihitty 5.7.1490, ks. myös riksarkivet.se, sv.wikipedia, geni.com ja finnholbek.dk
• Gunilla Bese oli 1499 alkaen Viipurin linnanrouva ja miehensä kuoleman jälkeen koko itäisen Suomen käskynhaltija ja Savon ja Viipurin linnojen linnanpäällikkö 1511-1513, kunnes luovutti avaimet vävylleen Tønne Erikssen Thottille, jolla oli hallinnassaan myös Raaseporin linna
• nimi Gunilla tulee muinaisnorjalaisesta nimestä Gunnhildr, jonka molemmat osat tarkoittavat taistelua
• Erik Aagessen Thottin 2. puoliso Sidsel (Cecilia) Daae (? - ?)
• Karen Eilersdatterin vanhemmat Eiler Ottossen Rantzau (? - 1419 jälkeen) ja ?? (? - ?), muita lapsia Susanne (? - ?), Eiler Ottossen ja em. Johan Ottossen olivat veljekset, ks. finnholbek.dk

Losna-Ætten, Qvitzow

• Pederin ↑ puoliso Margrethe Arildsdatter Qvitzow (? - ?), lapsia Johan (? - ?), Olof (? - ?), Bo ↓ (1438 - 1491 jälkeen, ennen 1501), Truid ↓ (? - ?), Claus (? - ?), Margrethe (? - ?), Anna (? - ennen 16.4.1465), Birgitta (? - 1498 jälkeen), Sidsel ↓ (? - ?), ks. finnholbek.dk, Qvitzow
• Bo ↑ til Nesøen og Bru riddare, väpnare, riksråd, rikskansler Norjassa, puoliso Sigrid Erlandsdatter Losna-Ætten (~1490, Bergen, Norja - 1528), lapsia Margrethe (? - 1491, Krogholm slott, Ystad), Losna-Ætten on saanut nimensä Sognefjordissa sijaitsevan Solundin pitäjän Losnan saaren mukaan, ks. finnholbek.dk ja Losna-Ætten
• Truid ↑ sama kuin miehen nimi Trued, tulee muinaisnorjalaisesta nimestä Þórgautr, jossa Þor = ukkonen ja gautr = götanmaalainen, goottilainen
• Sidsel, Sissel ↑ on nimen Cecilia < Caecilius, Caecilia pohjoismainen muoto, tulee latinan sanasta caecus = sokea, myös hämärä, tutkimaton, caecō = sokaista, häikäistä, ts. nimi voisi tarkoittaa häikäisevää
• XVIII Peder Clausson Flemingin vanhemmat CLAUS OLOFSSON FLEMING (~1290 - 1355, Igensdorf, Saksa), Barthin linnanvouti Pommerissa 1331-1354, ja puoliso ?? (? - ?)
• Claus on lyhenne kreikkalaisesta nimestä Nicolaos, jossa nike = voitto, ja laós = kansa, eli voittoisa kansa, koko nimen Claus Olofsson Fleming voisi kääntää muotoon voittoisan flaamilaisen kansan perillinen
• XI X Claus Olofsson Flemingin vanhemmat OLOF FLEMING (? - ?) ja ?? (? - ?) 1200-luvun puolivälin jälkeen, Fleming-suvun on oletettu olleen kotoisin joko Belgian flaamilaisesta Flanderista tai Brandenburgin Flämingin maakunnasta, ks. myös Släkten Fleming
• mikäli edellä olevan tekstilaatikon Olof(sson)-hypoteesi pitää paikkansa, ei tällaista Olof Flemingiä olisi ollut olemassakaan, vaan nimi tarkoittaisi vain ketä tahansa Saksan Brandenburgin Flämingin maakunnan tai Belgian flaamilaisen Flanderin alueella asunutta samaan sukuun kuulunutta henkilöä
• XVIII Christine af Husabyn vanhemmat ovat tuntemattomat
• XVII Cecilia Hausenin vanhemmat ovat tuntemattomat