Sukuhistoria, sukututkimusta 1200-1600 -luvuilta alkaen
 


Sukuhistoria

Sukututkimusta 1200-1600 -luvuilta alkaen. Aloitus 1980-luvulla, jatko 2004 jälkeen. Päivitetty viimeksi 17.8.2014.
Etsi painamalla Ctrl + F ja kirjoita haettu nimi tai muu hakusana ilman taivutuspäätettä hakuikkunan riville.
Zoomaa painamalla Ctrl ja rullaa samalla hiiren kiekkoa. Parhaimmillaan IE Compatible.

alkusivulle

 

Menneiden vuosisatojen sukulaisten jäljittäminen ei ole pelkkiä nimiä ja numeroita. Siihen liittyvät erottamattomasti myös historialliset tapahtumat, elinkeinot ja ajankuva, tapakulttuuri, kirkolliset käytänteet, kunkin ajankohdan lainsäädäntö, nimenanto- ja käyttöperiaatteet, kieli, kirjoitustavat ja ilmasto-olosuhteet. Tietoja on etsittävä ja tulkittava kulloisenkin ajankohdan omilla ehdoilla.

1600 - 1800

Rekijoen Lemba, Iso-Lemba

Brungström, Juselius, Leidén, Lemberg, Lietzén, Lindroos, Nyman, Sparf, Virta

Komisuon Nalkki

Ahlfors, Alenius, Broman, Juselius, Kivisaari, Lehtinen, Lindström, Lundén, Lönngren, Nikander, Nyfors, Oksanen, Renholm, Sahlstedt, Stenholm, Wirta

Komisuon Jussila, Rekijoen Klemelä, Hidolan Puolo, Kiikalan Kauko, Wanhakylän Krapi

Ahlfors, Arvidsson, Berghem, Borenius, Drugg, Eloranta, Engren, Eskolin, Frost, Gullström, Hacklin, Hammarberg, Hellstén, Hintell, Juselius, Lietzén, Lindell, Lundén, Peldola, Rauduinen, Sahlstedt, Silfwerström, Sylander, Walander, Wallenius, Widbom

Hirvelän Anttila, Hirvelän Yli-Anttila, Hirvelän Ali-Marttila

Ahlfors, Anttila, Falck, From, Grönberg, Grönlund, Hellbom, Hellstén, Holm, Hidén, Höök, Ilander, Korenius, Laaksonen, Laiho, Lehtinen, Lietzén, Lindell, Lindén, Lindgren, Lundholm, Lönngren, Nieminen, Simolin, Sjöberg, Stormcrantz, Wirtanen

Pieni pala historiaa
Kirjallisia lähteitä ja linkkejä

1200 - 1800

Broman, Sevonia
Brungström, Martin
Djäkn, Fleming, Tawast
Drugg, Drugge (en)
Drugg, Drugge (fi)
Höök, Hök
Kiikalan Simolan Lietzénit
Kärrin ja Ruoksmäen Rotsténit
Lietzénistä Schjerfbeckiin
Lignell, Waltzer, Zeitz
Liljeroth, Thunberg  uusi sivu
Ljufström, Manelius
Maria Miltopæan vanhemmat
Miltopæuksia Perniössä
Perniön Laukan Lietzénit

        = sama tieto kahdessa kohdassa
        = epävarmaa tietoa
        = satunnainen korostus
= esi- tai jälkipolvia toisella sivulla

Esimerkiksi avioliitot olivat 1700-luvulle asti vanhempien järjestämiä liiketoimia ja virallisesti morsian lakkasi olemasta kauppatavaraa vasta Ruotzin Valdacunnan yleisen lain säätämisen jälkeen vuonna 1734, jolloin vihkikaavaankin lisättiin tahdotko-kysymys. Kuitenkaan vielä pitkään 1860-luvulle asti tytär ei saanut itse päättää avioliitostaan, vaan sen teki ns. naittaja, joka oli isä tai joku muu miespuolinen sukulainen, ja tytär voi vain hylätä tai hyväksyä, mutta ei valita. Nainen oli aina jonkun dotter, hustru, moder tai enka, joista vain leskillä oli omat oikeudet.

Paradoksaalisesti tämä kuitenkin säilytti avioliitossa oman sukunimensä toisin kuin modernilla 1900-luvulla. Rippikirjoissa suuntaus perheen yhteen yhteiseen sukunimeen alkaa vähitellen näkyä vasta 1800-luvun mittaan ja nyt 2000-luvulla ollaan taas pikkuhiljaa palaamassa alkuperäiseen käytäntöön.

Vanhimmat 1700-luvun rippikirjat on painettu latinaksi, myöhemmin ruotsiksi, kirjoitettu ruotsiksi ja niissä patronyymit ruotsalaisittain muotoon -son ja -dotter. Tässä myös muissa lähteissä esiintyvät ns. 'normalisoidut' etunimet ja patronyymit on muunnettu alkuperäiseen muotoon, että ne olisivat yhteneviä muiden vanhojen lähteiden kanssa, eikä tarvitsisi ihmetellä onko esimerkiksi joku tämän päivän värittämä Reetta Kaisa tai Maija Kaisa Ristontytär kenties sama kuin Maria tai Margaretha Catharina Christersdotter, Christoffersdotter vai Christiansdotter vai joku muu.

Suomeksi kirkonkirjoja alettiin kirjoittaa vasta 1880-luvun lopulla, jolloin myös patronyymit muuttuivat pojiksi ja tyttäriksi. Esimerkiksi Kiikalan kuolleiden ja haudattujen luettelo 1880 muuttuu keskellä vuotta toukokuun alussa suomenkieliseksi.

kirkonkirjan sivu
Kijkala Församlings Kyrko Book öfver Döpte, Vijgde och Begrafne. Anno 1712.

Toisaalta kasteen keskeisenä tarkoituksena ei silloin ollut nimenanto vaan seurakuntaan liittäminen. Syntynyt merkittiin latinaksi nat|us, -a ja kastettu renat|us, -a, uudelleensyntynyt. Kuollut tai kuolleena syntynyt oli denat|us, -a. Useimmiten ne merkittiin kuitenkin ruotsiksi född, christnad ja dödfödd.

Kaste- ja kuolinmerkinnöissä näkyvät pääasiassa termit dotter ja son tai flickebarn ja gossebarn, mutta usein myös pigabarn eli tyttölapsi ja piltebarn eli poikalapsi.

Hautaus- ja kastepäivät olivat tärkeämpiä kuin kuolin- ja syntymäpäivät, joten monet hautaus- ja kastemerkinnät saattavat olla vasta seuraavan kuukauden puolella. Papit myös kirjoittelivat merkintöjään ensin muistilappusille, jotka kaste-, hautaus- ja vihkitilaisuuksissa nautitun viinamäärän uuvuttamat papit saattoivat hukata tai unohtaa, eikä kaikkia tietoja löydy enää mistään. Välillä kirkonkirjoissa näkeekin tällaisia jälkeenpäin mukaan liitettyjä irtolappuja tai sivulle kirjattuja lisäyksiä vuosien tai kuukausien lopusta.

Rippikirjat eivät ole se luotettavin tiedonlähde. Niistä näkee sen kuka, missä ja suunnilleen koska ja kaste- ja kuolinmerkintöihin verrattuina päivämäärissä voi olla suuriakin eroavuuksia, joten voisi olettaa että vain muutto-, vihki-, kaste- ja kuolinmerkinnät olisivat oikeaa tietoa, varsinkin kun vanhimmissa rippikirjoissa ei päivämääriä ja vuosilukuja edes ole.

Rippikirjoissa myös käytettiin nimistä pääasiassa puhuttelumuotoja ja esimerkiksi Catharina Elisabetha on muuttunut Cajsa Lisaksi, Maria Christina Maja Stinaksi, Helena Lenaksi ja Eliniksi ja Jacobus, Friedericus ja Henricus Jacobiksi, Fredriciksi ja Henriciksi, joiden c-kirjaimet ovat vielä 1800-luvun mittaan korvautuneet k-kirjaimella. Vanhimmista rippikirjoista taas patronyymit saattavat puuttua kokonaan ja nimeksi on merkitty vain esimerkiksi Salon Ylisäijälän rippikirjan 1755-1759 tapaan Fabian bonde ja Christina hustru. Sukunimi tuli kaikille pakolliseksi vasta 1.1.1921, kun laki sukunimestä n:o 328/1920 tuli voimaan.

Fosterson ja fosterdotter eivät olleet ottopoikia ja -tyttäriä nykymielessä, vaan talojen poikien ja tyttärien asemassa olevia apuisäntiä ja -emäntiä, useimmiten sukulaisia, ja fostersonit myös käsityöläisten oppipoikia, lärlingejä. Talojen omat tyttäret olivat dottereita, ja jos vanhimmissa vihkimerkinnöissä lukee gift med pigan, se ei tarkoita tjänstefolkia vaan naimatonta nuorta naista, samaa kuin säätypäispiirien jungfru, missä taas talon tytär oli Mademoiselle tai Demoiselle, isäntä oli Monsieur ja emäntä Madame. Ranskasta oli tullut seurapiirien muotikieli barokin ja rokokoon välimaastossa ja etikettisääntöjen paineessa 1600-1700 -lukujen vaihteessa. Kieltä ei tarvinnut välttämättä osata, kunhan vain kykeni riittävästi koketeeraamaan sen kanssa.

Alun perin 1200-luvulla Jungfrau > jomfru, jungfru tarkoitti vain aatelisneitoa, sitten termi siirtyi myös virka-aatelille ja säätyläisille tarkoittamaan naimatonta nuorta naista ja sukulaistyttöä ja lopulta 1800-luvulla kaikissa kansankerroksissa jopa piikaa tai hushållerskaa, husjungfru. Nykyisin se on myös Virgon synonyymi eli horoskooppimerkki Neitsyt.

Maaseudulla 1600-luvulta alkaen talon emäntä oli värdinna mutta usein myös yksinkertaisesti mor, moder, matmoder tai hustru ja isäntä far, fader, bonde, landbonde tai husbonde. Värdinnan maskuliinimuoto värd ei kuitenkaan tarkoita talon vaan juhlien isäntää, jollaisia ei ole rippikirjoissa.

Miesten yleisimpiä etunimiä 1800-luvun Kiikalassa näyttävät olleen Elias, Gabriel, Efraim, Arvid  ja Johan, naisilla Ulrica, Sofia, Lovisa  ja Wilhelmina. Varhaisimpien vaiheiden kirkonkirjat 1700-luvun puolivälistä taaksepäin ovat kovin epämääräisiä ja lopputulos osittain päättelyn tulosta. Nimivalikoima oli kovin suppea ja siellä on raamatullisia johaneja, jöraneja, simoneja, britoja, stinoja, annoja, jacobeja ja erichejä silmänkantamattomiin, ja Lönngrenien ja Lietzénien esimerkki tuotti sukupolvi toisensa jälkeen aina uusia marioita, hedwigejä ja arvideja.

Harvinaisimmat naisten nimet Kiikalassa ovat olleet Juliana, Serafia, Märtha, Clara, Antonetta ja Aksina, ympäristöpitäjistä löytyvät lisäksi ainakin Grisilia, Otteliana, Emerentia, Esther, Hebla, Engla, Wendela ja Jacobina. Dragsfjärdistä löytyivät vuonna 1788 Calista Fredrica ja Calista Lovisa, ja Kiikalasta vuonna 1826 jopa Pamela, joka on esiintynyt kirjallisuudessa ensimmäisen kerran jo 1500-luvun lopulla ja tullee kreikan sanoista ϖαν + μελος (pan + melos) = kaikki hunaja. Calista tulee nimestä Καλλιστώ (Kallisto), joka oli kreikkalaisen mytologian nymfi, nimi tarkoittaa kaikkein kauneinta.

Helsingin vuoden 1866 kastetuista löytyi sellaisiakin harvinaisuuksia kuin Aqvilina, Blondina, Gebardia ja Leontina ja vuonna 1868 Ellen Felixia Gothilda. Someron Åvikissä syntyi 1700-luvun lopulla Concordia, joka on latinaa ja tarkoittaa harmoniaa ja rauhaa. Aika erikoisia ovat myös Kiikalan kirkkoherran 10.10.1840 kastetun tyttären nimi Olga Eginhardina Alfrida Elisena ja helsinkiläisen skräddare gesällen 30.10.1839 kastetun tyttären nimi Ida Idalie Antigone.

Nykyisen kaltaisten sukunimien juuret juontuvat isäntien nimistä kuten Johan > Jussila, tai liikanimistä ja talonnimistä alkuperäisinä kuten Lempa, Klemelä ja Anttila, kylännimistä kuten Ytter-Tötar > Tötterman, latinalaistettuina kuten Jussila > Juselius, tai ruotsalaistettuina kuten Florinus > Blom. Myös talojen nimet ovat syntyneet isäntien nimien, liikanimien tai ympäristön mukaan.

Pertteli
Perttelin keskiaikainen kivikirkko 1400-luvun puolivälistä. Wikimedia Commons. Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported.

Talollisten, torppareiden ja useimmiten palkollistenkin -son ja -dotter -päätteiset matro- ja patronyymit olivat yksilöiviä lisänimiä, jotka kertoivat vain sukupuolen ja isän tai aviottoman lapsen tapauksessa äidin nimen, mutta eivät vielä varsinaisia sukunimiä, antroponyymejä. Samassa talossa saattoi lasten lisäksi olla useita Jacobssoneja tai Johansdottereita heidän olematta silti sukua keskenään.

Joissakin pitäjissä patronyymejä kirjattiin myös sukupuolineutraalisti latinalaisittain, esimerkiksi Johans|son, -dotter > Johannis, Erics|son, -dotter > Erici tai Matts|son, -dotter > Matthiæ.

Itä-Suomessa ja Karjalan kannaksen alueen 1700-luvun kirkonkirjoissa näkyy myös nykyisen kaltaisia -nen-päätteisiä sukunimiä, mutta vielä murteenmukaisessa muodossa Kaukoin, Sauckoin tai Hongain, ja myös lyhyitä tähän päivään asti lähes sellaisenaan säilyneitä, kuten Pöysti, Sirkiä ja Wijkari. Vain sotilailla, papeilla, virkamiehillä, aatelisilla ja kaupunkien valtaporvareilla oli ruotsalaisia ja saksalaisia nimiä.

Muualla Suomessa sotilaat ja rakuunat, käsityöläiset, virkailijat, tehdastyöläiset ja muut ammatinharjoittajat ottivat ruotsalaisia -berg, -holm, -bom, -man, -ström, -lund, -sten, -gren ym. -päätteisiä sukunimiä, joita oli muodostettu mm. ammatin tai asuinpaikan pohjalta. Annetut sotilasnimet olivat yleensä puita, kukkia, lintuja, kaloja ja muita eläimiä kuten Ek, Tulpan, Sparf, Stork, Gedda ja Elephant, tai ominaisuuksia kuten Lustig, Rolig, Färdig, Frisk, Stark, Snygg ja Sorgfri.

Perniö
Perniön keskiaikainen kivikirkko, 1460-1480. Wikimedia Commons. GNU Free Documentation License.

Hedelmistäkin on Kiikalassa ja sen ympäristöpitäjissä ollut runsaasti liikkeellä ainakin Appelsineja. Uskelasta ja Salosta kotoisin olleet saattoivat ryhtyä Uskelineiksi ja Saloviuksiksi. Muuan Perttelin Kaukolan kylässä 1700-luvun puolivälissä asunut rakuuna Johan Mattsson perheineen ryhtyi Caukoliniksi ja samoihin aikoihin Perttelin kirkon unilukkarina toiminut Michel Mattsson otti nimen Unelius.

Yliopistoon ei 1600-1700 -luvuilla ollut asiaa suomalaisella sukunimellä, vaan oli keksittävä tilalle jotakin elitistisempää ruotsalais-latinalaista eli ns. sivistyneistönimi, jollaisia olivat mm. Tavia > Thauvonius ja Ruskiapää > Miltopæus. Tällaisista nimistä oli Länsi-Suomessa 1800-luvulle asti erikseen myös maskuliini- ja feminiinimuodot, kuten Thauvoni|us, -a, Miltopæ|us, -a, Lundan|us, -a, Paland|er, -ra ja Macroland|er, -ra, mutta Itä-Suomessa nimi säilyi kaikilla maskuliinimuotoisena.

Isän mahdollisesta sukunimestä ei väistämättä tullut koko perheen yhteistä nimeä, vaan sukunimi saattoi periytyä myös matrilineaarisesti äidiltä lapsille, niin kuin tapahtui mm. Lundholmille, Ruskiapäälle, Kurki-suvulle ja paikoitellen Lietzénillekin.

Näin yhdessä perheessä saattoi olla monia nimiä, kun osa lapsista saattoi ottaa äidin tai isän nimen, osa talon nimen, osa keksiä aivan uuden nimen ja osa esiintyä patronyymillä. Myös mies saattoi ottaa nimekseen puolisonsa nimen kun taas tämä säilytti tyttönimensä. Nimivalinnalle ei ollut oikeastaan muuta rajoitusta kuin kuninkaan kirje 29.4.1752, jonka mukaan sotilaat, rakuunat, laivurit yms. eivät saaneet ottaa elossa olevan aatelissuvun nimeä.

Mielenkiintoinen havainto Kiikalan historian talonhaltijaluetteloa selaillessa oli, että vuonna 1540 esimerkiksi Rekijoella Lemban on perustanut Henric Clemetsson ja Klemelän Matts (Mårten) Clemetsson, Komisuolla Nalkin Henric Knutsson ja Isoperheen Påwel Knutsson.

Kiikalassa Sepän perusti Thomas Petrusson ja Tiippelin Knut Petrusson, Rekijoella Perttulin Erich Petrusson, Hirvelässä Marttilan Mårten Petrusson ja Nikulan Nicolaus Petrusson, Wanhakylässä Jaanun Matts Petrusson ja Yltäkylässä Anttilan Påwel Petrusson, joiden nimissä patronyymi voi esiintyä myös muodossa Persson, Peersson tai Pehrsson.

Linkkien takaa

Nämä sukusivut on tehty kaikille varsinais­suomalaisista sukujuuristaan kiinnostuneille. Sivuilla on pääasiassa digiarkistojen kirkon­kirjoista löydettyjä sukulaisia läheltä ja kaukaa ja 1600-lukua varhaisempia tietoja myös muista tietokannoista ja kirjallisista lähteistä, välillä rönsyillen hiukan sivummallekin.

Kaikkia perheenjäseniä ei kuitenkaan ole käsitelty eikä aina välttämättä edes löydetty, mutta joissakin kohdin on linkkejä myös toisten tekemiin hyviksi havaittuihin tutkimuksiin, joiden kautta saa helposti lisätietoja.

Toisaalta sivuilla on myös joitakin sellaisia tietoja, jotka eivät ennen ole löytäneet asiayh­teyttään missään lähteissä - osa hypoteesina, osa faktana.

Lisää sukututkimukselle hyödyllisiä linkkejä ja kirjallista lähdemateriaalia löytyy tämän sivun lopusta.

Komisuolla Jussilan perusti Christoffer Larsson, Hirvelässä Kämin Petrus (Per) Larsson ja Hidolassa Tryykin Jacob Larsson, Saarenkylässä Mailan Michel Hansson ja Mikolan Lars Hansson. Ovatko nimet silkkaa sattumaa, vai olisivatko veljekset yksissä tuumin - joukossa ehkä yksi isäkin - päättäneet lähteä maailmalle onnea etsimään?

Kiikalan pitäjässä oli kaikkiaan kuusi taloa, joissa geneettisesti suorat sukulinjat jatkuvat ensimmäisiin isäntiin vuoteen 1540 asti: Rekijoen Lemba, Komisuon Nalkki ja Jussila, Hidolan Puolo, Hirvelän Marttila ja 1600-1700 -lukujen vaihteen omistuksien vaihtumisista huolimatta myös Kiikalan Simola. Siellä bondet olivat sukua 1540 alkaen Lietzéneihin 1720-luvulle, mistä toinen sukulinja jatkuu taas toiseen suuntaan 1200-luvulle asti.

Tämän tutkimuksen aloitti aivan alun perin jo 1980-luvulla serkkuni, jonka työtä on viime vuosina vain jatkettu. Aluksi ei ollut tarkoituskaan tehdä perinteisiä sukupolvitauluja, koska odotukset eivät olleet näin laajat, vaan tarkoitus oli vain merkitä muistiin yhteys isoisovanhemmista tähän päivään oman nimen historian verran.

Sitten heräsi kiinnostus etsiä geneettisesti suora linja mieluummin mahdollisimman kauas heistä taaksepäin. Sisarusten ja heidän puolisoidensa myötä ja välillä jonkin sukunimen alkuperää jäljittäen kasvoi rönsyjä sivummallekin sitä mukaa kun tietoa löytyi, silti suvussa pysyen. Mukana on myös joitakin merkintöjä tapahtumista, tavoista ja muista taustoista, selityksiä, hypoteeseja ja tulkintoja, ja kun sukua löytyi yli odotusten, niin sivu vain kasvoi kasvamistaan ja tuli lopulta jaettua useampaan osaan.

Lähimmät tavatut esivanhemmat ja muut sukulaiset ovat olleet pääosin kotoisin Kiikalasta, mutta myös Perttelistä, Somerolta, Perniöstä, Suomusjärveltä, Kiskosta, Sauvosta, Paraisilta ja Turusta, kaukaisemmat Viipurista, Ruotsista, Saksasta ja Belgiasta asti. Geneettisesti suoran sukulinjan nimet on kirjoitettu versaalilla ja merkitty roomalaisin numeroin, samat tiedot useammassa kohdassa harmaalla taustavärillä, violetilla epävarmat kohdat, kysymykset ja hypoteesit ja joitakin satunnaisia korostuksia vihreällä. Virheitä on löytynyt ja korjattu ja löytyy todennäköisesti vieläkin.

 

sivun alkuun

Rekijoen Lemba, Iso-Lemba, Komisuon Nalkki

Lemba, Lempa

Nimi Lemba, Lempa saattaa viitata tapaan antaa talolle isännän lisänimi, mutta myös muinaissuomalaisiin pyhiin paikkoihin eli hiisiin ja Lempo-nimiseen jumaluuteen. Myös Perttelissä oli Lemba-niminen talo Isohiiden kylässä, jolta seudulta myös Rekijoen Lemban ensimmäisten asukkaiden on arveltu tulleen. Kiikalassakin on Hidolan kylä, jonka etymologisena lähteenä on hitto ja hiisi ja joissakin rippikirjoissa Kiikalan Lemban nimi muistuttaa enemmän Lemboa kuin Lembaa.

