|
Parkkuu paikallataan 
Parkkuun kylä Suomen kartalla: 30 km Ruovedeltä,
- Sateenkaarikuva © Anita Leppälahti 10.4.2007, teksti, tiedonhaku, toimitustyö, muistokonserttivideon kansi, muut kuvat Parkkuun kylä on noin 260 asukkaan kylä pohjoisella Pirkanmaalla entisen Kurun kunnan alueella Ylöjärven kaupungissa Näsijärven länsirannalla vajaa  Veneitä Parkkuunlahden rantamaisemassa Riihtenperässä.
Parkkuun kylän alue koostuu neljästä pienemmästä historiallisesta kylästä kaukaa päätien länsipuolelta alkaen aina Näsijärveen asti: Sikkilä, Ristaniemi, Olkitaipale ja Vaakaniemi, ja kahdesta myöhemmin syntyneeestä nuoremmasta kylästä: Riihikoski ja Pappilankylä. Kyläkyselyssä vuonna 2000 parkkuulaiset itse arvioivat asuinpaikkansa parhaiksi puoliksi mm. ihmiset, iltamat, kalaisat ja puhtaat järvet ja muut vesistöt, kauniit maisemat ja puhtaan luonnon, kesäasukkaat, maaseutumaisuuden, palvelujen läheisyyden ja saatavuuden, perinnekulttuurin, rauhallisuuden, Tampereen läheisyyden, vireän kyläyhdistyksen ja kyläyhteisön, yhteishengen ja ystävälliset asukkaat, että se on sijainniltaan "sopivan lähellä, mutta riittävän kaukana" - yhden vastaajan mukaan - ja että alueella asuu vakituisesti myös nuoria ihmisiä. Ja vaikka kuntaliitos tuli ja Kurun kunta katosi, niin Parkkuu on paikallaan! Tosin viime aikoina tavalla ja toisella myös paikaltaan. Katso tarkemmin Tiedotteita 2011 otsikolla Vyöhykeirrottelua I ja Tiedotteita 2009 otsikolla Parkkuun sivut In Memoriam.  Nimihistoriaa "Itäisiin nimiin sisältyy useimmiten ortodoksinen ristimänimi Parkko, Parkku < venäjän Parfenij, kreikan Parthenios, esim. parcko Iffuanson 1582, Parko Rotsalain eli Parkunen 1618 Ruskealassa, Parcko Vanhan 1563 Säämingissä. Läntiset Parkko-nimet saattaisivat kertoa nahan parkitsemisesta tai tervanpoltosta: sana parkita tarkoittaa paitsi 'parkita nahkoja' myös 'kuoria, kolota puuta'; toisaalta ne voisivat sisältää läntistä tietä tulleen henkilönnimenkin tai olla savolaisasutuksen läntisiä heijastuksia. - -" Sukunimet, Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, Otava, 1992. Etymologiaa "- - parkka on ollut myös Suomenlahdella mm. halkojen kuljetukseen käytetty lotja, (< ven. barka, saks. Barke, ital. barca). - -" (TV) "Parkki, puun kuori, lainaa ruotsin sanasta bark, muinaisskandinaaveilla barku, kantagermaanissa barkus." (VM) "- - vuotien käsittelyssä tarvittavaa liuosta merkitsevä parkki on lainaa ruotsin sanasta bark. - - Suomen kirjakielessä parkki on puun ja kuoren merkityksessä esiintynyt Agricolasta alkaen." (KH) Kansanperinteen sanakirja, Toivo Vuorela, WSOY, 1981. Parkkuun nimi Parkkuun nimen kaukaisimpana esikuvana pidetään Parkusjärveä ja parkka-sanaa, joka tunnetaan myös pienenä kosken mutkassa vettä kokoavana ja ohjaavana suisteena eli risu- tai hirsiseinämänä. Samaa sanaa käyttivät metsämiehet myöhemmin uittotukkien ohjaamisesta. Myös parkitsemiseen liittyviä sanoja voidaan pitää esikuvana, mutta ne liittynevät myöhempään aikaan. Vuoden 1791 isojakokartoissa Parkkuu on ollut kirjoitettuna muodossa Parku. Vuoden kylä Parkkuun seudun kyläyhdistyksen ex-puheenjohtajat, Kalevi Nieminen ja Vilho Riihikoski, hankkivat Virroilla heinäkuussa 2003 Parkkuulle Vuoden kylä 2003 -tittelin. Kylien välisessä leikkimielisessä kilpailussa pyöriteltiin lannevannetta kaulassa, heitettiin palloa koriin, pujoteltiin kumilenkin läpi ja hypittiin narua pareittain. Tästä koitoksesta PoKo ry palkitsi Parkkuun kylän voittoisat edustajat varapäreellä. Toisen kerran Parkkuun kylä nimettiin Pirkanmaan Vuoden kyläksi Pirkanmaan kylätoimintapäivänä lauantaina 26.8.2006 Virtain