Nämä tekstit ja kartat on päivitetty viimeksi jo 2000-luvun alkuvuosina, eivätkä tiedot ole enää ajan tasalla, mutta ehkä kuitenkin jonkin verran suuntaa antavia. Mm. reittien varrella olevista majoitus- ja muista palveluista, eikä reittien nykykunnosta ja huollosta ole löytynyt uudempaa tietoa.

Kaikilla reiteillä on vanhojen uittolaitteiden ja patorakennelmien jäännöksiä ja kanoottia on usein kannettava maata pitkin vaarallisimpien paikkojen ohi, mutta Haukkajoen reittiä pidetään turvallisimpana ja melontakelpoisimpana.

Koska Kurun alueen melontareitit ovat kuitenkin viime aikoina olleet yksi yleisimpiä hakusanoja näille sivuille tultaessa, eikä niitä tietoja näytä löytyvän mistään muualtakaan, ne on ainakin toistaiseksi palautettu sivustoon 7.4.2010.

Tietoja Pirkanmaan alueen melonnasta antaa Hiking Travel, HIT Ky ja viimeksi vuonna 2003 uudistetun Pirkanmaan melontareittioppaan saatavuutta voi kysyä Pirkanmaan ympäristökeskuksesta, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta tai Pirkanmaan liitosta.    
 

Aurejoki

Noin 40 km pituisella reitillä Kurun Aurejärvi - Petäjäjärvi - Vahojärvi - Ruojärvi - Leppäsjärvi - Kyrösjärvi on järviulapoita ja leveähköä jokitaivalta mausteenaan toistakymmentä eri vaikeusasteista koskea. Reitti on kulkukelpoinen koko kesän.

Aurejärven pohjoispää soveltuu vaativaan järvimelontaan tottuneille ja muille Aurejoen sillan seutu järven eteläosan tuntumassa. Palveluina reitin varrella on kauppa muutaman kilometrin päässä Aureen kylästä Seitsemisen luontokeskuksen lähellä.

Reitin kuvaus

• Aurejärven pohjoispäästä lähteneet ovat sillalle asti päästessään joutuneet ohittamaan maitse lännenpuoleista rantaa pitkin Aurejärven eteläpäässä olevan Aurekosken padon
• helposti laskettavasta pienestä Mustakoskesta päästään vauhdikkaasti Petäjäjärvelle, sen eteläpäästä reitti jatkuu risukkoisen Petäjäkosken kautta Kiviojan padolle, joka on ohitettava maitse länsirantaa pitkin
• kanootin vesillelasku on syytä tehdä varoen, sillä veden virtaus on nopeata ja koski kivinen, koski päättyy pellon laitaan ja vajaan puolen kilometrin leppoisan melomisen jälkeen saavutaan tilaustiesillalle, jonka ympäristössä voi hetkeksi levähtää
• noin 400 m melomisen jälkeen tullaan Onkilammelle, jonka länsirannalta jatkuvan jokiuoman löytyminen voi korkeakasvuisen vesikasvillisuuden vuoksi olla hankalaa, oikean reitin löydyttyä saavutaan parin kilometrin päästä Vahojärven koululle, jossa lasketaan noin sadan metrin pituinen etelään kaartuva koski, laskettaessa on varottava uoman oikealla puolella olevaa karikkoa
• joki kiemurtelee rauhallisena Vahojärvelle, jonka saarilla voi mainiosti levähtää, Vahojärveltä suunnistetaan länteen kapean salmen läpi Vähäjärvelle, jonka länsipäässä näkyy Tampere - Parkano -rautatiesilta
• radan alituksen jälkeen järvi kapenee joeksi ja noin 400 m melomisen jälkeen saavutaan pienelle Vesankoskelle, joka on oiva koskenlaskuharjoittelupaikka vasta-alkajille
• Vesankosken laskun jälkeen saavutaan Hankolammelle, jossa on eksymisen välttämiseksi syytä pysyä oikeanpuoleisen rannan tuntumassa, kunnes pohjoiseen päin jatkuva reitti löytyy, Hankojärvi ylitetään poikittaissuunnassa ja Hepolahden - Ruojärven väli matkataan jokiosuutena, jossa on kaksi helposti laskettavaa koskea: Lieronkoski ja Riihikoski
• Ruojärven ulapasta selviydytään kilometrin melomisella ja järven länsipäässä saavutaan reitin vaikeimman kosken, Kalliokosken, niskalle, kanootti on ehdottomasti vedettävä rantaan ennen uoman ylittävää siltaa ja se on kuljetettava maitse joen länsipuolella olevaa tietä pitkin noin 300 m
• vesille päästyä tullaan heti Muuraslampeen, josta alkaa noin kilometrin mittainen jokitaival Leppäkosken voimalaitospadolle, ja jossa on jälleen noustava maihin
• padon ohitus on hieman hankala, mutta onnistuu parhaiten lännenpuoleista rantaa pitkin, padon jälkeen reitti jatkuu Totkulahden kautta Leppäsjärvelle, jonka eteläpäässä ohitetaan Leppäsjärven vanha koulu, joen suvantopaikat seuraavat toisiaan ja Töyrinlammeksi laajentuneen joenuoman jälkeen saavutaan Käkelänkoskelle ja heti sen jälkeen Poltinkoskelle, jonka suvannosta on noustava maihin etelärannalle, rannalla on näkyvissä palaneen sahan raunioita
• lyhyen kantomatkan jälkeen saa kanootin jälleen vesille ja matka jatkuu mutkaista ja rauhallista Aurejokea pitkin aivan maantien vieressä, luoteesta reittiin yhtyy Vääräjoki ja pian saavutaan Luhalahden tien sillalle, johon retken voi päättää
• matkaa jatkettaessa melotaan rauhallista ja leppoisaa jokiuomaa pitkin Kyrösjärven Heittolanlahteen, josta voi halutessaan edelleen hakeutua Kyrösjärven rantoja seuraillen joko Ikaalisten tai Mansoniemen suuntaan