Talo oli saman suvun hallussa Lembana 1540-1760, Iso-Lembana 1761-1915 ja ratsu- eli rustitilana eli rusthollina 1639 alkaen. Lemba jaettiin kahtia 1761, jako Iso- ja Wähä-Lembaan on näkynyt rippikirjassa 1833 ja henkikirjassa 1861 alkaen.

Vuonna 1780 koko Kiikalan pitäjässä oli asukkaita 1009 henkeä ja Ulrica Wilhelmina Eliasdotterin syntymävuonna 1825 jo 1705 henkeä, Suomen suuriruhtinaana Nikolai I  ja vanhemmilla vielä aikalaistietoa Katariina Suuresta, Napoleon I :stä ja Ranskan vallan­kumouksesta. Kuolinvuonna Suomen suuri­ruhtinaana oli keisari Aleksanteri II  ja 1800-luvun puolivälin tienoilla oli koettu Krimin sota.

    • kummeina Kesälä bonden Henric Henricsson, bonden Johan Gabrielsson Rekijoen Pietilästä, bonden Gabriel Gustafsson ja hustru Lena Michelsdotter Rekijoen Nissosta, bonden Henric Johansson ja hustru Anna Greta Gabrielsdotter Kiikalan Eskolasta, Lemba son Samuel Gabrielsson ja pig Eva Gabrielsdotter Rekijoen Iso-Lembasta, dotter Sofia Gabrielsdotter Komisuon Nalkista
    • I V Ulrica Wilhelmina Eliasdotterin vanhemmat ratsutilallinen ELIAS GABRIELSSON (12.2.1778 - 1.6.1831, slag) Rekijoen Iso-Lembasta (myös) ja ULRICA LOVISA GABRIELSDOTTER (5.10.1788 - 11.1.1858, ålderdom) Komisuon Nalkista, kotikielenä ruotsi, Elias isäntänä Iso-Lembassa 1815-1831 ja Ulrika Lovisa yksin 1832, muut lapset Iso-Lembassa Elias (22.2.1813 - 26.3.1814, koppor), Anna Greta (Margaretha) ↓ (10.4.1815 - 27.9.1879, rödsot), Elias ↓ (20.2.1818 - ~1889), Maja Stina (Christina) ↓ (28.9.1820 - ?), Lena Sofia (24.2.1823 - ?), Johan Gabriel ↓ (20.12.1829 - ?)
      • Anna Gretan (Margaretha) ↑ 1. puoliso bonden Elias Eliasson (31.10.1809 - 14.4.1846, bröstfeber) Rekijoen Yli-Simolasta, Elias Eliasson isäntänä Yli-Simolassa 1841-1846 ja Anna Greta (Margaretha) 1847-1848 yksin, vihitty 21.9.1839, lapsia Ulrica Wilhelmina ↓ (5.9.1840 - ?), Maria Euphrosyne (27.3.1842 - 19.1.1843, influentia), Maria Sofia ↓ (31.1.1843 - ?), Elias (6.3.1846 - ?)
        • Ulrica Wilhelmina ↑ muutti Somerolle 25.7.1864, puoliso Johan Mauritz Johansson (24.8.1825, Somero - ?) Someron Suojoen Weikkolasta, vihitty 14.7.1864, lapsia Johan Robert (17.5.1865 - ?), Kristina Wilhelmina (12.5.1867 - ?), Anton Gabriel (17.3.1869 - ?), Elias Mauritz (8.5.1871 - ?), Karl Evert (2.9.1873 - 21.10.1875), Amanda Augusta (4.9.1875 - ?), Karl Israël (23.12.1877 - ?), Ulrika Emerentia (23.1.1880 - ?)
        • Maria Sofia ↑ bräcklig, rippikirjassa 1848-1854 merkitty kuolleeksi, mutta ei päivämäärää, eikä kuolinmerkintää ole löytynyt
        • Elias Eliasson on vihkimerkinnän mukaan rusthållare, mutta Rekijoen Simola ei ollut rustitila vaan skattehemman, joten po. bondeson
      • Anna Gretan (Margaretha) ↑ 2. puoliso Yli-Simolassa (myös, myös) edellisen veli Johan Eliasson (4.4.1826 - ?), bräcklig, kuulutettu 7.10.1848, vihitty 31.10.1848, lapsia Amanda Sofia (11.10.1848 - ?), Johan Victor (24.11.1850 - ?), Gabriel Edvard (27.8.1853 - ?), Evert Emanuel (8.3.1856 - ?), Johan Eliasson isäntänä 1849-1876 Yli-Simolassa, muuttivat Rewään 1876
      • Brungström, Lemberg, Lindroos, Nyman

      • Eliaan ↑ 1. puoliso Rekijoen sahan kirjanpitäjän tytär Gustava Antonetta Lindroos (22.12.1825, Kisko - 27.9.1879, lungsot) Iso-Lembassa, mistä muuttivat 1867 Iso-Lemban Röysyn torppaan, vihitty 8.12.1848, lapsia Edla Wilhelmina (22.4.1850 - 7.1.1853, halsfluss), Johan Emil (27.3.1853 - ?), Elias Edward ↓ (7.12.1855 - 1915 jälkeen), Kristina Lovisa (25.4.1858 - 10.7.1865, hals­röta), Gustaf Ewert (7.6.1860 - ?), Viktor Alexius (25.12.1863 - ?), Robert (9.6.1867 - 6.6.1874, koppor), Anton ↓ (12.6.1871 - ?)
        • Elias Edward ↑ suvun viimeisenä isäntänä Iso-Lembassa 1892-1915, otti nimen Lemberg, jota on näkynyt myös sotilasnimenä eikä ole samaa sukua, puoliso bondedotter Johanna (Hanna) Maria Svensdotter Nyman (1859 - ~1890) Perttelin Lillhiidisin Haarojasta, kuulutettu 19.5.1883 Perttelissä, vihitty 10.7.1883, muutti Perttelistä 17.7.1883, perillä Kiikalassa 28.7.1883, lapsia Lempi Maria (6.3.1884 - ?), Emil Edward (18.8.1885 - ?), Emmi Lydia (14.6.1887 - ?)
        • Elias Edwardin ↑ 2. puoliso Halikon Iso-Lempan henkikirjojen 1900 (kiinnekirjan päiväys 16.10.1890) ja 1910 mukaan Tilda ? (1869 - ?), vihitty noin 1890, lapsia Flora (1892 - ?)
        • Anton ↑ myös otti nimen Lemberg
        • Gustava Antonetta Lindroos oli muuttanut Kiikalasta Tammelaan 10.5.1843, äidinkieli ruotsi, vanhemmat Rekijoen (myös) sågbokhållaren Michel Lindroos (1800, Vihti - 1888 jälkeen), alun perin Kiskon pitäjänsuutari Tieksmäestä, ja Lovisa Albertina Brungström (10.1.1786, Tarvasjoki, Suitsula - 17.5.1866, ålderdom), muuttivat Kiskosta Kiikalaan 14.11.1830, Rekijoen saha lopetti toimintansa 1848, minkä jälkeen Rekijoella (myös) inhysingeinä
          • Lovisa Albertina Brungströmin vanhemmat sivulla Brungström, Martin
      • Eliaan ↑ 2. puoliso Röysyn torpassa itsellinen Anna Henricsdotter (26.6.1836, Somero - ?) Kiikalan Sepästä, vihitty 3.10.1880, ks. myös Halikon henkikirja 1885, myös 1890 ja 1900, joiden mukaan Anna Henricsdotter leskenä Iso-Lembassa ja Röysyssä eli Elias ↑ kuollut viimeistään 1890
      • Maja Stinan (Christina) ↑ 1. puoliso bonden Fredrik Fredriksson (2.3.1822 - 11.12.1859, bröstsjukdom) Perttelin Kanungin Sällistä, vihitty 27.9.1845, lapset Sällissä Johan Victor (24.9.1846 - ?), Mathilda (31.1.1849 - ?), Gustaf Albert (26.5.1851 - 10.8.1859, kramp), Agneta Wilhelmina ↓ (25.1.1854 - ?), Arvid (14.6.1856 - ?), Henrika (29.7.1858 - ?)
      • Maja Stinan (Christina) ↑ 2. puoliso 20 vuotta nuorempi bondesonen Gustaf Michelsson (20.12.1840, oäkta - ?) Perttelin Kanungin Jaatista, vihitty 19.6.1862, lapsia Amanda Karolina (11.4.1863 - 3.4.1864, halsfluss) Kanungin Sällissä, mistä siirtyivät Kanungin Sällin Hakalan torppaan
      • Johan Gabriel ↑ muutti Turkuun 12.3.1850, mistä palasi rippikirjan mukaan samana vuonna takaisin
      • Juselius

      • Ulrica Lovisa Gabrielsdotterin 2. puoliso Johan Johansson Juselius (5.9.1800 - 1891 jälkeen), vihitty 3.7.1832, Iso-Lemban isäntänä 1833-1891
      • [ Suomusjärven Lemmula ]

      • V Elias Gabrielssonin vanhemmat Lembassa GABRIEL ERICSSON (7.2.1752 - 26.6.1811, slag) Suomusjärven Lemmulan rusthollista ja STINA (CHRISTINA, CHIRSTIN) SIMONSDOTTER (14.9.1756 - 31.12.1816, bröstvärk) Rekijoen Lembasta, vihitty ?.11.1774, Gabriel isäntänä Iso-Lembassa 1759-1811, muut lapset Lembassa Brita Stina ↓ (16.8.1775 - ?), Maria (2.1.1780 - ?), Kaisa Lisa (Catharina Elisabetha) (13.9.1782 - 6.9.1810, gångbara sjukdomen), Gabriel (12.3.1785 - 20.11.1793, koppor), Johan­(nes) ↓ (22.2.1789 - 6.8.1858, lungsot), Eva Lovisa (1.9.1791 - 15.1.1792, okänd barnsjukdom), Israël ↓ (25.12.1792 - ?), Gabriel (18.8.1795 - ?), Samuel (16.2.1800 - ?)
        • Brita Stinanlapset ja puoliso edellä bonden Johan Isaacsson (30.3.1781 - ?) Rekijoen Simolasta
        • Johanin ↑ puoliso Stina (Christina) Johansdotter (21.8.1790 - 5.11.1851, rödsot) Rekijoen Pietilästä, vihitty 14.10.1813, Johan1831-1846 Pietilän (myös) isäntänä, lapsia Eva (20.11.1813 - 20.5.1820, magsjuka), Eric Johan ↓ (4.5.1815 - ?), Maja Stina (12.1.1819 - 20.1.1819, okänd), Maja Stina (26.3.1820 - ?), kaksoset Ephraim (21.12.1822 - ?) ja Gabriel (21.12.1822 - 1.2.1823, okänd), Emanuel (31.1.1826 - 26.5.1826, koppor), Gustaf Emanuel ↓ (24.4.1827 - 15.11.1847, tvinsot), Michel (26.4.1830 - ?), Eva (26.6.1833 - 1.3.1851, hetsig feber)
          • [ Kiikalan Seppä, Rekijoen Pietilä ]

          • Eric Johan ↑ bräcklig
          • Gustaf Emanuel ↑ isäntänä Pietilässä 1847, puoliso bondedotter Maja Stina Esajasdotter (2.2.1825 - ?) Hirvelän Heikkilästä isäntänä 1848-1849, vihitty 6.11.1846, lapsia Amanda Gustava (4.3.1848 - ?)
          • Stina (Christina) Johansdotterin vanhemmat Rekijoen Pietilässä bonden Johan Henricsson (25.12.1762 - ?) ja Maria Henricsdotter (24.2.1765 - ?) Kiikalan Sepästä
            • Johan Henricssonin vanhemmat Rekijoen Pietilä (myös) bonden Henric Jöransson (9.6.1741 - ?) ja Chirstin Johansdotter (1736 - 10.4.1779, styng), Henric Jöransson 1765-1788 Pietilän isäntänä, muita lapsia kaksoset Ulrica ja Catharina (Cajsa) ↓ (14.11.1765 - ?), jonka puoliso heti seuraavassa
              • Catharinan (Cajsa) ↑ puoliso serkku Gabriel Henricsson Sepästä heti seuraavassa
            • Maria Henricsdotterin kastemerkinnässä äidin nimenä on Greta, puhuttelumuoto Margareta > Maria | Greta
            • Maria Henricsdotterin vanhemmat Kiikalan Sepässä (myös) Henric Sigfredsson (1723 - ?) Lohjalta ja Maria Johansdotter (25.1.1732 - ?), vihitty 29.10.1747, Henric Sigfredsson 1760-1785 isäntänä Sepässä, muita lapsia Simon (5.10.1750 - ?), Matthias (30.9.1753 - ?), Gabriel ↓ (21.7.1761 - ?), Henrich (20.2.1757 - ?), Cajsa (Catharina) (30.1.1769 - ?)
              • Gabrielin ↑ kastemerkinnässä isän nimenä on väärin Henric Simonsson, po. Sigfredsson
              • GabrielPietilä torparen, puoliso serkku Pietilä bondedotter Catharina (Caisa) Henricsdotter (14.11.1765 - ?), vihitty 18.10.1787, jolloin Gabriel ↑ oli "Skräddare Lärgåssen", lapsia ainakin Ulrica (24.11.1792 - ?), jonka puoliso heti seuraavassa
              • Maria Johansdotterin vanhemmat smeds son Johan Carlsson (20.11.1705 - ?) ja bondedotter Maria Zachrisdotter (8.10.1705 - ?) Kiikalan Kaukosta, Johan isäntänä Kiikalan Sepässä 1744-1759, Maria Zachrisdotterin vanhemmat alempana Kiikalan Kaukossa
        • Israëlin ↑ puoliso Ulrica Gabrielsdotter (24.11.1792 - ?) Rekijoen Pietilän torpasta, vihitty 28.3.1815, vanhemmat heti edellä Gabriel Henricsson ja Catharina (Caisa) Henricsdotter
        • VI Gabriel Ericssonin vanhemmat ERIC MATTSSON (9.4.1718 Suomusjärvi, Hintsalan Sipuli - 31.10.1798 Suomusjärvi, Lemmula) ja 1. puoliso ANNA NILSDOTTER (19.7.1728 - 22.9.1754) Suomusjärven Lemmulan rusthollista
        • VI Stina (Christina, Chirstin) Simonsdotterin vanhemmat Lembassa vävy, bondesonen SIMON JOHANSSON (17.9.1721 - 22.1.1800) Rekijoen Työveristä ja MARIA JÖRANSDOTTER (2.8.1731, päivämäärä selvemmin - 15.11.1805, styng) Rekijoen Lembasta, vihitty 29.12.1755, muut lapset Lembassa Anna Christina (12.2.1759 - 8.2.1837, ålderdom), Johan (1.3.1761 - ennen 1767), Samuel (6.2.1764 - ?), Johan (2.3.1767 - 26.6.1769, koppor), Simon (24.12.1769 - ?), Maria (5.3.1773 - 8.7.1783, koppor), Johan(nes) (27.6.1775 - 20.11.1776)
          • Simon Johansson on kastemerkinnän mukaan Työveristä, 1758-1760 isäntänä Lembassa, joka jaettiin kahtia 1761 ja Simon jatkoi Iso-Lembassa 1761-1778, äidin nimeä Simonin kastemerkinnässä ei mainita: "Töfwäri Johan Mattzons barn blef född d. 17. Sept. och christnad d. 18. dito till Simon. Testes Jöran Simonsson, Simon Johansson, h. Brita Ericsdr Alla ifr Reckjoki"
          • Rekijoen Työveri

            Työveri oli 1647-1682 läänitetty Kiskon Haapa­niemen herra vapaaherra Eric Kruuselle ja muuttui 1766-1815 sotilasvirkataloksi, Förarens Boställe, jota viljeli lampuoti.

            Työveri oli ollut autiona 1644-1655 ja vuonna 1653 afbrändt, ajalle 1656-1659 ei talonhaltijaluettelossa löydy isäntää, mutta asutusluettelon mukaan Matts Sigfredsson oli isäntänä jo 1656-1657 ja Jacob Pehrsson 1658-1659, talossa siis oli asuttu, mutta se oli ollut veronmaksukyvytön.

            Nimi Työveri on saanut alkunsa jo keski­ajalla ennen 1540 isäntien lisänimestä. Mm. vuosien 1591-1622 isäntä Mårten Sigfredsso­nille on kymmenysluetteloon 1606 merkitty lisänimi Stöffar, mahdollisesti sanasta stövar|e, |-en = ajokoira, tai stövel, |-n, stövlar = saapas. Nimi kirjoitettiin 1700-luvun kirkonkirjoissa Töfwäri, joka 1800-luvulla muuttui Työveriksi.

          • Lemban talonhaltijaluettelon mukaan Simon Johansson (17.9.1721 - 22.1.1800) ja Christina (Chirstin) Johansdotter (12.2.1733 - 17.4.1788, styng) ovat sisaruksia, jolloin Simoninkin äidin pitäisi olla hiukan alempana Hidolan Puolossa mainittu Brigitta (Brita) Erichsdotter (3.8.1701 - 14.6.1781, ålderdoms bräcklighet) ja em. Johan Mattssonin tämän 1. puoliso, jota Brigitalla (Brita) ei kuitenkaan ole ollut ennen Johan Gustafssonia
            kastemerkinnöissä Simon Johanssonin isä on selvästi Johan Mattsson ja Christina (Chirstin) Johansdotterin isä selvästi Johan Gustafsson
          • [ Rekijoen Työveri ]

          • VII Simon Johanssonin isä kastemerkinnän mukaan JOHAN MATTSSON (1695 - ?) Rekijoen Työveristä, missä tämä isännöi vuosina 1719-1731, puoliso MARGARETHA LARSDOTTER (? - ?), muita lapsia Samuel (3.11.1718 - ?), Johannes (18.10.1724 - ?), Michel (15.9.1728 - 24.4.1729)
            • yhteistä ei kuitenkaan ole kuin isän nimi ja "Rekiö by", mutta Rekijoelta ei ainakaan talonhaltijaluette­losta löydy toista Johan Mattssonia, lasten kummeina mm. Per Larsson, Kirstin Persdotter ja Brita Larsdotter Kesälästä ja Märta Larsdotter Rekijoelta
            • VIII Johan Mattssonin vanhemmat vävy MATTS CLEMETSSON (? - ?) ja 1. puoliso BRITA MATTSDOTTER (1666 - 26.5.1704, barnsbörd, 38 åhr) Rekijoen Työveristä, muita lapsia Simon ↓ (22.10.1698 - 2.11.1702), Brita ↓ (20.1.1701 - ?), Anna (10.11.1702 - ennen 1705), Henrich (20.5.1704 - 29.6.1704)
              • Simonin ↑ nimeä ja ikää ei kuolinmerkinnässä mainita, mutta Brita ↑ näyttää olevan elossa vielä 1712
              • Matts Clemetssonin 2. puoliso Maria Henrichsdotter (? - ?), vihitty 12.11.1704, lapsia Anna (15.11.1705 - ?) Maria (4.1.1710 - ?), Agnes (15.12.1711 - ?), Helena (24.2.1714 - ?), noin 1710 jälkeen olivat Haalin Heinähuhdan torppareina
              • I X Brita Mattsdotterin vanhemmat MATTS SIGFREDSSON (? - 20.5.1694, "gl. Työf Maatz"), isäntänä Työverissä 1660-1681, ja MARGARETHA (MAISA) ?DOTTER (? - ?), muita lapsia Anna (? - ?), Jöran ↓ (1653 - haudattu 30.4.1721, 67 åhr), Margaretha (~1654 - ?), Matts (? - 12.4.1695)
                • Jöran ↑ isäntänä (landbonde) Työverissä 1682-1710, 1. puoliso Brita ?dotter (? - haudattu 18.4.1697), 2. puoliso Agneta ?dotter (? - 1699), vihitty 1698, 3. puoliso Maria ?dotter (? - ?), vihitty 1700
                • Matts Sigfredssonin 2. puoliso Työverissä "sw.mor, gl. hustru" Brigitha Bertillsdotter (1660 - haudattu 15.5.1720, 60 åhr), "undandåld" 1689
                • X Matts Sigfredssonin vanhemmat SIGFRED MÅRTENSSON (? - 1635), isäntänä Työverissä 1623-1635, ja BRITA PÅFWELSDOTTER (? - 1635), molemmat vuonna 1634 förlamad, muita lapsia Mårten (Matts) ↓ (? - ?), Jacob ↓ (? - ?), Jöns ↓ (? - ?), Anna (~1620 - ?)
                  • Mårten (Matts) ↑ liten vuonna 1634, puoliso Sidra ?dotter (? - ?), nimi Sidra tarkoittaa latinaksi tähdenkaltaista, hepreaksi järjestystä ja arabiaksi lootuspuuta, mahdollista on myös, että se olisi feminiinimuotoinen diminutiivi nimestä Isidor, joka tarkoittaa Isis-jumalattaren lahjaa
                  • Jacob ↑ isäntänä Työverissä 1636-1643, puoliso Cisilia Thomasdotter (? - ?)
                  • Jönsin ↑ 1. puoliso Carin (Kaijsa) Jöransdotter (? - ~1645), lapsia Brita (? - ?)
                    • Carin (Kaijsa) Jöransdotterin vanhemmat Jöran ?son (? - ?) ja puoliso Anna Æschilsdotter (? - ?)
                  • Jönsin ↑ 2. puoliso Gerthu (Gerthrud) ?dotter (? - ?) noin 1649 alkaen
                  • XI Sigfred Mårtenssonin vanhemmat MÅRTEN (MATTS) SIGFREDSSON "STÖFFAR" (? - ?), Työverissä isäntänä 1591-1622, ja ? ?DOTTER (? - ?), muita lapsia Matts (? - ?)
                    • XII Mårten Sigfredsson "Stöffarin" isä SIGFRED THOMASSON isäntänä 1581-1590, hänen isänsä
                      XIII 1557-1580 THOMAS SIGFREDSSON, jonka isä
                      XI V 1540-1556 SIGFRED SUNESSON, muinaisskandinaavinen Sune tarkoittaa poikaa, ks. myös Työverin asutuksen yleisluettelot 1634-1653, 1654-1673, 1674-1693 ja 1694-1713
                  • XI Brita Påwelsdotterin vanhemmat PÅWEL ?SON (? - ?) ja ? ?DOTTER (? - ?)
                • X Margaretha (Maisa) ?dotterin vanhemmat ovat tuntemattomat
              • I X Matts Clemetssonin vanhemmat CLEMET ?SON (? - ?) ja ? ?DOTTER (? - ?)
            • VIII Margaretha Larsdotterin vanhemmat LARS ?SON (? - ?) ja ? ?DOTTER (? - ?) mahdollisesti Kesälästä
          • VII Maria Jöransdotterin vanhemmat vävy JÖRAN SIMONSSON (2.3.1696 - 24.6.1775) Yltäkylän Kiiosta, syntyisin Haalin Revästä, Lembassa 1719-1738, ja 1. puoliso BRITA (BIRGIT) JACOBSDOTTER (15.9.1695 - ennen 1734) Rekijoen Lembasta, vihitty 1.3.1716, muita lapsia Brita ↓ (7.9.1720 - ?), Johan(nes) ↓ (9.5.1728 - 2.6.1755), Hedwig ↓ (4.10.1734 - ?)
            • Britan ↑ kummeina Jöran Jacobssonin hustru Margeta Ericsdotter ja Anna Jacobsdotter Rekijoelta, Hedwigin ↑ kummeina mm. Arvid Lietzén ja Maria Miltopæa
            • Sparf

