Perniön Laukan Lietzénit, Sukuhistoria, sukututkimusta 1200-1600 -luvuilta alkaen
 


Sukuhistoria

Osa Perniön Laukan Lietzénit. © UJ. Sukututkimusta 1200-1600 -luvuilta alkaen. Irrotettu pääsivulta 20.4.2013. Päivitetty viimeksi 28.2.2019.
Etsi painamalla Ctrl + F ja kirjoita haettu nimi tai muu hakusana ilman taivutuspäätettä hakuikkunan riville.
Zoomaa painamalla Ctrl ja rullaa samalla hiiren kiekkoa. Parhaimmillaan IE Compatible.

Sukuhistorian pääsivulle

 

Turussa syntynyt Johan Arwidsson Lietzén oli VIII sukupolven esivanhempien vanhin poika Kiikalan Simolan ratsutilalta. Hän toimi Lohjan nimismiehenä vuosina 1720-1721 ja vuodesta 1723 alkaen eversti Herman Flemingin omistaman Lohjan Kirkniemen kartanon voutina, kunnes vuonna 1729 osti Perniön Laukan ratsutilan Carl Erichsson Pihliltä. Ennen häntä Laukan arrendaattorina oli ollut hänen isänsä Eric Ericsson Pihl 1691 alkaen, ja sitä ennen skotlantilais-ruotsalainen ryttmästare, majuri Patrick Ogilwie (? - haudattu 30.3.1705 Turun tuomiokirkkoon, no 42), joka reduktion myötä menetti 1683 omistuksensa Suomessa ja siirtyi Inkeriin. Ks. Perniön Laukan asutuksen yleisluettelot 1674-1693 ja 1694-1713 ja Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden, sivu 305, Tab. IV. Carl Erichsson Pihl löytyy sivulta Broman, Sevonia Träloun alta.

1600 - 1800

► Perniön Laukan Lietzénit

Ahlstedt, Arctelius, Bastman, Berglund, Bergroth, Boström, Brandt, Brenner, Carell, Cavander, Dellman, Ekqvist, Fischera, Fri, Fridell, Froberg, Frost, Gallenius, Gester, Hagera, Hagerd, Hagerus, Hagman, Hellstén, Hermainen, Idman, Karp, Korp, Koskinen, Krook, Kumén, Lietzén, Lind, Lindgren, Lindholm, Ljustra, Lång, Löfström, Malmenius, Martin, Nordling, Nyman, Nässling, Pahlman, Paulina, Petræa, Polviander, Rennerfeldt, Ridderkorp, Rothovius, Salin, Sjöblom, Skogström, Spiring, Svensk, Talpæa, Talpæus, Tegerström, Wahlberg, Westman

Tuntematon "Litz"

Dalén, Litz

Sukuhistorian pääsivu
Koko sivuston alkusivu

        = sama tieto kahdessa kohdassa
        = epävarmaa tietoa
        = satunnainen korostus
= esi- tai jälkipolvia toisella sivulla

Johanista ja Laukasta on maininta Kiikalan kirkon inventaariossa vuonna 1727: "Monsieur Johan Lietzen ifrån Kikala men må förtyda Rusthållen i Biernå sochn af Laucka by 3 st målade små tafl.", eli oli todennäköisesti lahjoittanut kirkolle kolme pientä maalausta ja suunnitteli jo Laukan ratsutilan ostamista. Myöhemmin 1700-luvulla tila jaettiin kolmeen osaan: ½ Isotaloon eli Fredriksbergiin ja toinen puoli ¼ Södergårdiin ja ¼ Westergårdiin, joista Fredriksberg oli Johanin hallussa ja muut hänen lapsillaan.

Johanilla olikin todellinen suurperhe. Lapsia oli geni.comin mukaan 20, joista rippikirjoissa on mainittu samanaikaisesti enimmillään 8. Heistä 15 oli Christina Hagmanin kanssa, 2. puolison kanssa 2, joista toinen kuolleena syntynyt ja aviottomia 1, eli yhteensä 18, joista 10 säilyi elossa aikuiseksi asti. Lisäksi Christina Hagmanin kanssa on esitetty olleen 2 vielä kateissa olevaa, joiden olemassaolo tosin ei ole todennäköinen.

Johanin lapsilla sen sijaan oli selvästi vähemmän lapsia. Ilmeisesti 'ruuhkavuodet' lapsuudenkodissa olivat vakuuttaneet vähemmästä. Perniön kirkonkirjoissa nimi on useimmiten kirjoitettu muodossa Litzen, Lietz tai Litz. Johan Arwidsson Lietzénin vanhemmat ja sisarukset löytyvät sivulta Kiikalan Simolan Lietzénit kohdasta VIII.

Suomen Sukututkimusseuran julkisesta käytöstä poistamat Turun ja Huittisten alkuperäiset digitoinnit on 28.2.2019 korvattu Kansallisarkiston digitaaliarkiston vastaavilla. Ks. aiheesta pääsivun intron lopusta tekstilaatikosta.

 

Perniön Laukan Lietzénit 1600 - 1800

sivun alkuun

Tuntematon "Litz"

Tuntematon "Litz"

Tämä Johan Johansson "Litz" oli ollut vuosia sijoitettuna Margaretha Arvidsdotter Lietzénin poika Johanin pojaksi sivun alkuun Ahlstedtin alle. Sitten paljastui, että ei se niin menekään, ja oikealle Johanille löytyikin puoliso ja lapsia ja tälle väärälle Johanille vanhemmat ja vihki­merkintä ihan jostakin muualta.

Tämä väärä Johan oli rippikirjan mukaan 6/1835 alkaen rusthållarena Finbyn Hästössä ja 1837 alkaen Laukan myös, myös) Isotalossa eli Fredriksbergissä.

Mysteeri on miten tämä Johan Johansson päätyi rusthållareksi Laukkaan ja käyttämään nimeä Litz, kun sukuyhteyksiä ei ole löytynyt. Mahdollisesti pelkkä muotoseikka.


alkusivulle

sivun alkuun