Riemukasta satiiria koko teksti, mutta vaarallista jos joutuu 'vääriin' käsiin. Kirjoitin siihen lyhyen palautteen, jonka lähetin ILTA-SANOMILLE 20.2.2003, mutta jota ei kuitenkaan julkaistu [palautteen antaminen oli hidasta, kun ei vielä ollut sähköpostia]. Jotakin yhteiskuntarauhaa järkyttävää kenties? Jo 20.2.2003 lehteen oli kuitenkin ehtinyt yksi palaute, jossa kirjoittajaa vain lyhyesti kehotettiin pohtimaan, miten maksaa saamansa työttömyysturva takaisin.
Vuoden 2003 alussa tuli voimaan täysin uusittu työttömyysturvalaki, jonka merkittävin muutos oli lopultakin omaehtoisen opiskelumahdollisuuden palauttaminen työttömyysturvaa menettämättä, kun kaikkia eri työttömyysturvalajeja koskevien yhteisten säännösten perusteella turvataan mahdollisuus työttömyysturvaan opiskelun aikana.
Tavoitteena oli, että työttömyysturvalain ja opintotukilain päätoimisen opiskelun määritelmät olisivat yhdenmukaiset, ettei syntyisi tilanteita, joissa tuen tarpeessa oleva ei saisi kumpaakaan tukea.
Työttömälle sallittua sivutoimista opiskelua voi olla vapaa-aikaan sijoittuva opiskelu, alle 25 tuntia viikossa tai alle 3 opintoviikkoa kuukaudessa. Tähän asti sitä suppeampiakin opintoja on voitu pitää päätoimisina ja sivutoimisiksi on katsottu vain harrastusluontoiset opinnot esimerkiksi työväenopistoissa tai itseopiskellen.
Työttömyysturvalain muutoksella vuonna 1994 estettiin työttömien omaehtoinen ja harrastusluontoinen iltaopiskelu esimerkiksi iltalukiossa tai avoimessa korkeakoulussa määrittelemällä se päätoimiseksi, jolloin työtön ei voinut saada opiskeluajalta työttömyysturvaa, ja opintotukilain näkökulmasta taas sivutoimiseksi, jolloin työttömälle ei myönnetty myöskään opintotukea.
Kun näin oli sanktioitu kaikki aktiivisuutta ja itsenäistä päätäntävaltaa ja -taitoa osoittava oma-aloitteinen ajankäyttö, jäi työttömän ainoaksi opiskelumahdollisuudeksi vain standardi ja steriili, tarkasti kontrolloitu työvoimapoliittinen tarjonta.
Näin oli tyypillisesti tarkoitus päästä eroon väärinkäytöksistä, mutta siten päästiin aivan loogisesti myös oikeinkäytöksistä, ennen pitkää kaikkien työttömien kaikesta vapaasta valinnasta, ja siten vähitellen leimaamaan työttömiä 'passiivisiksi'. Median mukaan työttömyyden syvin olemus onkin toimettomuus ja joutenolo, kuin kooma tai unitauti.
Tällainen Harrastajan (IS 19.2.2003) suosittelema tavoitteellinen opiskelu, sosiaaliturvaa jopa kiitellen, on siis tähän asti ollut työttömille käytännössä mahdotonta, jos on samalla halunnut säilyttää välttämättömän elantonsa.
Kirjoittaja ei uhkarohkeasti tiukan aikataulunsa julkistaessaan vaikuta edes kovin työmarkkinatavoitettavalta, mikä saakin hänet kuulostamaan enemmänkin työttömyysturvan heikentämistä tavoittelevien ryhmien tukijalta kuin todelliselta työttömältä.
Ulrika Juselius, Kuru