            • Britan ↑ puoliso vävy Johan Thomasson Sparf (1718 - ?) Rekijoen Simolasta, vihitty 28.7.1739, Britan isän seuraaja rusthollarina Lembassa 1739-1751, lapsia Margareta ↓ (24.10.1740 - ?)
              • Margaretan ↑ kummeina Carl G. Thesleff, Gabriel Lietzén, Jacob Johansson Rekijoelta, Maria Johansdotter Kiikalasta, Agneta Thomasdotter ja Anna Jöransdotter Rekijoelta, syntymän aikaan Johan Thomasson Sparf oli ollut Rekijoen sahalla renkinä
              • Johan Thomasson Sparfia ei löydy rippikirjoista, syntyneistä eikä kuolleista, mutta olisi saattanut syntyä vuonna 1718, jolloin olisi tilaa kahden muun lapsen välissä, nimi on annettu sotilasnimi, sparf = varpunen
              • [ Peltolan Rasi, Rekijoen Simola ]

              • Johan Thomasson Sparfin vanhemmat Thomas Bertilsson (1683 - 16.4.1761, ålderdoms bräcklighet, begr. 13.5.1761, 78 år), isäntänä Rekijoen Simolassa 1709-1737, puoliso Maria Thomasdotter (1688 - 1756) Rekijoen Simolasta, muita lapsia Jacob ↓ (25.7.1713 - 15.10.1729), Bertil ↓ (9/1713 - 9/1713), Agneta ↓ (1715 - 13.5.1794, 79 år), Matthias (20.2.1717 - haudattu 31.5.1719), Maria (11.3.1720 - 17.1.1725), Brita (? - haudattu 11.5.1729)
                • Jacobin ↑ ja Bertilin ↑ syntymäajat ovat vain kahden kuukauden välein, Bertililtä ↑ puuttuvat molemmat päivämäärät ja vuoden 1715 kastemerkinnät puuttuvat kokonaan, kuin olisivat muistilaput menneet papilta sekaisin, isonvihan alku on saattanut aiheuttaa sekaannuksia, Bertilin ↑ on täytynyt syntyä ja kuolla vasta 1714
                • Agnetan ↑ puoliso Henric Simonsson (24.12.1710 - 5.10.1786, styng), isäntänä Rekijoen Simolassa 1738-1757, vihitty 29.12.1731, lapsia Johan ↓ (27.1.1733 - 4.10.1766, stenpassion), Maria (1.7.1734 - 12.12.1794, 61 åhr), Hendric (25.5.1736 - ?), Matthias (3.2.1740 - ?), Petter (1741 - haudattu 7.3.1756, lungsot), Jöran ↓ (10.3.1744 - 18.12.1824, ålderdom, Kesälä), Christina (Chirstin) (4.3.1746 - 25.9.1748), Anna (10.7.1748 - ?), Walborg (21.4.1751 - ?), Brita (12.4.1753 - 15.7.1753) Christina (1.8.1754 - ?)
                  • Johan ↑ isäntänä Simolassa 1758-1766, puoliso Christina (Stina) Henricsdotter (3.7.1734 - 17.7.1803, styng, 69 åhr) isäntänä 1767-1768
                    • Christina (Stina) Henricsdotterin 2. puoliso Johan Jöransson (19.12.1745 - 11.8.1801, styng, 55 år 7m 3v), vihitty 19.10.1768, isäntänä 1769-1801 Simolassa (myös, myös), lapsia Catharina (Caisa) (4.8.1769 - ?), Regina (13.4.1775 - ?)
                      • Johan Jöransson vihkimerkinnän ja rippikirjan mukaan bondeson Rasvalan Harakasta eli Ylhäisestä (myös), rippikirjojen mukaan syntynyt 19.12.1745, mutta kastemerkintää ei ole löytynyt, vuoden 1745 ainoa Johan Jöransson syntyi Revässä 15.10.1745
                      • Johan Jöranssonin vanhemmat ja sisarukset aiemmin Rekijoen Ali-Simolassa
                  • Jöranin ↑ puoliso Anna Simonsdotter Lönngren alempana Hirvelän Anttilassa kohdassa VI
                  • Henric Simonssonin vanhemmat vuonna 1707 jo öfwer 60 år gl. ja bräcklig Simon Henricsson (~1645 - 1719 jälkeen) ja 2. puoliso Gertrud Ericsdotter (1673 - "gl. hustru begr. under kyrckan" 16.8.1719, 46 åhr) Peltolan Rasista, vihitty 19.7.1703, muita lapsia Johan (20.11.1706 - 30.7.1710, haudattu 7.8.1710, "dödda i röökan", 3,5 åhr gl.), "barn" (3/1714 - ?)
                    • Simon Henricsson isäntänä Rasissa 1676-1684 ja 1686-1706, Rasi vuonna 1681 "ifr hut alldeles utfattig och oförmögen" ja 1685 "utan åbo", ks. myös Rasin asutuksen yleisluettelot 1674-1693 ja 1694-1713
                    • Simon Henricssonin 1. puoliso Lisa (Elisabeth, Lisbeth) Henricsdotter (? - 20.1.1703), vihitty 12.10.1683, lapsia Johan ↓ (1684 - 1758), Eric ↓ (1687 - haudattu 23.3.1718, 30 åhr), Walborg ↓ (13.4.1702 - ?)
                      • Johaninpuolisot hiukan alempana Komisuon Nalkin kohdassa IX
                      • Ericinpuoliso hiukan alempana Komisuon Nalkin kohdassa VIII
                      • Walborginpuoliso hiukan alempana Komisuon Nalkin kohdassa VIII
                • Thomas Bertilssonin vanhemmat Bertil Eschilsson (? - ennen 1726) ja Agnis (Agneta) Grelsdotter (? - 30.5.1726) noin 1685 alkaen Rekijoen Simolassa, missä Bertil Eschilsson 1684-1708 isäntänä, muita lapsia Gerthrud (? - ?), ks. Rekijoen Simolan asutuksen yleisluettelot 1634-1653, 1654-1673, 1674-1693 ja 1694-1713
                  • Bertil Eschilssonin vanhemmat Eschil Thomasson (? - 14.1.1700) ja Dordi (Dorothea) ?dotter (? - 15.12.1701), katoavat asutusluettelosta 1685, mutta ovat jo siinä iässä, että eivät enää maksa henkirahaa, Eschil Thomasson oli Simolan isäntänä 1660-1683 ja Simola hänen nimissään 1693 asti, hänen on täytynyt olla kuollessaan jo noin 80-vuotias

              Lemba talonhaltijaluettelon mukaan

              1540-1568 Henric Clemesson
              1569-1606 Cleme Henricsson
              [ 1607-1608 öde ]
              1609-1633 Sigfred Jacobsson
              1634-1660 Eric Sigfredsson
              1661-1675 Jacob Ericsson + puoliso
              1675-1679 Brita ?dotter
              1680-1697 Erich Jacobsson > poika Jacob +
              1698 miniä Anna Sigfredsdotter +
              1699-1718 uusi mies Johan Johansson
              1719-1738 vävy Jöran Simonsson
              1739-1751 vävy Johan Thomasson Sparf
              1752-1755 vävy Johan Jöransson + puoliso
              1756-1757 Christina (Chirstin) Johansdotter >
              1758-1760 veli, vävy Simon Johansson

            • Johan(nes) ↑ isäntänä Lembassa 1752-1755, puoliso Christina (Chirstin) Johansdotter (12.2.1733 - 17.4.1788, styng) Hidolan Puolosta, Lembassa tämän 1. puolisonsa kuoleman jälkeen 1755-1757, vihitty 4.10.1751, lapset Johan (10.8.1753 - 3.6.1754), Johannes (14.3.1755 - ?)
            • Jöran Simonssonin kummeina Haalin Jöran, hustru Elin Wanhakylästä, Hirvelän Eskil ja hustru, Revän sotilas Simon
            • Jöran Simonssonin 2. puoliso Lembassa Brita Johansdotter (1696 - 31.3.1746, "Begrafs Lemba värdinnan Brita Johans dr i kyrckan", 50 åhr), lapsia Hedwig ↓ (4.10.1734 - ?), Stina (29.7.1739 - ?)
            • Jöran Simonssonin 3. puoliso Lembassa (myös) ratsumiehen tytär Anna Christersdotter (13.12.1712 - 20.6.1776, fråssa), vihitty 14.10.1746, lapsia Carin (5.11.1747 - ?), Simon (13.9.1750 - ?)
              • Anna Christersdotterin vanhemmat Lemba ryttare Christer Jöransson (? - ?) ja Anna Hendricsdotter (? - ?), kummeina Jöran Ericsson Rekijoen Lembasta, Simon Mårtensson Kiikalankylästä, Erich Jöransson Haalista ja hustru Elin, Lemba hustrun Anna Simonsdotter, Brita Jacobsdotter ja Sofia Bertilsdotter
            • VIII Jöran Simonssonin vanhemmat SIMON ERICHSSON (26.12.1650 - 19.12.1736), Haalin Revän lampuotina 1698-1710 ja ANNA MATTSDOTTER (? - 14.1.1728) Wanhakylästä, vihitty 13.10.1691, muita lapsia Jacob (25.3.1694 - 6.12.1730), Simon (15.6.1698 - ?), Christiernus (22.8.1700 - ?), Anna (5.11.1701 - ?), Brita ↓ (18.8.1703 - ?), Johan (20.10.1705 - 6.1.1706), Walborg (4.4.1707 - ?), Caisa (19.11.1712 - ?)
              • Britan ↑ puoliso Johan Jacobsson (18.6.1707 - 29.3.1773), isäntänä Perttelin Kaukolan Airikissa 1728-1762, lapsia Catharina (10.10.1929 - ?), Kirstin (8.6.1731 - ?), Brita (14.7.1733 - ?), Mathias ↓ (23.2.1737 - 7.11.1742)
                • Mathiaksen ↑ kastemerkinnässä äidin nimenä on virheellisesti Walborg, po. Brita
              • Revä oli Perttelin Haalin kartanon rälssimaata, mutta mahdollisesti alun perin Rekijoen kylän maita
              • I X Simon Erichssonin vanhemmat ERICH JACOBSSON (? - ?) ja KARIN ?DOTTER (? - 7.4.1697), muita lapsia Erich ↓ (~1641 - ?), Carin (~1653 - ?), Walborg (~1654 - ?), Anders (~1658 - ?), Kirstin (~1677 - ?)
                • Erichin ↑ puoliso Karin ?dotter (? - ?) viimeistään 1674 alkaen
                • Karin ?dotterin 2. puoliso Revässä Simon Jacobsson (? - 1.5.1700) viimeistään 1674 alkaen
                • X Karin ?dotterin vanhemmat ovat tuntemattomat
                • X Erich Jacobssonin vanhemmat JACOB MÅRTENSSON (? - ?) ja AGNIS (AGNETA) MÅRTENS­DOTTER (? - ?), muita lapsia Simon (~1634 - ?), ks. Revän asutuksen yleisluettelot 1634-1753, 1654-1773, 1674-1793, 1694-1713
                  • asutusluetteloissa ei ole alaikäisiä, vaan ne 15-63 -vuotiaat, jotka maksoivat henkirahaa, joitakin syntymävuosia on arvioitu sen mukaan, milloin nimi näkyy luettelossa ensimmäisen kerran
              • I X Anna Mattsdotterin vanhemmat MATTS GRELSSON (? - ?) ja ? ?DOTTER (? - ?) Wanhakylän Krapista, ks. tarkemmin alempaa Krapin kohdasta X
            • VIII Brita Jacobsdotterin vanhemmat JACOB ERICHSSON (? - begr. 13.6.1697) Lembasta ja ANNA SIGFREDSDOT­TER (1672 - 17.8.1763 af ålderdom) Kiikalan Simolasta, jatkoi yksin Lembassa enkana vuoden 1698
              • [ Kiikalan Simola ]

              • Simolassa 91-vuotiaana kuollut Anna Sigfredsdotter näkyy vielä 1755 asti Lemban rippikirjassa, mutta Simolan rippikirjan mukaan olisi palannut jo samana vuonna takaisin Simolaan, missä hänen tyttärensä Maria Johansdotter oli samaan aikaan emäntänä, "Lectiones vide Lemba"
              • Anna Sigfredsdotterin vanhemmat

              • I X talonhaltijaluettelon mukaan Kiikalan Simolan perusti Stefan Nilsson 1540-1558, jonka jälkeen sitä isännöivät Johan Stefansson 1559-1586 ja Bertil Johansson 1587-1626
                • seuraava isäntä 1627-1628 oli edellisen poika, vuonna 1634 jo gammal Sigfred Bertilsson (? - 1639), jonka puoliso oli Gerthrud Thomasdotter, taloa asuivat samaan aikaan myös veli Simon, sisar Brita ja isä Bertil, joka vuonna 1634 oli utgammal ja blind
                • 1629-1648 jatkoi heidän poikansa Henric Sigfredsson (1600 - ?), jonka puoliso oli Walborg Bengtsdotter, Simola on merkitty ensimmäisen kerran ratsutilaksi 1645
                • 1649-1650 isäntänä oli Petrus (Per) Bertilsson, jolta talon osti
                  • 1649 Someron kirkkoherra Nils Magnusson Hammarman (kansallisbiografia), jonka kuoltua 1664 siinä asui 1696 asti hänen poikansa, majoitusmestari Magnus Nicolai Hammarman (yo 1653/54) perheineen, 1697-1713 kappalainen Daniel Lundanus (yo 1681/82) ja kesästä 1714 alkaen hänen poikansa Benjamin Lundanus (yo 1722/23), talon omisti Daniel Lundanuksen veli, Kiikalan kirkkoherra Samuel Lundanus, joka lopulta myi sen Arvid Zachrisson Lietzénille 1722, ks. sivulta Kiikalan Simolan Lietzénit, kohta VIII
                • 1651-1656 isäntinä olivat Henric bonde ja Bertil bonde, 1657-1665 Jacob Petrusson ja 1666-1669 Matts Sigfredsson, jonka puoliso oli Maisa ?dotter
                • sekä Henricillä että Mattsilla oli Sigfred-niminen poika, joista SIGFRED MATTSSON (? - ?) ja MARIA ?DOTTER (? - ?) voisivat sopia Annan vanhemmiksi, ks. myös Simolan asutuksen yleisluettelot 1634-1653, 1654-1673, 1674-1693 ja 1694-1713
              • VIII a Anna Sigfredsdotterin 2. puoliso vävypuoli Johan Johansson (1652 - haudattu 25.5.1718, 65 åhr gl.), Lembassa 1699-1718, lapsia Simon ↓ (29.10.1699 - 7.6.1763, lungsot, haudattu 19.6. kirkkoon), Anna (26.10.1702 - 22.4.1781, lungsot), Johan ↓ (7.11.1705 - 20.5.1771), Jacob ↓ (3.7.1709 - ?) Maria ↓ (24.6.1712 - 27.1.1776. lungsot, haudattu vasta 5.3.1776)
              • I X Jacob Erichssonin vanhemmat ERICH JACOBSSON (~1648 - begr. 24.5.1697) Lembasta ja 1. puoliso ? ?DOTTER (? - ennen 1684), Erich Lemban isäntänä 1680-1697, muita lapsia Jöran ↓ (? - ?), Johan (? - ?)
                • Jöranin ↑ puoliso Lisa (Lisbeth) Jacobsdotter (? - ?) Hidolasta, vihitty 29.5.1702, lapsia Lembassa Jacob (15.7.1703 - ?), Erich (2.2.1705 - ?), Christer (5.5.1707 - ?), Brita (2.10.1710 - ?), Walborg (24.3.1713 - ?)
                • Erich Jacobssonin 2. puoliso Walborg Påfvelsdotter (? - begr. 24.5.1697), vihitty 5.10.1684, molemmat puolisot haudattu samana päivänä
                • KEITÄ OVAT "Lemba Thomas b. Anna" (4.12.1696 - ?) ja "Lemba Thomas b. Agneta" (25.12.1701 - ?), Agnetan kummeina Kraatarin Mårten, Lemba bonden Johan ja Margeta, Nisson hustru Margeta ja Klemelän Agnes
                  • Erich Jacobssonilla oli mahdollisesti myös Thomas-niminen poika, mutta vuosina 1685-1694 Lemban asutusluettelossa on vain renki Thomas ja vuonna 1694 dg h Maria
                • X Erich Jacobssonin vanhemmat JACOB ERICHSSON (? - 1675), Lembassa 1661-1675, ja 1. puoliso GERTHRUD ?DOTTER (? - 1656), 2. puoliso Brita ?dotter (? - ennen 1684) viimeistään 1661 alkaen, jatkoi Lembassa 1675-1679, yhteensä muita lapsia Johan (? - ?), Gerthrud (~1645 - ?), Elin ↓ (~1655 - ?), Agneta (~1656 - ?), Margetha ↓ (? - ?)
                  • Elinin ↑ puoliso Hendrich ?son (? - ?), vihitty mahdollisesti 1673
                  • Margethan ↑ puoliso Lars Henricsson (? - ?), vihitty 10.9.1698, Lemban Margetha Jacobsdotterille on kyllä vihkimerkintä mutta häntä ei näy missään vaiheessa asutusluettelossa
                    • asutusluetteloissa ei ole alaikäisiä, vaan ne 15-63 -vuotiaat, jotka maksoivat henkirahaa, joitakin syntymävuo­sia on arvioitu sen mukaan, milloin nimi näkyy luettelossa ensimmäisen kerran
                  • XI Jacob Erichssonin vanhemmat ERICH SIGFREDSSON (? - 1660) ja AGNES (AGNETA) THOMASDOT­TER (? - 1662) Lembassa 1634-1660, vihitty ehkä 1630 tienoilla, muita lapsia Brita (~1630 - ?), Pehr (? - ?), Lemba ryhtyi ratsutilaksi 1640
                    • XII Eric Sigfredssonin vanhemmat SIGFRED JACOBSSON (? - 1636) ja BRITA MATTSDOTTER (? - ?), Sigfred förlamad ja molemmat utgl = utgammal vuonna 1634, eli on täytynyt syntyä 1560-1570 tienoilla, muita lapsia Pehr (? - ?), Sigfred Jacobsson oli isäntänä Lembassa 1609-1633
                      • XIII Sigfred Jacobsson on talonhaltijaluettelon mukaan samaa sukua edeltäjien kanssa, joten hänen isänsä olisi oltava JACOB HENRICSSON (? - ?), ja hänen isänsä
                        XI V Lemban perustanut HENRIC CLEMESSON (? - ?), jonka on täyty­nyt syntyä 1500-1520 tienoilla, isäntänä 1540-1568 Lembassa, muita lapsia Cleme Henricsson (? - ?), joka isäntänä Lembassa 1569-1606
                      • 1607-1608 Lemba oli autiona, suureksi olkivuodeksi kutsuttu katovuosi 1601 ja sitä seuranneet ensimmäiset suuret nälkävuodet kaatoivat väkeä ja viljaa, ja taloilla kesti vuosia toipua menetyksistään, Lemba ylsi vasta 1621 Kiikalan vauraimpien talojen joukkoon
                  • ks. myös Lemban asutuksen yleisluettelot 1634-1653, 1654-1673, 1674-1693 ja 1694-1713

        Asukasmääriä ja kuolinsyitä

        Vuonna 1540 Kiikalan pitäjässä oli 66 taloa, joista 12 Rekijoella, vuonna 1570 asukkaita oli noin 450 henkeä ja vuonna 1634 noin 529 henkeä. Pysyvää asutusta on arveltu olleen jo 1200-1300 -luvuilla.

        Ankarimmat katovuodet Suomessa olivat pienen jääkauden erityisen kylmänä jaksona vuosina 1695-1697, kun keskilämpötila oli 2-3 ºC normaalia alhaisempi.

        Näinä suurina kuolonvuosina nälkään ja tartuntatauteihin on arvioitu kuolleen noin kolmannes koko maan väestöstä, Kiikalassa haudattiin 1697 yhteensä 121 henkeä kun keskimäärä oli noin 15 henkeä vuodessa. Pääasiallinen kuolinsyy ei kuitenkaan ollut nälkä vaan jokin kulkutauti.

        Olot eivät parantuneet, vaikka ilmasto lämpeni, vaan Puolan, Tanskan ja Venäjän Suuri Pohjan sota Ruotsia vastaan alkoi vuonna 1700 ja Suomessa vuonna 1713 sen osana Venäjän hyökkäyksellä Etelä- ja Keski-Suomeen ja Pohjanmaalle 7-vuotinen isoviha, jonka rauhansopimus solmittiin Uudessakaupungissa 30.8.1721.

        Juuri ennen isonvihan alkua oli Euroopasta kulkeutunut maahan viimeinen ruttoepidemia 1710-1711.