Killinkosken kylässä Wanhan Tehtaan Miljöössä. Tällä kerralla titteli oli arvostettu valinta, jonka oli tehnyt Pirkan kylät ry. Katso tarkemmin Tiedotteita 2006 otsikolla Parkkuusta Pirkanmaan Vuoden kylä 2006. Parkkuun seudun kyläyhdistys ry perustettiin Parkkuun kylätoimikuntana vuonna 1978 ja rekisteröitiin yhdistykseksi vuonna 1997. Sen ensimmäisenä kyläpäällikkönä toimi Vilho Riihikoski vuoteen 1998 asti ja seuraavana vuonna Kari Räisänen. Vuonna 2000 aloitti Kalevi Nieminen, keväällä 2004 Anita Leppälahti ja hänen jälkeensä keväällä 2008 Kyösti Aalto. Ks. myös Kurun Sanomat 3.1.2008, Samassa veneessä yhdessä eteenpäin ja Kyläsihteeri vetämään kolmen vuoden projektia. Ylöjärven kaupungin kyläsihteeri Katri Halttunen Yhdistyksen toiminta on keskittynyt maaseudun kehittämishankkeisiin ja kyläläisten viihtyvyyden ja toimintamahdollisuuksien parantamiseen. Kyläläiset ovat järjestäneet vuosittain talkootyönä myös lukuisia eri tapahtumia: tutustumis- ja teatterimatkoja, pilkkikisoja, urheilukilpailuja, ohjelmallisia iltamia ja muita yhteisiä illanviettoja, kylätoreja, konsertteja, näyttelyjä ja pihakirkkoja. Vuonna 2005 kylälle tehtiin Kylä - kyllä! -projektin yhteydessä maankäyttösuunnitelma ja seuraavana vuonna 2006 pitkän tähtäimen kyläsuunnitelma. Vuosina 1997-2003 Parkkuun seudun kyläyhdistys ry hoiti myös yhdistelmätukeen oikeutettujen pitkäaikaistyöttömien EU-rahoitteista työllistämisprojektia, jonka vetäjänä toimi Vilho Riihikoski. Vuoden 2004 alusta alkaen projekti siirtyi Etuovilla ry:lle. Kesäjuhlia ja KuruFestejä Tapahtumien ohjelmistona on ollut kaikkea mahdollista näytelmistä ja tietokilpailuista runoihin ja makkaranpaistoon. Perinteeksi ovat muodostuneet vuorovuosin turpakäräjät tai elojuhla vapaamuotoisine ohjelmineen ja keskikesän kohokohtana perinteinen Kesäjuhla Parkkuun Seuratalolla.  Elokuinen Parkkuun Jakamajärvi alkavan ruskan väreissä joutsenten lähtölaskennan aikaan.
Kesäjuhlan ohjelmaan kuuluvat aina Kesätori, haastejalkapallo-ottelu, mato-ongintakilpailu, Jakaman viesti ja ämpärinheiton Kurun mestaruuskisa, ja juhlat huipentuvat iltamiin Seuratalolla, kun ohjelman jälkeen laitetaan jalalla koreasti. Myös Kuru-juhlaviikon pääjuhla vietettiin Parkkuussa hyvällä menestyksellä vuonna 2006. Katso tarkemmin Tiedotteita 2006 otsikolla Kuru-viikon pääjuhla Parkkuussa 23.7.2006. Kesästä 2007 alkaen kylää on elävöittänyt myös KuruFest-kamarimusiikkitapahtuma, josta on vähitellen kasvanut laajemminkin tunnettu kesäfestivaali. Katso myös Sisältö-sivulta aikaisempien tapahtumien lehtiartikkeleita ja ohjelmajulisteita. Koulutusta ja julkaisutoimintaa Myös koulutusta on hankittu mm. maaseudun kehittämishankkeista ja EU-rahoituksen hausta. Julkaisutoiminta on ollut vilkasta ja vuosien mittaan on julkaistu monen paikallisen tekijän kirjallista tuotantoa. Näin ovat päässeet julkisuuteen mm. Uolevi Nojosen ja Marjatta Sadeahon kirja Talonpojan poika ja suutarin tytär, Uolevi Nojosen kirjat Antista Anttiin, Kylän synty ja kurulaista perinnettä Nafti on mutta hyvin täyttää, Urho Riihikosken kokoama Näytelmiä Kurusta ja Tapio Mäkisen kokoama Veikko Mäkisen lauluja I osa. Veikko Mäkisen muistokonsertista 21.6.2000, Runon ja laulun ilta, tuotettiin myös      Julkaisutoiminta on ollut Parkkuussa vilkasta.
Veikko Mäkiselle erityisesti Parkkuun kylä ja sen maisemat antoivat laulujen aiheita. Hän sävelsi ja sanoitti Parkkuusta mm. laulut Muistojen Parkkuu, Parkkuun humppa ja Näsijärven rannalla, jotka kaikki on julkaistu em. Veikko Mäkisen laulukokoelmassa vuonna 1999.  Veikko Mäkisen muistokonserttivideon kansi vuodelta 2000.
