Osmo Soininvaara on ainoana päättäjänä tuonut julkisesti esille työvoimapoliittisen tarjonnan tuloksettomuuden moittiessaan hallituksen työllisyyspolitiikkaa avuttomaksi HELSINGIN SANOMISSA 28.9.2003:

"- - hallitus vain lapioi lisärahaa tukityöllistämiseen, kouluttamiseen ja kuntoutukseen, vaikka tällainen ns. aktiivinen työvoimapolitiikka on varsin avutonta. - - Työväen edustajiksi itseään tituleeraavilla sosiaalidemokraateilla puolestaan on Soininvaaran mielestä kummallinen analyysi siitä, että työttömyys johtuisi vain työntekijöiden ominaisuuksista eikä siitä, että työpaikat olisivat vääränlaisia. - - varoitti Kiina-ilmiöstä ja muistutti Kiinan olevan nopeasti kasvava talousmahti. Sen edessä Suomen työllisyyspolitiikka muuttuu entistä avuttomammaksi."

Mutta näin vasta oppositioasemassa? Hallituksessa olisi ollut runsaasti aikaa ja mahdollisuuksia puuttua tähän fiksaatioon.

Lex Soininvaara 2011
Mutta kuinka ollakaan, kun Vihreät sitten olivat hallituksessa, niin olikin vuonna 2011 jo toista mieltä, kun kysymys oli nuorista ja heidän tulevaisuudensuunni­telmistaan. Hallitus runnoi läpi Lex Soininvaaransa, joka tarjoaa tasan samoja eltaantuneita eväitä: nuoria uhkaillaan karenssilla - syrjäytymisen estämiseksi -, elleivät he pysy opiskelupaikassaan, joka on osoittautunut heille sopimattomaksi tai elleivät ole edes löytäneet itselleen sopivaa opiskelumahdolli­suutta, ja vaikka jo yli 10 vuotta on tiedetty ja lukuisilla tutkimuksilla todistettu, että ns. 'kannustus'­politiikka karensseineen vain heikentää mahdollisuuksia. Vain ne nuoret, joilla on varakkaat vanhemmat, ovat turvassa siltä sabotaasilta.

Eduskuntavaalit 2011
Vain muutama kuukausi edellisen jälkeen kääntyi Vihreiden kelkka taas toisin päin, kun karvaan vaalitappionsa niellyt puheenjohtaja Anni Sinnemäki totesi HELSINGIN SANOMISSA 30.4.2011 keskittyvänsä oppositiossa "vihreään talouteen ja köyhyyden vähentämiseen", vaikka siihen taas kerran olisi ollut hallituksessakin aikaa kokonaista neljä vuotta.

Myöhemmin myös entinen työministeri Liisa Jaakonsaari koki valaistuksen hetken. Anna-lehden 19.5.2005 haastatteluun pohjautuvassa ILTA-SANOMIEN 20.5.2005 uutisessa hän myönsi työttömyyden puolituksen suurimmaksi itsepetoksekseen.

"- - Suurin itsepetokseni tapahtui ollessani työministerinä. - - Sain ihmisiltä jopa itsemurhaviestejä. Petin itseäni luomalla positiivista mielialaa sille, että työttömyys puolittuu, vaikka tiesin, että niin tuskin tapahtuu. - - samanlaista pettämisen meininkiä on nykyisessä 'hyvinvointivaltiokeskustelussa'. - - Oma johtopäätökseni on, ettei ole olemassa kahdenlaista politiikkaa: en voi edustaa oppositiossa ja hallituksessa eri politiikkaa. Ihminen joutuu aina vastaamaan teoistaan."

Niinpä: minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Myös vuoden 2005 työministerin hovissa uinuttiin Ruususen unta. Niin kuin sitä ennen ja sen jälkeenkin. Kunhan siihen 'joutenoloon' vaan ei 'passivoiduttaisi' sadaksi vuodeksi -     Vuosikymmenen kannustuspolitiikan tuloksena työttömyys onkin säilynyt niin hyvin voimissaan, että päättäjät eivät ole katsoneet tarpeelliseksi kyseenalaistaa ja kohdata rehellisesti päätöstensä loogisia seurauksia.

Puppusanoja

Esimerkiksi työministeriön viestintäpäällikkö Helinä Tuomisen tuotos HELSINGIN SANOMISSA 25.5.2005 on samaa vanhaa työvoimahallinnon puppusanageneraattorista puserrettua liirumraarumia:

"- - uudistuksella ei luoda uusia työpaikkoja. Tätä uudistuksella ei tavoitellakaan, vaan tarkoituksena on parantaa pitkään työttöminä olevien asemaa ja tilannetta niin, että työhön sijoittuminen onnistuisi. Työmarkkinatukiuudistukseen sisältyy yli 500 työttömyyspäivän jälkeen pääsy työhallinnon aktiivitoimenpiteisiin. Tämä on muutos nykytilanteeseen. - - Jos 500 päivää työmarkkinatukea saanut osallistuu esimerkiksi työvoimakoulutukseen ja työkokeiluun, hänelle maksetaan työmarkkinatuen lisäksi ylläpitokorvausta vähintään kahdeksan euroa päivässä. - - kannattaa myös taloudellisesti passiiviseen työttömyyteen verrattuna. - - Työelämästä pitkään poissa olleet tarvitsevat yleensä osaamiseensa päivitystä ja tietoa muuttuneestä työelämästä. Tässä auttavat työhallinnon aktiivitoimenpiteet, kuten kuntoutus, koulutus, työkokeilu, työelämävalmennus, starttiraha tai tukityö. - - autetaan työtöntä ihmistä pääsemään oikeaan työhön oikealla palkalla."

Siis 'pääsy'? Elannon menetyksen uhalla kiristämällä. Ja 'autetaan'? Paljonkos se tähän mennessä on 'auttanut'? Siitähän on jo noin 15 vuoden kokemus -    Eikä luoda uusia työpaikkoja? Ei todellakaan! [sitaatin linkki tämän sivuston sivulle työmarkkinatukiuudistukseen avautuu uuteen isoon ikkunaan]

Saman päivän ILTA-SANOMISSA kerrottiin, että hallituksen saldo on tällä hetkellä 2000 työpaikkaa vähemmän kuin hallituskauden alkaessa, jolloin tavoitteeksi asetettiin 100 000 uutta työpaikkaa. Ja HELSINGIN SANOMISSA 7.9.2005 kerrottiin valtion vähentävän vuoteen 2011 mennessä yli 17 500 työpaikkaa kun lähivuosina vapautuvista noin 35 000 työpaikasta aiotaan täyttää vain noin puolet.

HELSINGIN SANOMISSA 1.12.2005 valtionvarainministeri Eero Heinäluoma vielä vakuutti, että em. tavoitteesta ei tingitä. Miten sankarillista -