        [ Komisuon Nalkki ]

      • V Ulrica Lovisa Gabrielsdotterin vanhemmat GABRIEL JACOBSSON (15.11.1759 - 28.12.1803, hufvudvärk) Komisuon Nalkista ja GRETHA (MARGARETHA) THOMASDOTTER (17.5.1759 - 25.1.1848, ålderdom) Someron Kaskiston Wapolasta, muutti Kiikalaan ja vihitty 1782, muut lapset Nalkissa Johannes (7.4.1784 - 4.8.1784, magref), Maja Stina (Maria Christina) ↓ (1.7.1785 - ?), Michel ↓ (15.9.1793 - 28.5.1851), Anna Greta (16.3.1796 - ?), Sophia (23.7.1799 - ?), Gabriel (15.1.1802 - ?)
        • Gabriel Jacobsson isäntänä Nalkissa 1788-1803
        • Maja Stinan (Maria Christina) ↑ puoliso Johan Jöransson (12.7.1780 - 12.3.1845, bröstverk) Hirvelän Ali-Marttilasta, ks. alempaa Ali-Marttilasta kohdasta V
        • Alenius, Juselius, Nikander, Nyfors > Stenholm, Renholm

        • Michelin ↑ nimenä on vain vihkimerkinnässä Alenius
        • Michel ↑ kirkkoväärti, Nalkin isäntänä 1835-1851, puoliso Maja Stina (Maria Christina) Johansdotter Nyfors (2.4.1804, Nummi - 23.3.1864, feber) vuoden 1852, vihitty 18.10.1824 Nummen Leppäkorven Pellukassa, muuttanut Kiikalaan 7.12.1824, lapsia Ulrika Lovisa ↓ (13.10.1825 - 1885 jälkeen), Maja Stina ↓ (13.12.1829 - ?), Sofia Johanna ↓ (2.2.1836 - ?), Erica Wilhelmina ↓ (22.5.1839 - 1910 jälkeen), Gustava Antonetta ↓ (2.3.1842 tai 2.6.1843 - ?), Michel Johan ↓ (29.3.1847 - 10.4.1852)
          • Ulrika Lovisan ↑ puoliso rusthållaresonen Christoffer Efraimsson (1.10.1820 - 19.8.1885, halpaus) Komisuon Yli-Isoperheestä (myös, myös), missä isäntänä 1847-1881, vihitty 1.7.1847, lapsia Maria Sofia (kastettu 1.12.1848 - ?), Jakob Johan ↓ (29.1.1851 - ?), Erika Wilhelmina (27.7.1855 - 4.5.1857, hetsig flussfeber), Elias Victor (22.3.1859 - 31.5.1859, okänd), Kristoffer (15.12.1860 - 16.12.1860, okänd), Ulrika Gustava ↓ (27.6.1862 - ?), Robert Alexius (30.5.1868 - ?), Halikon henkikirjan 1885 mukaan Christoffer Efraimsson syytinkiläisenä Nalkissa
          • Maja Stinan ↑ puoliso rusthållaren Jakob Johan Nikander (19.8.1831, Pusula - ?) Pusulan Hirvijoen Böhlessä, vihitty 6.7.1854, Maja Stina muutti Pusulaan 29.10.1854, rippikirjan mukaan perillä 1.11.1854, lapsia Johan Edvard (19.8.1855 - ?), Alfreda Elisena Gerhardina (3.7.1858 - ?)
          • Sofia Johannan ↑ puoliso Gabriel Isaaksson (12.11.1830 - ?) Peltolan Kierikasta (myös), lapsia Erika (26.10.1861 - ?), Antonetta Gustava (31.3.1865 - ?), Gabriel Richard (7.2.1868 - ?), Johan Brynolf ↓ (16.8.1872 - ?), Alexandra Sofia (24.9.1875 - ?)
            • Lehtinen, Lönngren

            • Johan Brynolfin ↑ puoliso Amanda Josefa Lönngren (23.2.1864 - 11.12.1924) Hirvelän Yli-Anttilasta, vihitty 29.6.1893, lapsia 7, ks. Amanda Josefan vanhemmat ja sisarukset alempaa Yli-Anttilan alusta kohdasta III
            • Johan Brynolf ↑ otti nimen Lehtinen, isäntänä Peltolan Kierikassa 1894-1923, muutti 12.1.1925 leskenä Pertteliin
          • Erica Wilhelminan ↑ puoliso Johan Arvidsson Juselius (15.11.1823 - ?) Komisuon Jussilasta, isäntänä Nalkissa 1869-1889 ja Erica Wilhelmina yksin 1890-1894, kuulutettu 1.1.1864, vihitty 10.1.1864, lapsia Wendla Gustava ↓ (15.8.1866 - ?), Maria Wilhelmina (10.7.1869 - ?), Arvid Evert ↓ (6.9.1873 - ?), Johan Selim (18.9.1879 - 25.11.1879, okänd), ks. myös hiukan alempaa Jussilan alusta kohdasta IV
            • Ahlfors, Oksanen

            • Wendla Gustavan ↑ puoliso Nalkin renki, vihittäessä vouti, sitten Nalkin Lähejoen torppari Kustaa (Gustaf) Adolf Ahlfors (20.6.1857, Somero - ?), muuttanut Somerolta 6.12.1878, vihitty 20.7.1886, lapsia Lempi Eriika (30.7.1888 - ?), ks. myös Halikon henkikirja 1885
            • Arvid Evert ↑ otti nimen Oksanen, isäntänä Nalkissa 1895-1908, Halikon henkikirjan 1910 mukaan eläkeläinen, naimaton
          • Gustava Antonettan ↑ puoliso Arvid Renholm (Lietzén) (8.11.1840 - ?), bondesonen Yltäkylän Kiiosta, ks. tarkemmin sivulta Kiikalan Simolan Lietzénit Renholmin alta
          • Lundén, Sahlstedt

          • Maja Stina (Maria Christina) Johansdotter Nyfors > Stenholmin 2. puoliso Nalkissa Josef Josefsson Sahlstedt (29.1.1827 - ?) Someron Suojoen Alitalon rusthollista, vihitty 12.6.1852, isäntänä Nalkissa 1853-1868
          • Maja Stina (Maria Christina) Johansdotter Nyforsin nimenä on Nalkin 1848-1854 rippikirjassa ensin Nyfors, joka on vedetty yli ja muutettu Stenholmiksi, 1861-1868 rippikirjassa Stenholm, vihki- ja muuttomerkinnöissä, Nalkin 1825-1831 rippikirjassa ja Sofia Johannan ↑ ja Michel Johanin ↑ kastemerkinnöissä Nyfors, ilmeisesti vain muuttanut nimensä noin 1850 tienoilla
        • Gretha (Margaretha) Thomasdotterin 2. puoliso Isaac (Isaacus) Gabrielsson (2.4.1779 - ?) Suomusjärven Laidiken Sipilästä, Nalkin isäntänä 1805-1834, vihitty 22.1.1805, ei lapsia
        • VI Gretha (Margaretha) Thomasdotterin vanhemmat THOMAS HENRICSSON (7.11.1720 - ennen 1777) ja ANNA THOMASDOTTER (11.11.1725 - 1791 jälkeen) Someron Kaskiston Wapolasta, muita lapsia Maria (30.10.1748 - ?), Thomas (1.9.1751 - ?), Simon (7.2.1756 - ?), Matthias (4.1.1762 - ?), Johannes (8.12.1764 - ?), Gustaf (7.1.1767 - ?)
          • Gretha (Margaretha) Thomasdotterin kastemerkinnässä äidin nimenä on Walborg, mutta rippikirjoissa ja muiden lasten kastemerkinnöissä äiti on selvästi Anna Thomasdotter, rippikirjasta löytyy kyllä samanaikaisesti Anna Thomasdotterin kanssa Thomas Henricssonin naimaton sisar Walborg Henricsdotter
          • VII Anna Thomasdotterin vanhemmat THOMAS ?SON (? - ?) ja ? ?DOTTER (? - ?)
          • VII Thomas Henricssonin vanhemmat husbonden HENRIC MATTSSON (1687 - 4.3.1769) ja BRITA ERICSDOTTER (? - ennen 1757), muita lapsia Walborg (1716 - 3.1.1765, lungsot), Lisa (Elisabeth) (22.5.1723 - ?), Henric (10.8.1731 - ?)
        • VI Gabriel Jacobssonin vanhemmat Nalkissa JACOB DANIELSSON (29.3.1734 - 19.11.1802, gikt) Komisuon Nalkista ja HELENA (LENA, ELIN) ERICHSDOTTER (27.12.1740 - 12.1.1804, feber) Peltolan Kierikasta, vihitty 11.6.1757, Jacob isäntänä Nalkissa 1770-1787
          • muita lapsia Nalkissa Maria (14.1.1762 - ?), Mårten ↓ (15.9.1764 - ?), Margaretha (9.1.1767 - ?), Michaël (27.9.1768 - ?), Regina (21.8.1770 - 7.5.1776, koppor, haudattu kirkkoon 16.5.1776), Johannes (24.11.1772 - 7.5.1776, koppor, haudattu kirkkoon 16.5.1776), Thomas ↓ (13.12.1774 - 19.7.1840, lungsot), Gustaf (11.10.1776 - ?), Eric (5.2.1779 - ?), Jacob Johan (26.12.1780 - 3.1.1781, oangifven sjuka), Henric Johan (9.11.1781 - ?), Elias Johannes ↓ (11.2.1785 - 15.3.1845, hetsig feber)
          • VII Helena (Lena, Elin) Erichsdotterin vanhemmat ERICH MÅRTHENSON (24.4.1707 - ennen 1770) Peltolan Kierikasta (myös), missä isäntänä 1741-1767, ja ELISABETH (LISA) ANDERSDOTTER (1715 - ?), muita lapsia Kierikassa Maria ↓ (25.12.1744 - 3.7.1810, gångbara febern), Mårthen ↓ (20.3.1746 - ?), Johan (19.12.1747 - ?), Brita (1.3.1752 - ?), Erich (8.11.1753 - ?)
          • VII Jacob Danielssonin vanhemmat DANIEL GABRIELSSON (12.10.1692 - 26.7.1752) Komisuon Nalkissa isäntänä 1719-1752 ja puoliso CARIN (CAISA) JACOBSDOTTER (1701 - 11.5.1767, slag) yksin 1753, muita lapsia Christina (22.7.1727 - ?), Mårthen ↓ (26.10.1736 - ?), Matthias (3.2.1738 - 25.3.1739, haudattu kirkkoon), Margaretha (22.5.1741 - haudattu 18.12.1743)
            • Daniel Gabrielssonin lapsia myös oäkta Johan (28.3.1712 - ?) Caisa Henricsdotterin (? - ?) kanssa
            • Mårthenin ↑ puoliso bonde enkan Brita Eschilsdotter (1727 - ?) Uskelan Järvisin Mölckeristä, vihitty 13.6.1773, Mårthen muutti Mölckeriin 1773, ei lapsia
            • Broman

            • Carin (Caisa) Jacobsdotterin 2. puoliso husbonden, kuudennusmies Gustaf Gustafsson Broman (25.9.1717, Kisko - 1.4.1798, ålderdoms bräcklighet) Kruusilan Jäpistä, vihitty 11.10.1753, rusthollarina Nalkissa 1753-1769, ei lapsia
              • Gustaf Gustafsson Bromanin vanhemmat ja sisarukset sivulla Broman, Sevonia
            • VIII Carin (Caisa) Jacobsdotterin vanhemmat JACOB ?SON (? - ?) ja ? ?DOTTER (? - ?)
            • VIII Daniel Gabrielssonin vanhemmat GABRIEL JÖRANSSON (? - 25.1.1730, haudattu kirkkoon), Nalkissa 1692-1713, ja MARGETA (MARIA) CLEMETSDOTTER (1663 - 26.4.1741, 77 åhr) Kesälästä, vihitty 27.5.1686, muita lapsia Brita (1686 - 17.9.1764, ålderdom), Thomas ↓ (10.12.1696 - ?), Maria (17.3.1701 - 2.6.1701), Johan (16.6.1702 - 29.6.1702), Maria (23.12.1706 - ?), Matthias (? - 28.5.1727)
              • Thomasin ↑ 1. puoliso Brita Mattsdotter (? - 3.3.1728) Peltolan Knaapista, vihitty 12.3.1719, Thomas ↑ Knaapin isäntänä 1719-1739, Knaappi oli Hirvelän Marttilan ratsutilan aputalo
                • Brita Mattsdotterin 1. puoliso vävy Eric Simonsson (1687 - haudattu 23.3.1718, 30 åhr) Peltolan Rasista, vihitty 2.1.1708, Eric Knaapin isäntänä 1709-1717, Brita 1. puolisonsa jälkeen 1717-1718
                • Britan vanhemmat Knaapin edellinen isäntä 1685-1700 Matts Berthelsson (? - 1701) ja Karin Nilsdotter (? - ?), joka isäntänä 1701-1708, muita lapsia Jöran (12.3.1697 - 1.4.1753), ks. myös Peltolan Knaapin asutuksen yleisluettelo 1694-1713
              • Thomasin ↑ 2. puoliso Knaapissa Walborg Simonsdotter (13.4.1702 - ?) Peltolan Rasista, vihitty 14.10.1728
              • vuosille 1714-1718 ei talonhaltijaluettelosta löydy Nalkkiin isäntää, Gabriel Jöransson oli samaan aikaan 1712-1716 kirkkonväärtinä ja talossa on varmasti asuttu
              • I X Margeta (Maria) Clemetsdotterin vanhemmat CLEMET SIEGFREDSSON (~1645 - ?) ja GERTHRUD ?DOTTER (? - ?) Kesälässä, ks. Kesälän asutusluettelo 1654-1673
                • X Gerthrud ?dotterin vanhemmat ovat tuntemattomat
                • X Clemet Siegfredssonin vanhemmat SIEGFRED LARSSON (? - ?) ja GERTHRUD ?DOTTER (? - ?) Kesälässä, muita lapsia Brita (~1640 - ?), Jacob (~1652 - ?), Agnes (~1654 - ?)
              • I X Gabriel Jöranssonin vanhemmat vävy JÖRAN THOMASSON (? - ?), Nalkissa 1678-1691 ja MARIA (MAISA) JACOBSDOTTER (1632 - 6.4.1723, 91 år), muita lapsia Erich (? - ?), Jöran (? - ?), Maria ↓ (? - ennen 1744)
                • [ Peltolan Rasi ]

                • Marian ↑ puoliso Johan Simonsson (1684 - 1758) Peltolan Rasista, vihitty 12.1.1703, Johan isäntänä Rasissa 1707-1734, lapsia Kirstin (13.12.1703 - 9.6.1705), kaksoset Brita ja Maria (? - 17.12.1705), Eric (? - 22.4.1710, haudattu 1.5.1710), Elisabeth (10.1.1707 - ?), Henric(us) ↓ (22.4.1710 - 11.6.1738), Christer ↓ (2.8.1713, 9/1713 - ?)
                  • Henric(us) ↑ isäntänä Rasissa 1735-1738, puoliso Margeta Henricsdotter (1712 - 20.5.1742, 30 åhr) 1738-1739, Margeta Henricsdotterin 2. puoliso Lars Jacobsson (2.8.1713 - ?) Yltäkylän Kiiosta, vihitty 19.10.1740
                    • Lars Jacobsson isäntänä Kiiossa 1736-1760, 2. puoliso Kiiossa Lisa (Lisbeta) Michelsdotter (10.10.1725 - ?) Saarenkylästä, vihitty 29.10.1742
                  • Christer ↑ isäntänä Rasissa (myös) 1740-1771, puoliso Anna Grelsdotter (1719 - ?), lapsia Johan (23.8.1745 - 3.7.1810, gångbara feber), joka isäntänä Rasissa 1772-1802
                  • Johan Simonssonin 2. puoliso Rasissa 39 vuotta nuorempi ryttaredotter Maria Simonsdotter (3.8.1722 - ?) Rekijoelta, vihitty 5.2.1744
                  • Johan ja Eric Simonssonin ja Walborg Simonsdotterin vanhemmat aiemmin Rekijoen Lemban kohdassa VII Peltolan Rasin alla
                • KEITÄ OVAT Nalkin Eskiel (? - ?) ja hustru ? ?dotter (? - 18.6.1693), ellei kysymyksessä ole renki Eskiel ainakin 1652, jonka puoliso Lisbetha
                • X Jöran Thomassonin vanhemmat THOMAS ?SON (? - ?) ja ? ?DOTTER (? - ?)
                • X Maria (Maisa) Jacobsdotterin vanhemmat JACOB MÅRTENSSON (? - ?) ja 1. puoliso WALBORG ?DOTTER (? - 4/1650) vuodesta 1643 alkaen, 2. puoliso vuodesta 1651 alkaen Lisa ?dotter (? - ?), Jacob Mårtensson isäntänä Nalkissa 1646-1677
                  • XI Walborg ?dotterin vanhemmat ovat tuntemattomat
                  • XI Jacob Mårtenssonin vanhemmat MÅRTEN HENRICSSON (? - 1647) ja BRITA MATTSDOTTER (? - ?), Nalkissa 1622-1645
                    • XII Brita Mattsdotterin vanhemmat MATTS ?SON (? - ?) ja ? ?DOTTER (? - ?)
                    • XII Mårten Henricssonin vanhemmat HENRIC ERICSSON (? - 1635) Nalkissa 1599-1621, utgl = utgammal vuonna 1634, eli on täytynyt syntyä 1550 tienoilla, puoliso mahdollisesti BRITA MÅRTENSDOTTER (? - ?), joka elossa vielä 1635
                      • XIII Brita Mårtensdotterin vanhemmat MÅRTEN ?SON (? - ?) ja ? ?DOTTER (? - ?)
                      • XIII Henric Ericssonin isä ERIC HENRICSSON (? - ?) isäntänä Nalkissa 1553-1598
                        • XI V Eric Henricssonin isä HENRIC KNUTSSON (? - ?) ensimmäisenä isäntänä Nalkissa 1540-1552
                  • talo saman suvun hallussa 1540-1908, ks. myös Nalkin asutuksen yleisluettelot 1634-1653, 1654-1673, 1674-1693 ja 1694-1713
sivun alkuun

Komisuon Jussila, Rekijoen Klemelä, Hidolan Puolo, Kiikalan Kauko, Wanhakylän Krapi

    Jussila > Juselius

    Toperi > Jussila

    Jussilan nimi oli alun perin Tåperi > Toperi ensimmäisen isännän 1540-1565 Christopher Larssonin mukaan. Johaneita alkoi ilmaantua 1600-luvun lopulla Johan Jöranssonin jälkeen ja hänen poikansa Jacob Johanssonin aikana 1722-1747 nimi muuttui Jussilaksi.

    Talon nimi on ollut rippikirjasta 1750, maakirjasta 1830 ja henkikirjasta 1840 alkaen Jussila ja saman suvun hallussa vuoteen 1936 asti.

    Toperia ja varsinkin Jussilaa käytettiin myös sukunimen tapaan, kunnes 1786-1833 isäntänä olleen Johan Samuelssonin jälkipolvet alkoivat käyttää Jussilan latinalaistettua muotoa Juselius.

  • III Ulrica Wilhelmina Eliasdotterin puoliso ELIAS ARVIDSSON JUSELIUS (9.2.1826 - 17.7.1880, sulkutauti = strypsjuka) Komisuon Jussilasta, 1862 alkaen Rekijoen Klemelässä, vihitty lauantaina 19.5.1855, ks. 2. puoliso ja lapset Ulrica Wilhelminan kanssa alempaa Jussilan loppupuolelta
    • kummeina rusthollari Gabriel Simonsson Komisuon Isoperheestä, talon poika Johan Johansson Komisuon Jussilasta, rusthollarin puoliso Maja Stina Nyfors Komisuon Nalkista, emäntä Stina Johansdotter Kiikalan Kirjasista, piika Maja Stina Henricsdotter Komisuon Jussilasta
    • kunnallislautakunnan esimiehenä eli kuntakokouksen puheenjohtajana 1879-1880
    • Klemelä on saanut nimensä talon ensimmäisestä isännästä 1540-1559, Matts (Mårten) Clemetssonista, Klemelä liitettynä Iso-Lembaan 1838-1861, Elias Arvidsson Juseliuksen hallussa 1862-1880, vuosina 1855-1861 Elias Arvidsson Juseliuksen on merkitty olleen Lemba mågen ja sen jälkeen Klemelä bonden
    • I V Elias Arvidsson Juseliuksen vanhemmat ARVID JOHANS­SON JUSELIUS (26.4.1786 - 15.6.1859, ålderdom) Komisuon Jussilasta ja STINA SOPHIA MICHELSDOTTER (23.7.1801 - 20.4.1876, ålderdom) Hidolan Puolosta, vihitty 17.10.1822, Arvid Johansson Juselius Jussilan isäntänä 1834-1859 ja Stina Sophia Michelsdotter yksin 1860-1871, muut lapset Johan ↓ (15.11.1823 - ?), Gustaf Tobias ↓ (1.11.1828 - 1908), Arvid Malachias ↓ (8.11.1831 - ?), Gabriel (19.2.1834 - 27.9.1835, diarrhe), Gabriel Alexander ↓ (3.9.1836 - 1892), Kristina ↓ (3.4.1839 - ?), Maria ↓ (31.8.1842 - ?), Ulrika ↓ (31.12.1846 - ?)
      • Johanin ↑ puoliso Jussilassa rusthollarin ja kirkkoväärtin, isoisoäiti Ulrica Lovisa Gabrieldotterin veljen tytär Erica Wilhelmina Michelsdotter (22.5.1839 - ?)) Komisuon Nalkista, ks. vanhemmat ja sisarukset hiukan aiemmin Nalkin kohdalta
      • Johanin ↑ äidiksi kastemerkinnässä merkitty Stina Sofia Johansdotter vaikuttaa kirjausvirheeltä, vastaan on tullut useampiakin kastemerkintöjä, joissa ilmeisen vahingossa äidin patronyymi on merkitty kastetun poikalapsen nimen mukaan
      • Gustaf Tobias ↑ muutti Turkuun 13.5.1849 ja takaisin 1854, Jussilan isäntänä 1872-1908, puoliso Ulrika Aksina Davidsdotter (6.3.1856 - ?) Rasvalan Ylhäisestä, vihitty 1.3.1877, lapsia Elias ↓ (17.10.1877 - 1927), Aurora Sofia (10.3.1879 - ?), Johannes ↓ (9.2.1881 - ?), Arvid ↓ (28.7.1882 - ?) Kristina ↓ (8.1.1885 - ?), Kustaa (16.2.1887 - ?), Maria (1889 - ?), Karl (1892 - ?)
        • Elias ↑ Jussilan isäntänä 1909-1927, Kiikalan ensimmäinen poliisi vuosina 1907-1921, näkyy 1910 Halikon henkikirjassa Jussilassa, puoliso Hulda ? (1883 - ?), joka Jussilan isäntänä 1928-1934, heillä lapsia ainakin Tuure (? - ?), joka Jussilan isäntänä 1935-1936, minkä jälkeen Jussila liitettiin Komisuon Ali-Isoperheeseen
          • Kiikalassa syntyi 4 Huldaa vuonna 1883: Hulda Sofia Hjelt (21.6.1883 - ?) Johannislundissa, Hulda Maria Andström (19.11.1883 - ?) ja Hulda Emilia Johanintytär (11.12.1883 - ?) Kärkelässä ja Hulda Wilhelmina Wilén (15.12.1883 - ?) Hirvelässä, ei ole varmaa kuka heistä on Eliaan ↑ puoliso, tai onko kukaan
        • Arvidin ↑ ja Kristinan ↑ kastemerkinnöissä äidin nimeksi on merkitty Ulrika Kaapontytär, hänen isänsä oli David Gabrielsson, jonka kuollessa Ulrika Aksina oli vasta noin 2-vuotias, isäpuoli oli Gabriel Gabrielsson, joten kyseessä lienee kirjausvirhe isäpuolen mukaan
        • Johannes ↑ palstatilallinen, puoliso Halikon henkikirjan 1910 mukaan Komisuolla Sandra ? (1873 - ?), lapsia Anna (1891 - ?)
        • Walander