Kokoelman esipuheessa Tapio Mäkinen kertoo Veikon aloittaneen sävellys- ja sanoitustyönsä vasta myöhäisessä iässä 1970-luvulla, mutta vauhtiin päästyään niitä syntyi reippaasti yli sata. Lauluja saivat monet henkilöt merkkipäivinään, samoin tapahtumat, juhlat ja kurulaiset kohteet. Kokoelman 23 laulua edustavat vain pientä osaa hänen tuotannostaan, mutta antavat siitä kuitenkin hyvän läpileikkauksen. Alun perin opettajaksi Parkkuun Olkitaipaleen kouluun tullut Uolevi Ylä-Nojonen oli jo aikaisemmin harrastanut kirjoittamista, voittanut kirjoituskilpailun Jyväskylän yliopistossa ja kirjoittanut Jyväskylän Huoneteatterin ja Jyväskylän ylioppilasteatterin yhteisesitykseen pienoisnäytelmän. Seikan paljastuttua häntä pyydettiin kirjoittamaan kurulaisillekin näytelmä. Niin syntyi ensimmäinen näytelmä, Hopialusikka, jota esitettiin museonmäen näyttämöllä Kuru-juhlilla vuosina 1968 ja 1969. Sen jälkeen on näytelmiä, sketsejä ja muitakin tekstejä, kirjoja ja kuunnelmia syntynyt paljon lisää. Näytelmistä ja sketseistä osa on julkaistu kokoelmassa Näytelmiä Kurusta.  Tyvestä puuhun - ajankuvaus vuosilta 1925-1950.
 Parkkuu muistoissani - tuhti tietopaketti Parkkuun historiasta.
Ylä-Nojonen on kirjoittanut myös kirjan Sigmund Freudin kaamea flunssa, josta hän sai valtionpalkinnon vuonna 1968. Vuonna 1972 hän sai Topelius-palkinnon kirjasta Askeetti ei saa komplekseja ja vuonna 1977 valtionpalkinnon kirjasta Tinatähti ja Anselmin aarre. Hänen teoksiaan on käännetty ruotsiksi ja norjaksi. Parkkuulaista tuotantoa on myös Parkkuun Markkulan talossa syntyneen metsätalousinsinööri ja sotainvalidi Arvo Aallon (1925-2006) mielenkiintoinen muistelmateos Tyvestä puuhun, joka on omakohtainen ajankuvaus, paitsi hänen oman elämänsä alkutaipaleelta, myös parkkuulaisesta elämänmenosta, ihmisistä ja tapahtumista vuosilta 1925-1950. Kirjan tiedustelut ja tilaukset Kyösti Aallolta, 050 556 6747. Uusinta tuotantoa on Urho Riihikosken kesällä 2007 julkaisema kirja Parkkuu muistoissani Kurun ja Parkkuun historiasta. Kirjaa voi tiedustella Urho Riihikoskelta sähköpostilla urho.riihikoski(at)riihikoski.com tai puhelimella numerosta (03) 348 0567, jos 300 kpl painoksesta sattuisi vielä olemaan joitakin jäljellä.  Parkkuun kylän uimaranta ja venevalkama. Kultaa sateenkaaren päässä.
Kylä - kyllä! Kesällä 2005 Parkkuun kylä oli osana Pirkanmaalla, Satakunnassa, Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä käynnistettyä Kylä - kyllä! -projektia, jossa kylien maankäytön suunnitteluun etsittiin uusia vaihtoehtoja. Hankkeessa oli mukana 10 kylää ja joukko Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtiopiskelijoita ja näin sai Parkkuukin oman maankäyttösuunnitelman. Katso myös Tiedotteita 2005 otsikolla Kylä - kyllä! 2004-2005 ja maankäyttösuunnitelma 2005. Omat WWW-sivut Kesällä 2004 Parkkuun kylä ja kyläyhdistys saivat omat WWW-sivut, Parkkuu, Kurun helmi, joista julkaistiin uutinen Kurun Sanomissa 8.7.2004. Tammikuussa 2006 se koki jo ensimmäisen suuremman kasvojenkohotuksen kun ulkoasua hienosäädettiin. Kesäkuussa 2006 sivusto siirrettiin uuteen osoitteeseen omalla verkkotunnuksella, ja kuntaliitoksen myötä sen nimeksi muuttui Parkkuu paikallaan tammikuussa 2009. Katso myös Tiedotteita 2008 otsikolla Sivuston päivitys 1.7.2008 ja Tiedotteita 2009 otsikolla Parkkuun sivut In Memoriam, dokumentaatio niiden nykytilasta 24.6.2009 alkaen, eli miten Parkkuu paikallaan muuttui lopulta muotoon Parkkuu paikaltaan.
|
  
|