        • Ulrika Aksina Davidsdotterin vanhemmat David Gabrielsson Walander (21.11.1826 - 10.6.1858, slag) Rasvalan Ylhäisestä ja Eva Stina (Christina) Mosesdotter (23.5.1831 - 8.1.1869, lungsot) Pirilän Ruskosta, vihitty 29.9.1853, muut lapset Johan(nes) Robert (20.7.1854 - ?), Alexandra Mathilda (16.9.1858 - 30.8.1862, strypsjuka)
      • Arvid Malachias ↑ muutti Pohjan pitäjään 15.10.1850 ja sieltä Helsinkiin missä betjänten, palasi 15.12.1854 Kiikalaan, missä arrendator ja maakauppias Kiikalan Källö eller Kellossa (myös), puoliso Wilhelmina (Mina) Thomasdotter (1.11.1838 - 3.8.1896) Kiikalan Kaukosta, kuulutettu 19.4.1861, vihitty 30.5.1861, lapsia Julia Wilhelmina (23.6.1862 - 30.1.1936, Kiikala), Julius Wiktor (7.3.1864 - 20.8.1865, strypsj.), Arvid Werner (14.8.1865 - 10.9.1865, okänd), Alma Kristina (30.8.1866 - ?), Elias Bernhard (18.4.1868 - ?), Naima Maria (3.9.1869 - ?), Augusta Sofia (19.1.1872 - 22.1.1872, oang. sjukd.), Arvid Alvar (7.3.1873 - ?), Eulalia Augusta (28.9.1874 - ?), Alina Sofia (22.4.1876 - ?)
        • Arvidsson

        • Wilhelmina (Mina) Thomasdotter käytti Halikon henkikirjan 1885 mukaan nimeä Arvidsson, vanhemmat ja sisarukset hiukan alempana Kaukon kohdalla Hintellin alapuolella
      • Gabriel Alexander ↑ muuttanut Somerolle 8.5.1871, mistä palannut takaisin ja kuollut Kiikalassa
      • Kristinan ↑ puoliso Efraim Efraimsson (3.12.1840 - 7.5.1886, keuhkotauti), joka isäntänä Rekijoen Ali-Simolassa 1871-1886, Kristina yksin 1887-1902, kuulutettu 29.7.1871, vihitty 31.8.1871, lapsia Amanda Wilhelmina (11.1.1873 - ?), Olga Erika (29.7.1875 - ?), Arvid ↓ (9.1.1878 - ?), Maria Sofia (26.3.1881 - ?)
      • Maria ↑ 36-vuotiaana 1878 kotona elossa ja naimaton, näkyy Halikon henkikirjassa Jussilassa vielä 1890, 1905 ja 1910
      • Ulrikan ↑ puoliso Johan Edvard Eliasson (13.8.1854 - ?) Komisuon Nalkin Lähejoen torpasta, kuulutettu 10.6.1876, vihitty 31.7.1876, lapsia Amanda Maria (17.4.1877 - ?), näkyvät Halikon henkikirjassa Lähejoessa vielä 1885, mutta ei yhtään lasta
      • [ Hidolan Puolo ]

      • V Stina Sophia Michelsdotterin vanhemmat Hidolan Puolossa MICHEL JOHANSSON (16.8.1773 - 1843) Puolosta ja bondedotter LENA (HELENA) JOHANSDOTTER (29.10.1777 - 9.6.1852, ålderdom) Someron Syvänojan Mannista, vihitty 28.6.1796 Somerolla, muut lapset Puolossa Lena (Helena) (5.7.1798 - ?), Eva Cajsa (Catharina) (20.12.1803 - ?), Ulrica (2.10.1806 - 1819), Maria (6.3.1809 - ?), Fredrica (18.12.1811 - ?), Lovisa ↓ (4.11.1814 - 22.12.1855, torrvärk), Michel Johansson isäntänä Puolossa 1796-1845 ja Lena (Helena) Johansdotter 1846
        • Lundén

        • Lovisan ↑ puoliso bonden, pitäjänmakasiinin kirjanpitäjä, kuudennusmies Henric Lundén (22.9.1818 - ?), vihitty 2.12.1845, isäntänä Kiikalan Källö-Kirjasissa 1847-1882, ks. alempaa toisen Lundénin alta
        • [ Someron Syvänojan Manni, Someron Syvänojan Sonni ]

        • VI Lena (Helena) Johansdotterin vanhemmat JOHAN(NES) JACOBSSON (9.5.1748 - ?) Someron Syvänojan Mannista ja BRITHA (BIRGITTA) HENRICSDOTTER (17.2.1754, rippikirjoissa 5.1.1754 - ?) Someron Syvänojan Sonnista
        • VI Michel Johanssonin vanhemmat JOHAN JOHANSSON (2.6.1738 - 3.10.1785) ja STINA (CHIRSTIN) JACOBSDOTTER (21.12.1738 - 22.5.1789, flussfeber) Somerolta, vihitty 11.10.1759, Johan Johansson isäntänä Hidolan Puolossa 1759-1785, Stina (Chirstin) Jacobsdotter yksin 1786, muita lapsia Puolossa ainakin Stina (Christina) ↓ (1.4.1765 - ?)
          • Stinan (Chirstin) ↑ puoliso Gabriel Simonsson (14.10.1764 - ?) Komisuon Ali-Isoperheessä ja lapset sivulla Kiikalan Simolan Lietzénit kohdassa VII
          • Stina (Chirstin) Jacobsdotterin 2. puoliso bondesonen Simon Thomasson (7.2.1756 - ?) Someron Kaskiston Wapolasta, isäntänä Puolossa 1789-1795, talonhaltijaluettelon mukaan väliin jää kaksi vuotta ilman isäntää, mutta Simon Thomasson oli muuttanut Somerolta jo 1786 ja heidät vihittiin 1.9.1786
            • Simon Thomasson 2. puoliso bonde enkan Britha Henricsdotter (? - ?) Someron Syvänojan Mannista, vihitty 23.6.1796 Somerolla

            [ Someron Mäyrämäen Mettämies ]

          • VII Stina (Chirstin) Jacobsdotterin vanhemmat JACOB JÖRANSSON (10.7.1707, Somero - 29.4.1785, styng, Somerniemi) ja SOPHIA ANDERSDOTTER (1713 - 3.12.1788, ålderdoms bräcklighet, Somerniemi) Someron Mäyrämäen Mettämiehestä, muut lapset Brita (4.9.1741 - ?), Sophia ↓ (10.12.1744 - ?), Helena (Lena) ↓ (14.2.1749 - ?), Anna (22.3.1752 - ?), Beata (4.3.1754 - ?), Margareta (7.6.1759 - ?)
            • Sophian ↑ puoliso Matts Henricsson (*20.7.1734) Someron Lautelan Räyhässä, ks. tarkemmin alempaa Räyhän kohdalta
            • Helenan (Lena) ↑ puoliso Mettämiehessä Henric Henricsson (1740 - ?), lapsia Maria (27.12.1766, Somerniemi - ?), Sophia (3.12.1771 - ?), Lisa (8.4.1774 - ?), Matts (14.2.1777 - ?), Henric (12.1.1780 - ?), Johan (28.12.1782 - ?), Michaël (17.9.1785 - ?)
              • Mäyrämäen kylä kuului tähän aikaan Somerniemen kappeliin, mutta kaikkia kastemerkintöjä ei ole löytynyt Somerolta eikä Somerniemeltäkään
            • Jacob Jöransson bräcklig vuonna 1727 ja 1730, ks. myös Mettämiehen asutusluettelo 1740-1759
            • VIII Sophia Andersdotterin vanhemmat ANDERS ?SON (? - ?) ja ? ?DOTTER (? - ?)
            • VIII Jacob Jöranssonin vanhemmat vävy JÖRAN JÖRANSSON (? - ?) ja MARIA ANDERSDOTTER (1661 - 16.1.1762, ålderdoms svaghet, 101 år) Mäyrämäen Mettämiehestä, muita lapsia Matts ↓ (1701 - 17.4.1763, Somerniemi)
              • Matts ↑ isäntänä Mettämiehessä noin 1722 alkaen, puoliso Ebba ?dotter (? - ennen 1757) vuodesta 1728
              • Mäyrämäen Mettämiehen asutusluettelossa 1694-1713 ei näy Jöran Jöranssonia, joten he ilmeisesti asuivat jossakin muualla, isäntänä näkyy Jöran Mattsson (? - ennen 1720), mahdollisesti edellisen isännän Matts Anderssonin (? - 1708) poika, jolla puoliso Maria ?dotter ja täti Maria Andersdotter, kumpaakaan Jörania ei näy 1720-1739 asutusluettelossa
          • VII Johan Johanssonin vanhemmat Hidolan Puolossa bonden JOHAN GUSTAFSSON (25.1.1704 - 28.12.1761) Puolosta ja BRIGITTA (BRITA) ERICSDOTTER (3.8.1701 - 14.6.1781, ålderdoms bräcklighet) Kiskon Wiiarin Pellistä, vihitty 14.10.1731, Johan Gustafsson isäntänä Puolossa 1729-1758, muita lapsia Christina (Chirstin) ↓ (12.2.1733 - 17.4.1788, styng), Maria (?.11.1735 - ?), Margeta (Margaretha) (10.3.1741 - ?)
            • Christinan (Chirstin) ↑ kummeina lukkari Michell Modig, Henrich Andersson, Anders Jacobsson, Maria Sigfredsdotter, Walborg Christersdotter, Lisa Mattsdotter, puolisot Rekijoen Lembassa ylempänä Lemban kohdalla
            • Brigitta (Brita) Ericsdotter on rippikirjojen ja kuolinmerkinnän mukaan syntynyt 1703, kastemerkintä on vuodelta 1701, vihkimerkinnän mukaan Brita Ericsdotter on kuitenkin Wiiarista, kyseessä on sama henkilö ja rippikirjoissa kirjausvirhe
            • VIII Brigitta (Brita) Ericsdotterin vanhemmat ERIC JÖRANSSON (1662 - 1745) ja BRITHA HENRICHSDOTTER (1664 - 11.5.1747) Kiskon Wiiarin Pellissä, vihitty noin 1696
              • I X Britha Henrichsdotterin vanhemmat HENRICH ?SON (? - ?) ja ? ?DOTTER (? - ?)
              • I X Eric Jöranssonin vanhemmat JÖRAN MICHELSSON (? - ?) ja KARIN ?DOTTER (? - ?), muita lapsia ainakin Maisa (? - ?), Simon (? - ?), Maria (? - ?), Malin (? - ?), ks. Wiiarin Pellin asutuksen yleisluettelot 1674-1693 ja 1694-1713
            • VIII Johan Gustafssonin vanhemmat Puolossa GUSTAF CLEMETSSON (1674 - 31.10.1766, bräcklighet) Hidolan Puolosta ja 1. puoliso CHIRSTIN OLOFSDOTTER (1678 - 1.9.1720) Wanhakylän Krapista, vihitty 11.11.1700, Gustaf Clemetsson isäntänä Puolossa 1705-1728, muita lapsia Jacob (18.7.1701 - 15.12.1706, haudattu kirkkoon), Kirstin (1.11.1705 - ?), Henrich (4.12.1706 - ?), Brita (3.11.1709 - ?), Erich (16.5.1712 - 22.7.1712, okänd), Maria (30.7.1713 - ?)
              • Gustaf Clemetssonin 2. puoliso Brita Jacobsdotter (29.9.1695 - 15.7.1765, styng) Hidolan Urhosta, vihitty 7.3.1721, lapsia kaksoset Elizabeth ja Catharina (2.9.1721 - ?), Anna (26.12.1722 - ?), Henrich (9.4.1724 - ?), Maria (17.6.1729 - ?)
              • [ Wanhakylän Krapi ]

              • I X Chirstin Olofsdotterin vanhemmat OLOF GRELSSON (1648 - 4.5.1714, 66 år) ja 1. puoliso ELIN ?DOTTER (? - 1678, barnsbörd) Wanhakylän Krapissa, jossa Olof Grelsson isäntänä 1679-1708, vihitty todennäköisesti 1671, muita lapsia ainakin Clara ↓ (1672 - haudattu kirkkoon 9.3.1740, 68 år), Maria (? - ?), Thomas (? - ?), Matts ↓ (? - 1709)
                • Claran ↑ puoliso Johan Jöransson Toperi (? - 1707) alempana Komisuon Jussilassa kohdassa VIII
                • Mattsin ↑ puoliso Chirstin Eskilsdotter (? - ?) Peltolan Sipilästä, vihitty 29.10.1707, Matts isäntänä Krapissa vuoden 1709 ja Chirstin yksin vuodet 1710-1712
                • Olofin kuolinmerkinnässä on Grels Olofsson, po. Olof Grelsson, Elin ?dotter on ilmestynyt asutusluetteloon 1671 ja kadonnut sieltä 1678 jälkeen, mahdollisesti kuollut Chirstinin synnytykseen
                • Olof Grelssonin 2. puoliso Gerthrud Henricsdotter (? - haudattu 26.10.1729) Someron Kaskistosta, vihitty 6.6.1682, lapsia Chirstin ↓ (1684 - haudattu kirkkoon 31.1.1714, 29 år), Zachris ↓ (1686 - haudattu 17.6.1750), Michel (30.9.1692 - 19.11.1693), Anna (3.5.1698 - ennen 1701), Anna (9.12.1701 - haudattu 1.11.1719, 17 år)
                  • Pajari on tältä ajalta ainoa Someron Kaskiston talo, jossa 1600-luvun puolivälin jälkeen oli Henric-niminen isäntä (Mattsson), mutta Gerthrud-nimistä tytärtä siellä ei vuosina 1674-1693 näy, vuonna 1657 on kylläkin Gerthrud syster, joka olisi Mattsdotter ja liian iäkäs Olof Grelssonin puolisoksi
                  • Chirstin ↑ -nimisiä lapsia samanaikaisesti elossa kaksi on voinut olla mahdollista vielä 1600-luvulla, puoliso Lars Henricsson (? - ?) Rautsuolta, vihitty 29.10.1705
                  • Zachrisin ↑ 1. puoliso Beata Michelsdotter (23.4.1693 - haudattu 5.8.1722) Wanhakylän Sepästä, vihitty 2.4.1719, Zachris isäntänä Krapissa 1713-1743, Krapi oli 1721 alkaen Kiikalan Simolan aputalo, lapsia Johan ↓ (18.3.1721 - 8.9.1788, bukref)
                  • Zachrisin ↑ 2. puoliso Brita Siegfredsdotter (25.8.1705 - 15.1.1769, svullsot) Hidolan Kourasta, vihitty 24.10.1724, lapsia Matthias (9.10.1725 - ?), Henric (? - 28.3.1731), Michel ↓ (16.8.1728 - ?), Chirstin ↓ (1732 - ?) Erich ↓ (31.3.1737 - ?), Zachris ↓ (1.10.1739 - ?), Gabriel ↓ (20.9.1742 - ?), Brita (6.1.1746 - ?), Thomas (12.11.1748 - ?)
                    • Widbom

                    • Michel ↑ muutti Turkuun, mutta missään ei kerrota koska
                    • Chirstin ↑ muutti 1763 Someron Lautelan Paakkaan, missä puoliso soldat no 86 Johan Andersson Widbom (8.1.1728 - 14.8.1781, haudattu 7.11.1781) vuoteen 1781 asti, yhtään lasta ei ole näkynyt
                    • Erich ↑ muutti Turkuun 1754 (no 12)
                    • Zachris ↑ muutti Turkuun 1759
                    • Gabriel ↑ muutti ensin Pirilän Wesään, sieltä Peltolan Knaapiin 1761 ja sieltä samana vuonna Turkuun
                    • Brita Siegfredsdotterin vanhemmat Sigfred Bertelsson (? - ?) ja Brita ?dotter (? - ?) Hidolan Kourasta, missä Sigfred Bertelsson isäntänä 1697-1723
                      • "№ 7415 s. 1657 All teast. Sigfred Bertelss. fr. Hidola by och Kisko Sockn 607 om Sommaren haar opptagit ett förlammat Crons hu den sammanstädes - hvilcket Gustaff Fråst tillförene åbodt -" sanotaan Kouran asutuksen yleisluettelossa vuoden 1698 kohdalla
                        Gustaf Frostin poika Johan Carl ja hustru Walborg noin 20 cm alempana Frostin alta
                  • Zachrisin ↑ syntymävuosi on rippikirjassa epäselvä ja voisi olla myös 1666, jolloin olisi ollut vihittäessä jo 53-vuotias ja viimeisen lapsen syntymän aikaan 76-vuotias
                    • asutusluettelossa Zachris näkyy ensimmäisen kerran vasta vuosina 1707 ja 1713 ja Olof Grelssonin 1. puolisokin ilmestyi asutusluetteloon vasta 1671, jota ennen Zachris ei ole voinut syntyä, joten 1686 on todennäköisempi syntymävuodeksi, vuonna 1666 Olof olisi myös ollut vasta 19-vuotias, mikä olisi 1600-luvun talonpoikaispiireissä ollut liian alhainen ikä avioitumiseen
                • X Elin ?dotterin vanhemmat ovat tuntemattomat
                • X Olof Grelssonin vanhemmat GRELS MATTSSON (~1620 - 26.6.1692 "Begrafen i Kijkala församl. ifrån Wanhakylä gammal Krapi"), isäntänä Krapissa 1647-1678, ja 2. puoliso WALBORG ?DOTTER (? - ?), näkyy asutusluettelossa ensimmäisen kerran vuonna 1647, muita lapsia ainakin Matts ↓ (? - ?), Walborg ↓ (1661 - haudattu 27.2.1732, 70 åhr, Wanhakylä), Sara ↓ (~1670 - ?)
                  • Mattsin ↑ 1. puoliso Maria Michelsdotter (? - ~1696), lapsia Anna ↓ (? - begr. 14.1.1728), Elin (? - 23.11.1695), ks. Sipilän asutuksen yleisluettelot 1674-1693 ja 1694-1713
                    • Annan ↑ puoliso Simon Erichsson (26.12.1650 - 19.12.1736) Haalin Revästä, vihitty 13.10.1691, ks. tarkemmin aiemmin Lemban kohdasta VIII
                  • Mattsin ↑ 2. puoliso Maria Simonsdotter (12/1674 - haudattu 21.3.1736, 61 år 4m) Peltolan Sipilästä, vihitty 28.10.1697, Matts isäntänä Sipilässä 1700-1727, lapsia Agnes (20.12.1704 - ?), Simon ↓ (29.9.1707 - 21.2.1785, lifsjuka, Hausjärvi)
                    • Simon ↑ isäntänä Sipilässä 1728-1765, 1. puoliso Lispetha (Lisa) Erichsdotter (28.1.1709 - ?), vihitty 27.10.1729, lapsia Maria ↓ (23.1.1731 - ?), Christina (Stina, Chirstin) (6.11.1733 - ?)
                      • Marian ↑ kastemerkinnässä "des fader är Simon Matts son i Peldola by och des moder Maria Simons dr ibd" äidin nimi on ilmeisesti kirjausvirhe Simonin oman äidin mukaan, kaikki lapset löytyvät kuitenkin Sipilästä
                      • vihkimerkinnän mukaan "blef Simon Mattsson ifr Peldola by och Sipilä hemman wigda med pijgan Lisbe Ehricks dott ifr samma by och Knapi hemman"
                      • Lispetha (Lisa) Erichsdotterin vanhemmat Peltolan Knaapissa vävy Erich Simonsson (1688 - haudattu 23.3.1718, 30 åhr) Peltolan Rasista, isäntänä Knaapissa 1709-1717, ja Brita Mattsdotter (? - ?) isäntänä 1718, vihitty 1.2.1708, ks. Knaapin asutuksen yleisluettelot 1674-1693 ja 1694-1713
                    • Simonin ↑ 2. puoliso Sipilässä (myös, myös, myös) Maria Sigfredsdotter (1717 - 20.3.1783, ålderdom, Hausjärvi), lapsia Brita (31.3.1738 - ?), Anna (4.9.1742 - ?), Elin (Helena) (20.4.1745 - 3.2.1755, hosta), Henrich (6.1.1748 - 15.5.1754), Johan (9.6.1751 - ?), Simon (10.9.1754 - 17.2.1755, hosta), Elias (19.2.1759 - ?), muuttivat 1765 jälkeen Hausjärven Ryttylä Gårdiin (myös), missä lampuotina viimeistään 1770 alkaen
                    • Simon ↑ oli kuolinmerkintänsä mukaan bonden Hausjärven Hinckalasta, jonne on ilmeisesti siirtynyt heti enklinginä, mutta ei ole enää ehtinyt rippikirjaan

                    Frost

                  • Walborgin ↑ puoliso trumpetareson, ryttare Johan Carl Frost (? - ennen 1732) Hidolan Kourasta, vihitty 26.9.1683, Johan Carl Frost isäntänä Kourassa 1681-1697, lapsia Matthias (17.2.1696 - ?) , ks. Kouran asutuksen yleisluettelot 1654-1673, 1674-1693, 1694-1713
                    • Johan Carl Frostin vanhemmat trumpetare Gustaf Frost (? - 1681) ja Hedwig ?dotter (? - ?), joka isäntänä Kourassa 1667-1680
                      "dödh, ea. sitter uthi stoor fattigdomb o. elendigheet medh många små Barn och äga icke det ringaste, man obegrafwen så att dhe inthet kunna komma honom till Jorden medh dheras egen förmögenheet" sanotaan Kouran asutusluettelossa vuonna 1681
                  • Walborgin ↑ nimenä on vihkimerkinnässä Mattsdotter, mutta ei sovi tyttäreksi veli Mattsille, joka on vielä 1720-luvulla ollut isäntänä Sipilässä ja Walborgin ↑ syntymäajan perusteella olisi silloin ollut jo noin 80-vuotias, kyseessä olisi oltava kirjausvirhe ja WalborginMattsin sisar eikä tytär, sijoitus ryttare Frostin puolisoksi ei kuitenkaan ole täysin varmaa, myös Wanhakylän Jaanussa ja Sepässä oli 1600-luvun lopulla Matts-nimisiä isäntiä, joilla on saattanut olla Walborg-nimisiä tyttäriä, joita asutusluetteloissa ei kuitenkaan näy
                  • Saran ↑ puoliso Krapin inhysing Franz Ericsson (? - ?), vihitty 1.6.1689
                    • Franz Ericsson Krapin inhysinginä asutusluettelossa 1694-1695, inh. ensimmäisen kerran vuonna 1690, mutta nimeä ei mainita, Sara itse on mainittu ensimmäisen kerran 1685 eli on syntynyt noin 1670 tienoilla
                  • KUKA ON Erich, jolla nimeltä mainitsematon "Wanhak. Krapi Erichs b." (? - 15.3.1693), sopisi ajoituksen kannalta Grels Mattssonin pojaksi, mutta sellaista ei ole löytynyt
                    samalla aukeamalla on myös 12.3.1693 haudattu "Wanhak. Krapi sold. Erichs b. Thomas", joka on eri henkilö, ellei pappi ole kirjannut samaa dataa kahteen kertaan
                  • Grels Mattssonin 1. puoliso Agnes hustru (? - 1646) on mainittu asutusluettelossa vuonna 1646, saattaa olla sama kuin jo 1645 mainittu Agnes Kut(s)dotter (Kut, Kuuti, Kutte = Knut), vuonna 1643 on mainittu myös Agnis dr., Grels Mattssonin sisar
                    • vuonna 1646 Krapille ei talonhaltijaluettelossa ole isäntää, mutta Krapin asutuksen yleisluettelon mukaan behållen ja isännän paikalla Grels Mattsson ja Agnes h.
                    • Kiikalassa oli Kiikalan historian (1987, 91) mukaan 1600-luvun alussa vain 350 yli 12-vuotiasta, luku sisältää myös utgammalit eli yli 63-vuotiaat, niin myös vähän samoja nimiä, joten voisi olla mahdollista, että Agnes Kut(s)dotter (Kut, Kuuti, Kutte = Knut) olisi Hidolan Puolon Knut Bengtssonin (? - ennen 1634) tytär, ks. hiukan alempaa Puolosta kohdasta XII
                  • XI Grels Mattssonin vanhemmat MATTS THOMASSON (? - ?) ja CLARA HENDRICSDOT­TER (? - ?), 1606-1644 isäntänä Krapissa, muita lapsia ainakin Clemet (? - ?), Agnes ↓ (? - ?), Karin (? - ?), asutusluettelossa 1634-1653 näkyy myös kaksi eri dotteria nimellä Walborg Mattsdotter, joista toinen liten vuonna 1634
                    • Agnes ↑ emännöi talonhaltijaluettelon mukaan Krapissa 1645 kun Krapi oförmögen, asutusluettelon mukaan isäntänä olisi kuitenkin ollut Agnes Kut(s)dotter eli Grels Mattssonin mahdollinen 1. puoliso, ks. edellä
                    • jollakin tyttäristä oli tytär nimeltä Lastikka, joka näkyy Krapissa vuonna 1669 eli voisi olla syntynyt noin 1655 tienoilla, nimi on muunnos keskiaikaisesta nimestä Scolastica = puheen pitäjä, kaunopuhuja, lat. scholasticus = reettori, oraattori
                    • tätä ennen isäntänä Krapissa
                      XII 1556-1605 THOMAS ARVIDSSON ja
                      XIII 1540-1553 ARVID AUGUSTINUSSON
                  • Wanhakylän nimi oli 1500-luvulla Kaninkola, mikä viittaa siihen että kylän ensimmäiset asukkaat ovat saattaneet tulla Halikon Kaninkolasta ja maat olla heidän entisiä erämaitaan, Halikon Kaningolan (Kanickala) asutuksen yleisluettelosta 1540-1559 ei kuitenkaan löydy yhtään Augustinusta, ainakaan enää
                  • Krapin oletetaan saaneen nimensä nimestä Krabbe tai Grabbe, jotka mainitaan jo 1386-1398 välillä, Wanhakylässä ovat myös pellonnimet Ritarinkulma ja Ritarinpelto
              • I X Gustaf Clemetssonin vanhemmat CLEMET ERICHSSON (? - 1704) ja MARGETHA ?DOTTER (? - 8.8.1698), isäntänä 1699-1704 Puolossa, muita lapsia Ebba (1682 - 16.6.1751, "gammal pig", 69 år gammal), Claes (1690 - 29.4.1706)
                • Clemet Erichssonin 2. puoliso Karin ?dotter (? - ?) noin 1699 alkaen
                • X Margetha ?dotterin vanhemmat ovat tuntemattomat)
                • X Clemet Erichssonin vanhemmat ERICH ERICHSSON (? - 1681) ja 1. puoliso GERTHRUD ?DOTTER (? - 1671), Puolossa isänsä sijaisena 1635-1636 ja isäntänä itse 1644-1679, muita lapsia Malin (? - ?), Eskiel (Hesekiel, Eskil) ↓ (? - 1698), Erich ↓ (? - ?), Lisa (? - ?), Kirstin ↓ (~1660 - ?), Johan ↓ (? - ?)
                  • Eskielin (Hesekiel, Eskil) ↑ puoliso Walborg Nilsdotter (? - ?) Kiikalan kylästä, vihitty 30.9.1686, Eskiel isäntänä Puolossa vuodet 1696-1698, joista Puolo oli 1698 öde, lapsia Anna (~ 7/1687 - 10.5.1697), Henricus (15.1.1693 - ?) ja Kirstin (22.1.1696 - ?)
                    lisäksi tai jompikumpi jälkimmäisistä on "Puolo Eskils b.", joka on kuollut 2.5.1697, mutta nimeä ja ikää ei mainita
                    • Walborg Nilsdotter on todennäköisesti kotoisin Kiikalan Tiippelistä, missä isäntänä 1667-1677 oli Nils Henrichsson (? - 1677) ja hänen jälkeensä 1678-1684 enka Agnis (? - ?), vuonna 1676 Tiippeli oli oförmögen, ks. Tiippelin asutuksen yleisluettelo 1674-1693
                  • Erichin ↑ puoliso on tuntematon, lapsia Kirstin (10.1.1693 - ?), Maria (? - 19.7.1696)
                  • Kirstin ↑ näkyy ensimmäisen kerran Puolon asutusluettelossa 1685, jonka mukaan syntynyt noin 1670, mutta todennäköisesti 5-10 vuotta aikaisemmin ja ollut aviossa jossakin muualla
                  • Kirstinin ↑ puoliso Someron "Lautela gl. Paackas" Erik Clemetsson (~1640 - ?), vihitty 20.8.1699 Kiikalassa
                    • Erik Clemetsson vuonna 1704 "öfwer 60 åhr gammal" eli syntynyt noin 1640, 1. puoliso Lautelan Paakassa Anna ?dotter (? - ~1698), joka kadonnut 1698 jälkeen asutusluettelosta, ei löydy kuolleista
                  • Johan ↑ isäntänä Puolossa 1682-1695, puoliso Lisbeth Erichsdotter (? - ?) Hidolasta, mahdollisesti Urhosta, missä isäntänä 1679-1686 oli Erich Jacobsson (? - ?), vihitty 23.10.1682
                    • "Erich Ersson sitter uthi hussen inhysses och röker på hut." sanotaan Puolon asutusluettelossa 1681, ja seuraavana vuonna 1682:
                      "№ 7358 s. 1544 - Johan Erichss. ifr Hidola by - lagl. begiärdt få uptaga et Crons hu ibm som hans Fadher Erich Erichss. här thill åbodt."
                  • Erich Erichssonin 1. puoliso Gerthrud ?dotter näkyy ensimmäi­sen kerran asutusluettelossa 1647, 2. puoliso 1672 alkaen Lisa (Elisabeth) ?dotter (? - ?), joka yksin Puolossa 1680-1681
                  • XI Gerthrud ?dotterin vanhemmat ovat tuntemattomat
                  • XI Erich Erichssonin vanhemmat ERICH KNUTSSON (? - 1638) ja MALIN PEDERSDOT­TER (? - 1640), muita lapsia ainakin Karin (? - ?), Erich Knutsson isäntänä Puolossa 1628-1634, 1637-1638, välivuosina 1635-1636 asutusluettelon mukaan poika Erich Erichsson
                    • Erich Knutsson tappoi 1634 vahingossa tappelun tuloksena puukolla Kesälän isäntä Lars Thomassonin ja pakeni 1,5 vuodeksi, mutta palasi takaisin ja tuomittiin teosta 100 taalarin sakkoihin, johon ei ollut varaa ja istui siksi jonkin aikaa linnassa, minkä jälkeen isännöi Puolossa vielä 1637-1638
                      • talonhaltijaluettelon mukaan Kesälän isäntänä oli 1634-1641 Johan Thomasson, joka lienee Larsin veli, Lars siis oli hädin tuskin aloittanut kun jo kuoli, Kesälän asutuksen yleisluettelon 1634-1653 mukaan isäntänä olisi kuitenkin ollut Larsin poika Thomas Larsson ja Jöns (Johan) Thomasson förlamat vuonna 1634 eikä olisi sopinut isännäksi
                    • Puolo oli 1639-1641 oförmögen ja 1642-1643 öde
                    • XII Erich Knutssonin vanhemmat KNUT BENGTSSON (? - ennen 1634) Puolossa 1586-1627, ja KARIN MÅRTENSDOTTER (? - 1638), joka vuonna 1634 utgl = utgammal, eli on täytynyt syntyä 1550-1560 tienoilla, muita lapsia mahdollisesti Agnes (? - 1646), ks. heti edellä Wanhakylän Krapista kohdan X lopusta
                      • Knut Bengtssonia edelsi Puolon isäntänä hänen veljensä Johan Bengtsson (? - ?) 1580-1585
                      • XIII Karin Mårtensdotterin vanhemmat MÅRTEN ?SON (? - ?) ja ? ?DOTTER (? - ?)
                      • XIII Knut ja Johan Bengtssonin isä BENGT MICHELSSON (? - ?) isäntänä Puolossa 1553-1579 ja
                        XI V hänen isänsä MICHEL MARCUSSON (? - ?) 1540-1552
                    • XII Malin Pedersdotterin vanhemmat PEDER HENDRICHS­SON (? - ?) ja ANNA ERICHSDOTTER (? - ?), Peder Hendrichson förlamat vuonna 1635, asuivat Puolossa vävynsä taloudessa, molemmat ovat kadonneet asutusluettelosta vuoden 1635 jälkeen
                      • asutusluettelossa Peder Hendrichsonin etunimenä on Peer, samojen henkilöiden niminä on usein vaihdellut Peer, Per, Pehr ja Peder
                      • vuonna 1635 Malin Pedersdotterin patronyymiksi on kirjoitettu Pedersdotter ja viimeisellä kerralla vuonna 1639 Peersdotter
                    • ks. myös Puolon asutuksen yleisluettelot 1634-1653, 1654-1673, 1674-1693 ja 1694-1713

        Hedwig & Arvid

        Lönngrenit ja Lietzénit toivat mukanaan Kiikalassa aiemmin käyttämättömän nimen Hedwig ja Lietzénit myös nimen Arvid, joita sitten alettiin antaa lapsille nimeksi muissakin perheissä. Lietzénien suvussa molemmat nimet olivat olleet käytössä sukupolvi toisensa jälkeen jo aikaisemminkin.

        Arvid tulee muinaisskandinaavisesta nimestä Arnvidher, jonka osat merkitsivät kotkaa ja sotilasta ja jälkimmäinen osa, gootin *wid-u-s (sivu 65), alun perin puuta ja metsää. Hedwigin molemmat osat merkitsivät muinaisyläsaksassa taistelua ja koko nimi taistelijatarta.

        Ensimmäinen historiaan kirjattu Hedwig lienee Hadwig von Sachsen (~917 - 10.5.965), Saksin herttua ja itäfrankkien kuningas Henrik I Linnustajan ja hänen 2. puolisonsa Mathilden tytär. Meillä nimeen antoi kimmokkeen Ruotsin saksalaissyntyinen kuningatar Hedwig Eleonora (23.10.1636 - 24.11.1715).

        Lietzénien suvussa ensimmäinen Arvid on ollut ritari Aruidh Clauusson Djäkn, joka haudattiin 1459 tai 1460 Turun tuomiokirkon Pyhän Ruumiin kuoriin.

        Ks. tarkemmin sivulta Djäkn, Fleming, Tawast kohdasta XVII ja myös Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, sivu 86, Tab. II.

        Lietzén

      • V Arvid Johansson Juseliuksen vanhemmat JOHAN SAMUELSSON JUSSILA (12.5.1760 - 14.11.1838, ålderdom) Komisuon Jussilasta ja 1. puoliso rusthollarin tytär MARIA ARVIDSDOTTER LIETZÉN (8.12.1763 - 17.3.1808, lungsot, "begrafs d 27 ejusdem uti Lietzens graf") Kiikalan Simolasta, vihitty 2.7.1782, Johan Samuelsson 1786-1833 isäntänä Jussilassa, muut lapset Jussilassa Stina (Christina) ↓ (5.3.1784 - 13.12.1849, ålderdom), Hedvig (24.11.1788 - 20.5.1799, koppor), Elias ↓ (20.2.1791 - 4.6.1850, vattsot), Ulrica (1.9.1793 - 2.9.1794 okänd barnsjukdom), Ephraim (17.9.1795 - ?), Johan(nes) ↓ (5.9.1800 - 1891 jälkeen), Gustav (19.8.1803 - ?)
        • Maria Arvidsdotterin kummeina Gustaf Welin, Jacob Rhytzelius, Simon Thomasson Komisuolta ja hustru Maria, Gustafva Deutsch, hustru Anna Simonsdotter Källöstä ja Hedwig Lietzén Simolasta
          • Gustaf Welin oli Kiikalan kirkkoherra 1756-1786, Gustafva Deutsch hänen puolisonsa ja Kiikalan edellisen kirkkoherran 1744-1754, Georg Wolfstedtin leski, Jacob Rhytzelius oli apulaispappi ja Kiikalan seurakunnan lasten­opettaja 1763 alkaen, Hedwig Lietzén oli Marian täti Kiikalan Simolasta
        • tässä sukupolvenvaihdoksessa talon nimestä on muodostettu sukunimi Juselius
        • Christinan (Stina) ↑ puoliso Henric Henrici Lundén sr. (*5.12.1791) Kiikalan Källö-Kirjasista, ks. noin 20 cm alempaa Kirjasista Lundénin alta
        • [ Kiikalan Kauko ]

        • Eliaan ↑ 1. puoliso Maja Stina (Maria Christina) Simonsdotter (3.12.1797 - 30.8.1828, barnsäng) Kiikalan Kaukosta (Simolan rustitilan aputalo), vihitty 1.1.1822, muuttivat 24.9.1822 Uskelaan (merkinnät myös Jussilan ja Kaukon rippikirjoissa), lapset Perttelin Härkähiidisin Lill-Härässä Lena Sofia (7.5.1822, Kiikala - 1.6.1831, bröstvärk, haudattu 6/1831 Kiikalassa "i Lietzens Graf"), Carolina (26.1.1824 - ?), Stina (Christina) Lovisa (16.1.1827 - ?), Johan Gustaf (30.8.1828 - 8.9.1828)
        • [ Someron Kimalan säteri ]

        • Eliaan ↑ 2. puoliso Sofia Johansdotter (27.5.1806 - 15.4.1849) Hirvelän Sepästä, vihitty 22.10.1829, Perttelin Härkähiidisissä syntyneet lapset Wilhelmina (17.9.1830 - ?), Elias ↓ (30.10.1831 - ?), Johan(nes) ↓ (13.4.1833 - ?), Gustaf Wilhelm ↓ (25.10.1834 - ?), Someron Kimalassa syntyneet lapset Carl Viktor (17.3.1836 - ?), Frans Gabriel ↓ (20.3.1838 - ?), Thomas (7.12.1840 - haudattu 3.1.1841, oangifven)
        • Johanin ↑ puoliso veljenpojan anoppi Ulrica Lovisa Gabrielsdotter (5.10.1788 - 11.1.1858, ålderdom) Rekijoen Iso-Lembasta, ks. aiemmin Rekijoen Iso-Lemban kohdan IV lopusta Juseliuksen alta
        • Johan Samuelssonin 2. puoliso Stina (Christina) Michelsdotter (26.8.1782 - 14.11.1810, barnsbörd) Rekijoen Kraatarista, lapsia Maria (9.11.1810 - 24.11.1810, okänd barnsjukdom), molemmat haudattu 25.11.1810
        • Johan Samuelssonin 3. puoliso Maria Christina (Maja Stina) Mattsdotter (22.9.1784 - 14.12.1860, ålderdom) Hirvelän Heikkilästä, lapset Jussilassa Maria Christina (Maja Stina) (2.3.1814 - 1836), Michel (Mikkel) ↓ (17.6.1816 - ?), Lena Sofia (16.7.1821 - ?), Eva Lisa (14.1.1824 - 25.11.1824, okänd sjukdom)
        • VI Maria Arvidsdotter Lietzénin vanhemmat, sisarukset ja esipolvet sivulla Kiikalan Simolan Lietzénit
        • VI Johan Samuelsson Jussilan vanhemmat SAMUEL JACOBSSON JUSSILA (1.1.1729 - 11.4.1800) ja KIRSTIN (CHIRSTIN, CHRISTINA, STINA) JOHANSDOTTER (15.6.1728 - 23.5.1788), Samuel Jacobsson isäntänä Jussilassa 1748-1785, missä muita lapsia Christina (14.1.1764 - 3.5.1764), Matthias (6.9.1766 - 10.10.1766, okänd), Helena (14.2.1768 - ?), Catharina (22.10.1769 - ?)
          • Kirstin (Chirstin, Christina, Stina) Johansdotterin kummeina Jöran Samuelsson ja hustru Merta (Mertha, Märtha) Larsdotter Rekijoelta ja pigan Beata Johansdotter Kesälästä
          • Silfwerström

          • VII Kirstin (Chirstin, Christina, Stina) Johansdotterin vanhemmat soldaten JOHAN SILFWERSTRÖM (? - ?) ja BRITA JÖRANSDOTTER (? - ?) Kesälästä, muita lapsia ainakin Olof (19.3.1731 - ?)
          • VII Samuel Jacobssonin vanhemmat Komisuon Jussilassa JACOB JOHANSSON JUSSILA (29.6.1700 - 25.3.1759) Jussilasta ja CHIRSTIN JÖRANSDOTTER (16.3.1701 - ?) Hirvelän Kämistä, vihitty 24.12.1727, muita lapsia Brita ↓ (26.12.1733 - 17.4.1785), Matts (Matthias) (18.8.1735 - ?), Cajsa (Katharina) (10.9.1738 - ?), Chirstin (3.1.1742 - ?)
            • Jacob Johansson isäntänä Jussilassa 1722-1747, väliin jää 2 vuotta ilman isäntää, talon nimi muuttui Jussilaksi
            • Brita ↑ muutti Uskelaan 1759, puoliso bondesonen Johan Mattsson (7.12.1731 - 2.2.1791, lungsot) Perttelin Storhiidisin Lembasta, syntyisin Perttelin Tattulasta, vihitty 4.10.1759, Johan Mattsson Storhiidisin Lemban isäntänä 1759-1788, lapset Ericus (31.3.1762 - ?), Helena (14.7.1764 - ?), Matthias (28.8.1766 - ?), Christina (21.1.1770 - 23.3.1770, svullnad), Maria (30.3.1771 - ?), Johannes (5.2.1774 - ?), Samuel (4.3.1777 - 12.1.1778, koppor), Christina (11.7.1779 - ?)
            • VIII Chirstin Jöransdotterin vanhemmat JÖRAN ZACHRISSON (? - ?), joka isännöi Hirvelän Kämissä 1676-1712 ja WALBORG ?DOTTER (? - ?), tätä ennen Kämi oli autiona 1668-1675, muita lapsia ainakin Samuel ↓ (1681 - 30.3.1754)
              • Samuel ↑ isäntänä Kämissä 1713-1742, puoliso Brita (Beata) Mattsdotter (1683 - haudattu 5.2.1758, styng), lapsia ainakin Jöran (Georgius) ↓ (5.4.1716 - ?)
                • Jöran (Georgius) ↑ isäntänä Kämissä 1743-1778, puoliso Maria Danielsdotter (3.6.1719 - 9.2.1762, 42 år) Kesälästä
              • I X Walborg ?dotterin vanhemmat ovat tuntemattomat
              • I X Jöran Zachrissonin vanhemmat ZACHRIS ?SON (~1640 - ennen 1712) ja BRITA BERTILSDOTTER (1645 - 19.7.1712, "½ åhr sjuk begr. Hirfwelä Kämi gl hustru enka Brita Bärtils dr. ligger i kyrckan", 67 åhr)
            • VIII Jacob Johansson Jussilan vanhemmat JOHAN JÖRANSSON TOPERI (? - 1707) ja CLARA OLOFSDOTTER (1672 - 9.3.1740 "begrafs i kyrckan gl. Matmodern ifr Comisoi Jussila", 68 år) Wanhakylästä, vihitty 30.12.1697, muita lapsia Martinus (10.11.1701 - ?), Walborg (3.4.1704 - ?), Chirstin (17.1.1707 - ?)
              • Johan Jöransson Toperin eli Jussilan isäntänä (1698-) 1699-1706 ja Clara Olofsdotter puolisonsa kuoleman jälkeen 1707-1719, Toperi on tässä vain talon nimi eikä vielä varsinainen sukunimi ja muuttui seuraavassa sukupolvessa Jussilaksi
              • Rauduinen

              • nimi Rauduinen näkyy ensimmäisen kerran Jussilan asutusluettelossa 1694-1713 yksin vuonna 1706, enka Clara vuonna 1708 ja hustru Clara Rauduinen vuonna 1713, kysymyksessä siis voisi olla Claran 2. puoliso nimeltä Rauduinen, mutta vihkimerkintää ei ole löytynyt, Rauduinen voisi olla myös vain lisänimi
              • I X Clara Olofsdotterin vanhemmat OLOF GRELSSON (1648 - 4.5.1714, 66 år) ja 1. puoliso ELIN ?DOTTER (? - 1678, barnsbörd) Wanhakylän Krapista
                • Olof Grelssonin vanhemmat, puolisot ja muut lapset hiukan aiemmin Krapin kohdassa IX, ks. myös Krapin asutusluettelo 1694-1713
              • I X Johan Jöransonin vanhemmat JÖRAN JOHANSSON (~1655 - haudattu 25.7.1697) ja LISA ?DOTTER (? - haudattu 25.7.1697) Jussilassa 1678-1697, vihitty noin 1678, molemmat haudattiin samana päivänä
                • X Lisa ?dotterin vanhemmat ovat tuntemattomat
                • X Jöran Johanssonin vanhemmat JOHAN JACOBSSON (ennen 1626 - 1676), joka isäntänä Jussilassa 1652-1676 ja GERTHRUD ?DOTTER (? - ~1678) 1677, vihitty noin 1647, muita lapsia ainakin Maria ↓ (1648 - ?), Joseph ↓ (? - ?), Brita (~1650 - ?), Gerthrud ↓ (ennen 1675 - ?)
                  • Johan Jacobsson klockare 1645, Joseph ↑ 1658 ja hänen poikansa Henrich 1690-1696, Henrichin puoliso Elin ?dotter (? - ?)
                  • Maria ↑ oli Jussilan asutusluettelon mukaan 18-vuotias vuonna 1666 eli syntynyt 1648
                  • Gerthrud ↑ syster näkyy Jussilan asutusluettelossa ensimmäisen kerran vasta vuonna 1690 eli olisi syntynyt viimeistään 1675 tai on todennäköisemmin saattanut olla aikaisemmin muualla aviossa ja syntyä myös ennen 1660
                    • asutusluetteloissa ei ole alaikäisiä, vaan ne 15-63 -vuotiaat, jotka maksoivat henkirahaa, joitakin syntymävuosia on arvioitu sen mukaan, milloin nimi näkyy luettelossa ensimmäisen kerran
                  • XI Gerthrud ?dotterin vanhemmat ovat tuntemattomat
                  • XI Johan Jacobssonin vanhemmat vävy JACOB SIMONSSON (? - 1626) ja ? ERICHSDOTTER (? - ennen 1634), Jacob isäntänä Jussilassa 1605-1626, muita lapsia Jöns ↓ (? - ?), Knut ↓ (? - 1645), Jacob ↓ (? - ?), Agneta (? - ?)
                    • Jöns ↑ klockare 1646, Kiikalankylässä oli jo 1629 kappeli, joka purettiin 1730 ja rakennettiin ensimmäinen oikea kirkko samalle nykyiselle paikalle
                    • Knut ↑ isäntänä Jussilassa 1627-1643 (-1645) ja puoliso Cajsa (Carin) Jacobsdotter (? - 1650) 1646-1650, vuonna 1647 Jussila oli öde ja 1648 oförmögen, Jussila mainitaan ratsutilana 1649
                    • Jacob ↑ asutusluettelon mukaan isäntänä Jussilassa 1651
                    • XII ? Erichsdotterin isä ERICH CHRISTOPHERSSON oli isäntänä Jussilassa 1586-1604, Jussilassa oli 1635 elossa myös mor ELIN HENDRICSDOTTER (? - 1635 jälkeen), mahdollisesti ? Erichsdotterin äiti
                      • tätä ennen isäntänä Jussilassa oli Erichin veli Jacob Christophersson 1566-1585
                      • XIII Erich ja Jacob Christopherssonin isä CHRISTOPHER LARSSON ensimmäisenä isäntänä 1540-1565 Jussilassa, jonka nimi oli 1700-luvulle asti hänen mukaansa Toperi
                      • XIII Elin Hendricsdotterin vanhemmat HENDRIC ?SON (? - ?) ja ? ?DOTTER (? - ?)
                    • XII Jacob Simonssonin vanhemmat SIMON ?SON ja ? ?DOTTER (? - ?)
                    • vuosille 1644-1645, 1651 ja 1698 Jussilalle ei talonhaltijaluette­losta löydy isäntää, mutta asutusluettelon mukaan talo oli
                      1644-1645 Knut Jacobssonin,
                      1651 Jacob Jacobssonin ja
                      1698 Johan Jöranssonin hallussa
                  • ks. myös Jussilan asutuksen yleisluettelot 1634-1653, 1654-1673, 1674-1693 ja 1694-1713
        hevosia
        Hevosten käyttöön maatalouden vetoeläiminä alettiin härkäparin sijaan siirtyä lopullisesti vasta 1880-luvulla, eikä härkiä enää 1920-luvulla näkynyt.
        heinäkuorma
        Mahtuuko ladon ovesta?

      [ Rekijoen Klemelä ]

    • Elias Arvidsson Juseliuksen ja Ulrica Wilhelmina Eliasdotterin lapset Rekijoen Klemelässä Evert Alexander ↓ (4.7.1855 - ?), Arvid ↓ (19.12.1856 - ?), Gabriel ↓ (8.2.1859 - ?), Elias ↓ (21.8.1861 - ?), Johan ↓ (7.1.1864 - ?), Kristina ↓ (17.10.1867 - 18.8.1937), Wilhelmina (2.9.1870 - 1.6.1894)
      • Evert Alexander"nöddöbtes af Haalis Gård smedhustrun Ulrika Lindström i närvaro af Rekijoki Yli Simola bondehustrun Anna Greta Eliaedotter samt barnets moder", kastemerkinnässä Elias Arvidsson Juselius mainitaan vielä fästemannina, mutta heidät oli vihitty 19.5.1855 runsas kuukausi ennen syntymää
      • Evert Alexander ↑ Rekijoen Klemelän isäntänä 1881-1891, puoliso Wilhelmina Gustava Johansdotter (20.2.1861 - ?) Kesälästä, kuulutettu 26.9., 3.10. ja 10.10.1880, vihitty 16.11.1880
        • Kiikalassa syntyneet lapset Johan Evert (7.7.1881 - 8.7.1881, heikkous), Saima Wilhelmina (15.11.1884 - ?), Wiktor Simeon (5.1.1887 - ?), Kustaava Kristiina (25.9.1889 - ?), Eemil Gabriel (2.4.1892 - ?)
        • muuttivat 28.11.1892 Nummen Mettulan Ouniaan, missä syntyneet lapset Kaarlo Fredrik (27.7.1894 - ?), Armas Werner (17.8.1897 - 6.12.1898), Ilta Maria (29.8.1899 - ?), muuttivat Nummelta Somerniemelle 18.10.1900

        Drugg

      • Arvid ↑ vihittäessä Pappilan renkivouti, myöhemmin Sepän työmies, puoliso Maria Emelia Drugg (16.4.1857 - ?) Uskelan Koskiksesta, muuttanut Perniöstä 21.5.1872, vihitty 27.12.1885 Kiikalassa, missä syntyivät lapset Maria (25.3.1886 - ?) ja Augusta (26.1.1891 - ?), muuttivat 1898 Suomusjärvelle ja sieltä Lohjalle 1906
      • Gabriel ↑ muutti 23.10.1882 Uskelaan
      • Elias ↑ muutti 21.7.1885 Helsinkiin
      • Hacklin, Hellstén

      • Johan ↑ maakauppias Rekijoella, puoliso kauppapalvelijatar Amanda Gustava Hacklin (16.8.1869, Pertteli - ?) Haalis Gårdista, vihitty 1.12.1891 Perttelin pappilassa, Kiikalassa syntyneet lapset Elsa Amanda (7.10.1892 - 1.7.1894), Aino Amanda (23.9.1894 - ?), Tyyne Karin (21.9.1896 - ?), Werner Johannes (26.7.1899 - ?), Elin Emerentia (20.1.1902 - ?), Helmi Maria (6.6.1904 - ?), Wiljo Yrjö (27.4.1907 - ?), Laila Kustaava (10.11.1909 - 24.1.1911), Lahja Valter (2.1.1912 - 9.2.1913), Impi Eliina (14.2.1914 - 15.12.1915), muuttivat 1915 kuuden lapsen kanssa Somerolle
        • Amanda Gustava Hacklinin vanhemmat drengen Wilhelm Abrahamsson Hacklin (7.9.1843, Pertteli - ?) Perttelin Inkereen Yli-Suutarista, ja Gustava Albertina Stefansdotter Hellstén (23.4.1841, Pertteli - ?) Inkereen Ali-Suutarista (myös), vihitty 10.9.1865, muita lapsia Gustaf Evert (6.2.1864, oäkta - ?), Amanda Aurora (28.3.1867 - 19.9.1868, rödsot), Frans Wilhelm (9.2.1875 - ?), Elsa Maria ↓ (9.7.1878 - 27.1.1882), August Richard (8.2.1881 - 19.1.1882)
        • setelit
          20 markkaa vuodelta 1882 sarjanumerolla 0073970. Allekirjoittajat ovat A. Landtman ja Eugen Wallenius, jotka olivat Suomen Pankin pääkonttorin virkailijoita vuonna 1881.
          • Elsa Marian ↑ syntymän aikaan Wilhelm Abrahamsson Hacklin oli Hähkänän Myllyn drengfogden ja kuoleman aikaan Wihmalon Sipilän inhysing
          • Gustava Albertina Stefansdotter Hellstén Halikon henkikirjan 1910 mukaan nimellä Hacklin leskenä Rekijoen Klemelässä
      • Kristina ↑↓ seuraavassa Hirvelän Yli-Anttilassa

      Lindell

    • Elias Arvidsson Juseliuksen 2. puoliso Rekijoen Klemelässä Maria Mathilda Mattsdotter Lindell (8.3.1841 - 3.4.1919) Rekijoen Perttulin Isomäen torpasta, kuulutettu 15.1.1876, vihitty 10.2.1876, lapset Frans Viktor (3.4.1876 - 20.6.1877, mag sjukdom), Nestor (28.5.1877 - 16.6.1877, mässling), Olga Maria (1.4.1879 - 23.2.1951)
sivun alkuun

Hirvelän Anttila, Yli-Anttila, Hirvelän Ali-Marttila

Arvid Emil
Arvid Emil vastaperustetun Atelier Apollon kuvassa Suuren Lähetystön jäsenten kuvastoa varten keväällä 1899.
  • II Ulrica Wilhelminan ja Elias Arvidsson Juseliuksen kuudentena lapsena syntyi ensimmäinen tytär KRISTINA JUSELIUS ↑ (17.10.1867 - 18.8.1937)
    • kummeina Klemelän renki Johan Gustaf Härmälä, Nisso bondehustrun Ulrika Henriksdotter Rekijoelta
    • ripille 16.7.1882, syntymävuonna maan asukasmäärä oli noin 1,7 miljoonaa ja alkoivat viimeiset suuret nälkävuodet ja 7 vuotta aikaisemmin vuonna 1860 Suomi oli saanut oman rahan, markan

    Lundholm, Lönngren

  • II Kristinan ↑ puoliso ARVID EMIL TÄHTINEN-ESKOLA e LÖNNGREN (19.2.1867 - 27.10.1930) Hirvelän Yli-Anttilasta, vihitty maanantaina 21.12.1891
    • kummeina Kämi bonden Johan Lönngren, hustru Lena Sofia Nilsdotter, Ali-Marttilan rusthollari Johan Johansson ja tytär Elvira Johansdotter, ripille 16.7.1882
    • Kiikalan Eskolan nimi alun perin Koirus, maakirjasta 1752 ja henkikirjasta 1757 lähtien Eskola, missä Arvid Emil isäntänä 1891-1899 ja Peltolan Rasissa 1901-1902
    • III vanhemmat Hirvelän Yli-Anttilassa tilallinen EFRAIM EFRAIMSSON LÖNNGREN (5.12.1826 - 11.6.1892) ja 2. puoliso rusthollarin tytär MARIA SOFIA JOHANSDOTTER LUNDHOLM (12.5.1841 - 18.1.1872, barnsbörd) Hirvelän Ali-Marttilasta, kuulutettu 25.10.1861, vihitty 14.11.1861, muut lapset Yli-Anttilassa Maria Elvira ↓ (21.8.1862 - ?), Amanda Josefa ↓ (23.2.1864 - 11.12.1924), Frans Erland (18.3.1866 - 7.5.1866, okänd), Karl Oskar ↓ (11.8.1869 - 30.1.1938), Emma Sofia (18.1.1872 - 13.2.1874, af våda)
      • Korenius, Laaksonen, Lehtinen, Simolin

      • Maria Elvira ↑ muutti Pertteliin 28.8.1885, puoliso maakauppias, leski Evert Emmanuel Simolin (? - ?) Perttelin Haalin kartanosta, vihitty 13.8.1885 Yli-Anttilassa
      • Amanda Josefan ↑ puoliso Johan Brynolf Gabrielsson (16.8.1872 - ?) Peltolan Kierikasta, otti nimen Lehtinen, vihitty 29.6.1893, lapsia 7, muutti 12.1.1925 leskenä Pertteliin, vanhemmat ja sisarukset sivun alkupuolella Nalkin kohdassa V Lönngrenin alla
      • Karl Oskar ↑ otti nimen Laaksonen, isäntänä Yli-Anttilassa 1895-1904 ja yhdistetyssä Anttilassa 1905-1931, puoliso Aina Matilda Henriksdotter Lehtinen (16.3.1876 - 2.9.1943), vihitty 14.6.1898
        • Aina Matilda Henriksdotter Lehtisen vanhemmat vävy Henrik Isaksson (20.1.1844 - ?) Kiikalan Yltäkylän Ali-Kriipistä ja Johanna Wilhelmina Korenius (29.10.1848 - ?) Suomusjärven Rautasuon Pombuksesta, vihitty 21.2.1875, muita lapsia Emil Elias (11.4.1878 - ?)
      • Efraim Efraimsson Lönngren Yli-Anttilan isäntänä 1867-1892, Kiikalan ensimmäisen kunnallislautakunnan jäsen 1868 alkaen, Yli-Anttila saman suvun hallussa 1779-1904 ja uudelleen yhdistettynä Anttilana vielä 1905-1931, Anttila > Ali- ja Yli-Anttila 1772, rippikirjassa 1850 ja henkikirjassa 1866 lähtien
      • 1800-luvun lopun kirkonkirjoissa nimi Lönngrén on useimmiten kirjoitettu aksentin kanssa, niin kuin kaikki muutkin -grénit ja -énit ja jopa yksitavuiset Sténit, Lönngren on suomeksi vaahteranoksa, mutta sitä on kirjoitettu myös yhdellä n:llä, Löngren, jolloin se tarkoittaisi palkkaoksaa (lön, -en = palkka, tili, palkinto, palkkio), virheellinen kirjoitustapa lienee saanut alkunsa siitä, että papit saattoivat kirjoittaa n-kirjaimen vain kerran ja viivan sen yläpuolelle kaksoiskonsonantin merkiksi, Lön̄grén (merkki näkyy vain Firefoxilla ja SeaMonkeylla), ja lopulta sekin jäi pois
      • 100 vuoden takaa
        Sukulaisia 100 vuoden takaa. Kristina istumassa oikealla. Kortin oli kirjoittanut tuntematon Alina.
        pukumuotia
        Uudempaa pukumuotia syyskuussa 1921.
      • Efraim Efraimsson Lönngrenin 1. puoliso bondedotter Lena Sofia Gustafsdotter (16.11.1825 - 16.12.1859, lungsot) Hirvelän Nikulasta, vihitty 29.11.1851, lapset Johan(nes) (6.7.1852 - 14.7.1852, oangifven), Karolina Mathilda ↓ (31.7.1853 - ?), Amanda Sofia (22.9.1857 - 2.10.1857, oangifven), Amanda Gustava (29.10.1858 - 17.11.1858, magref)
      • Efraim Efraimsson Lönngrenin 3. puoliso rusthollarin tytär Hirvelän Ali-Marttilasta, 2. puoliso Maria Sofia Johansdotter Lundholmin sisar Elwira Johansdotter Lundholm (30.1.1851 - 16.2.1877, barnsängsfeber), jonka vanhemmat ja sisarukset alla kohdassa IV
      • Anttila

      • Efraim Efraimsson Lönngrenin 4. puoliso torpparin tytär Carolina (Karolina) Steffansdotter (15.11.1856 - 15.3.1926), kuulutettu 21.6.1878, vihitty 30.7.1878, isännöi Yli-Anttilassa 1893-1894, Carolina ja kaikki lapset ottivat nimen Anttila, lapset Willehard Hjalmar (8.11.1878 - 16.3.1881), Hulda Sofia (24.8.1881 - 7.12.1942), Johan Einar ↓ (11.3.1884 - ?), Werner Agapetus ↓ (15.8.1886 - ?), Lahja Amatus (25.12.1888 - 4.8.1949), Yrjö Alarik ↓ (22.4.1891 - ?)
      • [ Hirvelän Ali-Marttila ]

      • I V Maria Sofia Johansdotter Lundholmin vanhemmat Hirvelän Ali-Marttilassa rusthollari JOHAN(NES) JOHANSSON (8.10.1811 - 11.5.1864) Ali-Marttilasta ja CAISA (CATHARINA) BENJAMINSDOTTER LUNDHOLM (20.7.1817 - 1883 jälkeen) Uskelan Haukkalan Pälkön rälssitilalta, vihitty 30.6.1840, muut lapset Johan(nes) ↓ (20.8.1843 - ?), Antonetta ↓ (26.3.1850 - ?), Elwira ↓ (30.1.1851 - 16.2.1877, barnsängsfeber), Gabriel (6.11.1853 - 8.1.1855, bröstfeber), Wilhelmina (15.8.1856 - 23.2.1858, magref), Gabriel (18.12.1858 - 25.4.1859, dragsiuka), Edward (18.3.1861 - ?)
        • Johan(nes) Johansson isäntänä Ali-Marttilassa 1845-1864 ja Caisa (Catharina) Benjaminsdotter Lundholm 1865-1873, Marttila > Ali- ja Yli-Marttila 1773 alkaen
        • Ilander, Laiho, Nieminen, Wirtanen

        • Johan(nes)Ali-Marttilan isäntänä 1874-1906, käytti sukunimeä Lundholm, puoliso Gustava Wilhelmina Mattsdotter Ilander (1.1.1851, Haalis Gård - ?) Someron Kaskiston Jäpistä, vihitty 3.10.1873, lapsia Werner Erland ↓ (6.10.1877 - ?), Karl Wiktor (25.5.1879 - ?), Mauritz (16.9.1882 - ?), Helmi Sofia (29.2.1884 - 11.4.1884), Helmi Kristina (24.7.1885 - ?)
          • Werner Erland ↑ isäntänä Ali-Marttilassa 1907-1927, otti nimen Laiho
          • Gustava Wilhelmina Mattsdotter Ilanderin vanhemmat Ilanderin alla sivulla Kiikalan Simolan Lietzénit
        • Antonettan ↑ puoliso Carl Christian Johansson (11.3.1836 - ?) Hirvelän Nikulassa, syntyisin Uskelan Ruotsalan Knaapista, vihitty 5.11.1868, lapsia Elvira Josefa ↓ (15.9.1869 - ?), Karl Oskar ↓ (7.7.1871 - ?), Johan Leonard (10.5.1873 - ?), Arvid Emil (27.2.1875 - ?), Wiktor (18.2.1877 - ?)
          • Elvira Josefan ↑ puoliso kauppapalvelija Frans August Wirtanen Nikulasta, vihitty 31.8.1886
          • Karl Oskar ↑ isäntänä Nikulassa 1908-1939, otti nimen Nieminen
          • Carl Christian Johanssonin vanhemmat ja sisarukset Hirvelän Nikulassa sivulla Kiikalan Simolan Lietzénit
        • Antonettalle ↑ ei löydy kastemerkintää vuosilta 1844-1850, mutta ei ole voinut syntyä vasta 1850, koska seuraava lapsi on syntynyt vain 10 kk myöhemmin
        • Elwira ↑ oli em. Efraim Efraimsson Lönngrenin (5.12.1826 - 11.6.1892), sisaren lesken Hirvelän Yli-Anttilasta, 3. puoliso, kuulutettu 13.9.1873, vihitty 14.10.1873, lapsia dödfödda gåssebarn 16.2.1877
           
        • V Caisa (Catharina) Benjaminsdotterin vanhemmat rusthollari BENJAMIN JOHANSSON > LUNDHOLM (30.3.1790 - 10.3.1844, feber) ja CAISA (CATHARINA) JOHANSDOTTER (8.4.1792 - 1845, Halikko) Uskelan Haukkalan Pälkön rälssitilalta, vihitty 26.5.1810, muuttaneet Uskelan Pukkilasta 1835, muita lapsia ainakin Maria (22.1.1814 - ?), Justina (17.11.1822 - ?)
          • Benjamin Johansson otti äitinsä nimen Lundholm
          • [ Salon Saxi ]

          • VI Caisa Johansdotterin vanhemmat JOHAN ERICSSON (1.12.1752 - 14.3.1808, rötfeber) ja CAISA (CATHARINA) CHRISTERSDOTTER (25.3.1754, Saxi - 18.10.1810, torrvärk) Salon Saxista, muita lapsia Johan ↓ (18.2.1776 - ?) ja Ephraim ↓ (21.5.1796 - ?)
            • Johanin ↑ puoliso Saxissa Caisa Jöransdotter (20.4.1776 - ?), lapsia Gabriel (24.9.1802 - ?) ja Johan (27.11.1805 - ?)
            • Ephraimin ↑ puoliso Maria Christina Jöransdotter (8.11.1779 - 21.1.1860, andtäppa, Uskela) Uskelan Pahkavuoren Ylistalossa, ks. vanhemmista alempaa Anna Simonsdotter Lönngrenin 2. puolison alta kohdasta VI

            [ Uskelan Pukkila ]

          • VI Benjamin Johanssonin vanhemmat Pukkilassa rusthollari JOHAN JOHANSSON (11.12.1757 - 12.12.1842) ja LOVISA CARLSDOTTER LUNDHOLM (2.4.1764, Perniö - 8.4.1829, åld.) Uskelan Pukkilasta (myös), vihitty 11.10.1789, muita lapsia Caisa (Catharina) ↓ (15.4.1782, oäkta, Falckila - ?), Gabriel (17.3.1798 - ?), Anna Stina (Christina) (24.5.1800 - ?), Justina ↓ (8.10.1802 - ?)
            • Caisan (Catharina) ↑ isä kasterkinnän mukaan "barnfadren sades wara Puckila son Johan"
            • Justinan ↑ puoliso Sauvon Martbölessä skattebonden Johan(nes) Eriksson (18.9.1802 - ?) Uskelan Karjaskylän Kollarista, vihitty 5.3.1829, lapsia Johan Otto (21.12.1829 - ?), Gustaf Wilhelm (21.1.1831 - ?), Sofia Carolina (2.6.1833 - ?), Anton Victor (30.7.1836 - 5.1.1840, skarl. feber), Berndt Victor (18.8.1840 - ennen 1845), Carl Ludwig (29.4.1842 - 14.8.1843), Ida Wilhelmina (27.9.1844 - 25.10.1844), Berndt Zachris (23.8.1845 - ?), Carl Ludwig (4.1.1846 - ?)
            • Justinan ↑ nimenä on vain kastemerkinnässä väärin Anna Christina, muualla Justina
            • Johan Johansson oli kuolinmerkintänsä mukaan muuttanut leskenä poikansa Benjamin Johansson Lundholmin luokse Haukkalan Pälköön
            • Lovisa Lundholm oli ollut alun perin piikana Pukkilassa ja Falckilassa
            • Höök, Hök

            • VII Lovisa Lundholmin vanhemmat skräddare CARL (CAROLUS) ERICSSON LUNDHOLM (13.1.1730 - ennen 1798, Tampere) ja ANNA CAISA (CATHARINA, KARIN) HANSDOTTER HÖÖK (1730 - 28.7.1798, rödsot, Tampere) Perniön Näsegårdin (Ladugård) Qwarnbackasta, vihitty 27.12.1756 Salossa, muita lapsia Carl Gustaf (1.10.1757, Salo - 1808), Anna Caisa ↓ (19.4.1759, Salo - ?), Maria Stina (Christina Maria) (17.4.1762, Perniö - ?), Hedvig (6.3.1768, Perniö - ?), Magnus (9.8.1770, Perniö - ?)
              • vihkimerkinnässä Carl Lundholm on merkitty Falckilan Storgårdin ja Salossa syntyneiden lasten kastemerkinnöissä Salon Kaukvuoren Isoperheen reservin rakuunaksi, ja skräddareksi Salon Falckilaan 1753, jolloin löytyy myös Salon Storpullolan rakuunoista samoilla tiedoilla, mutta sukunimeksi on merkitty Lundó
              • lasten kummeina on ollut mm. Sepänyrjän väkeä ja vuosien 1753-1759 rippikirjassa sieltä löytyy myös Caisa piga (29.10.1729 - ?), joka voisi olla Anna Caisa (Catharina, Karin), kumpaakaan vanhempaa ei löydy rippikirjoista enää 1773 jälkeen, ei kuolin- tai muuttomerkintöjäkään, rippikirjan mukaan olisivat 28.3.1773 muuttaneet Uskelaan ja lapsista ainakin Anna Caisa ↑ ja Lovisa ↑↑ löytyvät 1770-luvulla Falckilasta, Anna Caisan (Catharina, Karin) kuolinmerkinnän mukaan muuttivat myöhemmin Tampereelle
              • [ Salon Falckila ]

              • VIII Carl (Carolus) Ericsson Lundholmin vanhemmat ERIC ANDERSSON (1676 - 27.4.1754, haudattu 12.5.1754) ja MARIA MATTSDOTTER (22.8.1696 - 26.12.1782, ålderdom) Salon Falckilassa (1740-1753 ja 1753-1765), muita lapsia Eric (18.4.1721 - 29.12.1770, ?feber), Johan ↓ (1.1.1723 - 2.12.1787, okänd), Brita ↓ (1.1.1731 - 28.5.1771, wattusot), Maria (15.6.1741 - ?)
              • VIII Anna Caisa (Catharina, Karin) Hansdotter Höökin vanhemmat sivulla Höök, Hök
            • VII Johan Johanssonin vanhemmat JOHAN ANDERSSON (10.1.1731 - 14.8.1802, slag) ja LENA (HELENA) FABIANSDOTTER (1.12.1737 - 21.10.1818, ålderdom) Uskelan Pukkilasta, muita lapsia Pukkilassa Abraham (6.12.1759 - ?), Anders (8.10.1763 - ?), Gabriel (13.12.1765 - ?), Anna Stina (Christina) (23.9.1768 - ?), Lena (Helena) (21.5.1771 - ?), Maria (10.2.1774 - ?), Brita (16.9.1778 - ?), Hedwig (8.10.1781 - ?)
              • Holm

              • VIII Lena (Helena) Fabiansdotterin vanhemmat bonden FABIAN HOLM (1696 - ?) Uskelan Ylisäijälästä ja CHIRSTIN NILSDOTTER (11.5.1705 - 5.5.1790) Willilästä, muita lapsia Fabian ↓ (15.4.1742 - ?)
                • Fabianin ↑ puoliso Ylisäijälässä Maria Johansdotter (1.11.1737 - ?), lapsia Michel (16.7.1764 - ?), Maria Elisabeth (29.3.1766 - ?), Gabriel (16.10.1768 - ?), Anna Christina (1.10.1771 - ?), Magdalena (25.9.1774 - ?), kaksoset Johan ja Fabian (26.4.1778 - ?), Israël (6.1.1782 - ?)
                • isä-Fabianin sukunimenä on Holm vain poika-Fabianin kastemerkinnässä, muualla ei ole näkynyt edes patronyymiä
              • VIII Johan Anderssonin vanhemmat ANDERS PEHRSSON (1703 - ?) ja CHIRSTIN (KIRSTIN) LARSDOTTER (15.1.1703 - ?) Uskelan Pukkilasta
                • I X Chirstin (Kirstin) Larsdotterin vanhemmat saattavat olla LARS JACOBSSON (? - ?) ja GERTHRUD (GRETA)?DOTTER (? - ?), jotka isännöivät 1684 alkaen Pukkilassa, muita lapsia ainakin Mårten (? - ?), ks. Pukkilan asutuksen yleisluettelo 1674-1693
                • I X Anders Pehrssonin vanhemmat PEHR (Pettu) ANDERSSON (? - ?) ja WALBORG ?DOTTER (? - ?) Uskelan Pukkilasta, muita lapsia Lisa (? - ?), Maria (? - ?), ks. Pukkilan asutuksen yleisluettelo 1694-1713
        • V Johan(nes) Johanssonin vanhemmat JOHAN JÖRANSSON (12.7.1780 - 12.3.1845, bröstverk) Hirvelän Ali-Marttilasta, isäntänä 1820-1844, ja MAJA STINA (MARIA CHRISTINA) GABRIELSDOTTER (14.6.1785 - 20.10.1865, ålderdom) Komisuon Nalkista, muita lapsia Gabriel (3.2.1814 - ?), Michel ↓ (8.3.1824 - ?), Gustaf (10.9.1826 - ?)
          • Michel ↑ muutti Turkuun 2.8.1845
          • VI Maja Stina (Maria Christina) Gabrielsdotter on isoisoäiti Ulrika Wilhelmina Gabrielsdotterin sisar, ks. vanhemmat ja muut sisarukset edeltä Nalkin kohdasta V alkaen
          • VI Johan Jöranssonin vanhemmat JÖRAN (GEORGIUS) JOHANSSON (12.9.1754 - 13.8.1818, bröstvärk) ja JULIANA SIMONSDOTTER LÖNNGREN (10.8.1757 - 26.2.1818, lungsot) Hirvelän Marttilassa, vihitty 12.10.1779, Jöran Johansson isäntänä Ali-Marttilassa 1801-1818, muita lapsia Ephraim (25.12.1785 - ?), Eva (13.11.1788 - ennen 1794), Nils (2.7.1791 - 5.8.1798, svullst), Eva (31.8.1794 - 23.7.1802), Brita Christina (28.3.1797 - ?)
            • VII Juliana Simonsdotter Lönngrenin vanhemmat alempana Hirvelän Anttilan kohdassa VI
            • VII Jöran Johanssonin vanhemmat JOHAN JÖRANSSON (1.4.1731 - 28.7.1815, slag) ja BRITA JOHANSDOTTER (26.9.1730 - 28.9.1807, bröstvärk) Hirvelän Ali-Marttilasta, Johan isäntänä jaetun Marttilan Ali-Marttilassa 1772-1800, muita lapsia Matthias (17.1.1770 - ?)
              • VIII Brita Johansdotterin vanhemmat JOHAN MATTSSON (1696 - 1763) ja MARGETHA LARSDOTTER (1695 - ?) Hirvelän Wähä-Sepässä (Vanhaseppä), missä isäntänä 1721-1743
                • I X Margetha Larsdotter on mahdollisesti Hirvelän Nikulasta, missä isäntänä 1689-1700 oli LARS HENRICHSSON (? - ?) ja 1701-1713 CHIRSTIN JOHANSDOTTER (? - ?), jotka voisivat olla hänen vanhempansa
                • I X Johan Mattssonin vanhemmat MATTS ?SON (? - ?) ja ? ?DOTTER (? - ?)
              • VIII Johan Jöranssonin vanhemmat Hirvelän Marttilasta vävy JÖRAN ISRAËLSSON (25.4.1708 - 25.5.1772, styngen) Hidolan Urhosta ja BEATA HENRICSDOTTER (1.1.1711 - ?) Marttilasta, Jöran isäntänä Marttilassa 1748-1772, muita lapsia Marttilassa Johanin kaksossisar Brita (1.4.1731 - ?), Anna (23.6.1734 - ?), Clemens (Clemet) (2.6.1736 - ?), Isaac (29.9.1738 - ?), Maria ↓ (3.1.1741 - ?), kaksoset Chirstin ja Jöran (31.10.1743 - ?)
                • Marian ↑ puoliso inhysing Johan Gustaf Jöransson (? - ?), vihitty 29.9.1760
                • I X Beata Henricsdotterin vanhemmat ryttare HENRIC DANIELSSON (? - ennen 1726) Someron Lautelan Räyhän rusthollista ja BRITA CLEMETSDOTTER (1691 - 23.4.1750, haudattu 7.5.1750) Hirvelän Marttilasta, vihitty 3.4.1710, muita lapsia Anna (3.1.1712 - 9.3.1712, haudattu "under kyrckian"), Henrich (19.2.1713 - ?)
                  • Brita Clemetsdotterin 2. puoliso rusthållare son Johan Jacobsson (1693 - 30.3.1755, hosta) Kiskon Laidiken Sipilästä, vihitty 12.11.1726 Kiikalassa, isäntänä Marttilassa 1727-1747
                  • X Brita Clemetsdotterin vanhemmat CLEMET JOHANSSON (1638 - 8.10.1711, paralyticus, 73 år gl), isäntänä Marttilassa 1680-1710, ja puoliso GERTHRUD (GRETA) ?DOTTER (~1648 - ~1711), muita lapsia Isaack (? - ?), Chirstin (? - ?), Anna ↓ (~1677 - 7.5.1727, haudattu kirkkoon)
                    • Annan ↑ puoliso Thomas Simonsson (? - ennen 1711) Komisuon Nalkista, vihitty 26.10.1692, lapsia Clemet (10.11.1695 - ?), Brita (2.1.1694 - ?), Daniel (22.3.1699 - 8.7.1702), Anna isännöi Marttilassa 1711-1726, vuonna 1713 Marttilan asutuksen yleisluettelossa vain Anna mor ja Clemet Marttila
                    • Gerthrud (Greta) ?dotter oli asutusluettelon mukaan vuonna 1708 öfver 60 år eli syntynyt noin 1648 ja Brita Clemetsdotterin syntymän aikaan 1691 jo noin 43-vuotias, Clemet Johanssonille ei kuitenkaan ole löytynyt toista puolisoa
                    • XI Clemet Johanssonin vanhemmat vävy JOHAN JACOBSSON (? - ?) ja BRITA ?DOTTER (? - ?), isäntänä Marttilassa 1669-1679, muita lapsia Isaack (? - ?)
                      • tätä ennen talonhaltijaluettelon mukaan isäntinä Marttilassa
                        1658-1668 appi Jacob Berthilsson (? - ?) ja Brita ?dotter (? - ?)
                        1650-1657 vävy Johan Jacobsson (? - ?) ja Brita Jacobsdotter (? - ?)
                        1626-1648 lanko Jacob Berthilsson (? - ?) ja Walborg Eskilsdotter (? - ?), Marttila ryhtyi ratsutilaksi 1640
                        1611-1625 Bengt Ericsson (? - 1639), vuonna 1634 gammal man, ja Margeta Ericsdotter (? - ?)
                        1591-1604 Eric Eskilsson (? - ?)
                        1555-1590 Eskil Mårtensson (? - ?)
                        1540-1553 Mårten Petrusson (? - ?)
                      • ks. myös Marttilan asutuksen yleisluettelot 1634-1653, 1654-1673, 1674-1693 ja 1694-1713
                    • XI Gerthrud (Greta) ?dotterin vanhemmat ovat tuntemattomat
                  • X Henric Danielssonin vanhemmat DANIEL ?SON (? - ?) ja ? ?DOTTER (? - ?)
                • I X Jöran Israëlssonin vanhemmat vävy ISRAËL MICHELSSON (? - ?) Peltolan Sipilästä ja BRITA THOMASDOTTER (? - ?) Hidolan Urhosta, vihitty 24.5.1705, Brita isännnöi Urhossa 1701-1705 ja Israël 1706-1713, muita lapsia Matthias (12.2.1706 - ?), Johan (17.6.1711 - ?), Anna (24.9.1713 - ?), Henricus (16.2.1716 - ?)
      • I V Efraim Efraimsson Lönngrenin vanhemmat Yli-Anttilassa kuudennusmies EFRAIM JOHANSSON LÖNNGREN (1796 - 3.9.1882, vanhuus) Hirvelän Yli-Anttilasta ja rusthållare dotter LENA HENRICS­DOTTER (20.10.1795 - 8.1.1876, ålderdom) Perttelin Skradarlan Kullasta, vihitty 11.6.1822 Perttelissä, Efraim Johansson 1829-1866 Yli-Anttilan isäntänä, muut lapset Carolina Serafia ↓ (14.10.1829 - ?), Johan­(nes) ↓ (20.6.1835 - 24.4.1905)
    • Arvid Emil Kiikalan kunnallislautakunnan jäsen ja varaesimies vuosina 1899-1907, Kiikalan edustajana Suuressa lähetystössä 1899 ja vuonna 1911 perustetun Perttelin maamies­seuran ensimmäisen johtokunnan jäsen
    • Kristina ja Arvid Emil muuttivat 18.4.1906 Pertteliin ja näkyvät 1910 Halikon henkikirjassa Hähkänän Händissä 25.11.1907 alkaen
maamiesseura
Perttelin Maamiesseuran jäseniä mahdollisesti vuodelta 1925 tai 1927. Arvid Emil takarivissä kolmas vasemmalta.
olohuone
Sisustustyyliä 1910-1920 -luvuilta.
ripille
Rippilapset vuonna 1869 valmistuneen Perttelin pappilan seinustalla vuonna 1920.

Asutus, ammatit, kuolinsyyt

Kieli, käsialat

Nimistö

Project Runeberg

Sukututkimus, yhdistykset

Tietokantoja

Kirjallisia lähteitä

    • Antiikkikirja, Jorma Heinonen, Osmo Vuoristo, Tammi, 1990
    • Atlas of Medieval Europe, Donald Matthew, Time Life Books, 1991
    • Avioliiton historia, Edvard Westermarck, WSOY, 1932
    • Baltian historia, Vilho Niitemaa, Tammi, 1991 (1959)
    • Eevan tyttäret, Kaari Utrio, Tammi, 1985
    • Elämää Suomessa 1700-luvulla, Gunnar Suolahti, SKS, 1991 (1925)
    • Etunimet, Kustaa Vilkuna, Otava, 2005
    • Eurooppalainen matkakirja 1492, Lorenzo Camusso, Otava, 1990
    • Geografia alkavillen, Daniel Djurberg, suom. Samuel Rinta-Nikkola 1783, toim. Esko M. Laine, SKS, 1999
    • Inkeri, toim. Pekka Nevalainen, Hannes Sihvo, SKS, 1992
    • Kahden puolen Pohjanlahtea I (I-IV), toim. Gabriel Bladh, Christer Kuvaja, SKS, 2006
    • Kalevan tyttäret, Kaari Utrio, Tammi, 1986
    • Karjalan kansan historia, Heikki Kirkinen et al., WSOY, 1994
    • Keltit, Simon James, Otava, 2005
    • Keskiajan avain, toim. Marko Lamberg et al., SKS, 2009
    • Keskiajan oikeushistoria, Heikki Pihlajamäki et al., SKS, 2007
    • Keskiajan syksy, Johan Huizinga, WSOY, 1989 (1923)
    • Kiikalan historia, Anja Sarvas, Erik von Hertzen, Kiikalan kunta, seurakunta ja manttaalikunta, 1987
    • Kirkon kaunistukseksi ja lahjoittajan kunniaksi, Tuija Tuhkanen, SKS, 2008
    • Kivestä ja puusta, C.J. Gardberg, Otava, 2002
    • Kuninkaantie, C.J. Gardberg, Kaj Dahl, Otava, 1991
    • Latina, kreikka ja klassinen humanismi Suomessa keskiajalta vuoteen 1828, Iiro Kajanto, SKS, 2000
    • Latinalais-suomalainen sanakirja, Adolf V. Streng, SKS, 1997 (1933)
    • Magnus Principatus Finlandia, Johan Paulinus à Lillienstedt, 1678, toim. Tua Korhonen et al., SKS, 2000
    • Maisemia Suomesta (Finland framstäldt i teckningar 1845-1852), toim. Matti Klinge, Aimo Reitala, Otava, 1995 (1845)
    • Matka Suomen halki Pietariin 1799, Edward Daniel Clarke, WSOY, 1990 (1824)
    • Nimipäivättömien nimipäiväkirja, Pentti Lempiäinen, WSOY, 1989
    • Nimistöntutkimuksen perusteet, Terhi Ainiala et al., SKS, 2008
    • Nykysuomen etymologinen sanakirja, Kaisa Häkkinen, WSOY, 2004
    • Oma tie, Helene Schjerbeckin elämä, toim. Riitta Konttinen, Otava, 2004
    • Perhekirja, Kaari Utrio, Tammi, 1998
    • Perniön historia II (III), Kerttu Innamaa, Perniön kunta, 1982
    • Perttelin historia, Aulis Oja, Perttelin kunta ja seurakunta, 1958
    • Sukunimet, Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, Otava, 1992
    • Suomen historia, Jouko Vahtola, SSKK, 2003
    • Suomen kansankulttuuri, Ilmar Talve, SKS, 2012 (1979)
    • Suomen kirkkojen latina, Reijo Pitkäranta et al., SKS, 2004
    • Suomen riimikronikka, Johannes Messenius, toim. ja suom. Harry Lönnroth, Martti Linna, SKS, 2004 (1616-1635)
    • Suomen talonpoika kautta aikojen, Eino Jutikkala, WSOY, 1946
    • Suomi kautta aikojen, toim. Seppo Zetterberg, Allan Tiitta, Valitut Palat, 1992
    • Talonpoikain laki eli Kuningas Kristofferin maanlaki, toim. Esko Koivusalo, SKS, 2005 (1442)
    • Talonpoikaissäädyn historia 1809-1906, I - II, Viljo Hytönen, Tietosanakirja-Osakeyhtiö, 1923-1926
    • Uuteen maahan, Saulo Kepsu, SKS, 2005
    • Vanhan Pirkkalan historia, Juhani Saarenheimo, Vanhan Pirkkalan Historiatoimikunta, 1974
    • Vanhat käsialat, Anneli Mäkelä-Alitalo, SKS, 2004
    • Vanhimman suomalaisen kirjallisuuden käsikirja, toim. Tuija Laine, SKS, 1997
    • Vuosisatain takaa, Gunnar Suolahti, SKS, 1993 (1913)
    • Vuosisatainen Viipuri, Kaari Utrio, Tammi, 1991
    • Ylä-Satakunnan oloja 1700-luvun puolivälissä, Pehr Adrian Gadd, Tampereen historiallinen seura, 1946 (1751)

Sukulinkkejä

Sukunimiluetteloita

5 kk
Ikää jo pyöreät 5 kuukautta.

Pieni pala historiaa

  • I Kristinalla ja Arvid Emilillä oli kymmenen lasta, joista poika URHO syntyi 24.10.1904, kuoli 9.10.1988 ja jonka
    • tytär syntyi runsaat 100 vuotta Ulrica Wilhelminan jälkeen Kuusankoskella auringonpilkkujen maksimivuonna täysikuisena pakkasyönä tiistaina klo 4.45 kauriin, koiran, pihtakuusen ja (mx10) cipactlin + (mx12) tochtlin eli krokotiilin (päivä) + jäniksen (vuosi) merkeissä, ja ...
    • muutti nimensä LENA SOFIA ULRIKA JUSELIUKSEKSI 10 vuoden pohdinnan tuloksena vuosina 1995 Tampereen kirkkoher­ranviraston kautta ja 1999 Länsi-Suomen lääninhallituksen päätöksellä sisällyttämään pienen palan suvun historiaa omaan historiaansa
      • Lena < Magdalena < kr. Helena = loistava, Suomessa yleisessä käytössä eri muodoissa 1300-luvulta asti Maria Magdalenan mukaan
      • Sofia < kr. sopheia = viisaus, Suomessa alun perin käyttöön Kustaa III :n puolison Sofia Magdalenan (1746-1813) mukaan
      • Ulrika < Ulrik < Ulrich < ger. udalreich = perinnön kautta rikastunut, Ulrikin sisarnimi, Suomessa alun perin käyttöön kuningatar Ulrika Eleonoran (1688-1741) mukaan
    • nimilain mukaan kelvollisia nimiä sukunimenmuutokseen ilman nimilautakunnan harkintaa olisivat olleet myös Lönngren (ii, 2 sukupolvea), Lundholm (ii ä, 3 sukupolvea) ja Lietzén (ii ii ä, 5 sukupolvea)
  • nykyisin etu- ja/tai sukunimenmuutos tapahtuu kotikunnan maistraatin päätöksellä

alkusivulle

sivun alkuun