Haukkajoki

Luonnonkaunis noin 20 km pituinen erämaareitti Ruovesi - Kuusijärvi - Kurunlahti on kunnostettu, merkitty ja melontakelpoinen koko kesän. Kuivina kesäaikoina koskiosuuksilla kanoottia on kannettava. Reitille pääsee hyvin Haukkajärven eteläpäästä, ja palvelut reitin varrella löytyvät Kurun taajama-alueelta.

Kosket, rantautumispaikat ja levähdyspaikat on reitillä merkitty ja koskien ohituspolut raivattu. Levähdyspaikoilla on nuotiopuut ja käymälät. Kunnat ovat huolehtineet reitin kunnossapidosta.

Reitin kuvaus

• Haukkajärven rantaan pääsee autolla, joten vesillepääsy on helppoa, Haukkajärvestä alkava reitti jatkuu Haukkajoessa, jossa meloen ohitetaan Haukan kämppä ja sen edustalla olevat vanhan patorakennelman jäännökset
• joki jatkuu mutkitellen ja saa jatkuvasti lisävesiä sivuiltaan, useat pikku kosket piristävät matkantekoa
• reitin varrella on nähtävissä vanhoja uittolaitteiden jäännöksiä ja eräin paikoin voi vanhoja tukinohjauksia käyttää hyväksi koskia laskettaessa
• kosket ovat Karhukoskea lukuunottamatta helpohkoja laskettavia, Karhukosken vaikein kohta on heti sen niskalla oleva jyrkkä kaarre, siinä oleva köngäs ja kaksi stopparia
• koskitaipaleen jälkeen tullaan Taikinalammelle, josta päästään kapean salmen kautta Kuusijärven pohjoispäähän, Kuusijärvellä kannattaa pysytellä idänpuoleisen rannan tuntumassa ja ohittaa Viitasaari ja Kulosaari itäpuolelta
• Matosaaren kapeikosta selviydyttyä hakeudutaan eksymisen välttämiseksi kuitenkin lännenpuoleisen rantaviivan tuntumaan ja poistutaan järveltä laskemalla vähäinen Vehkakoski Alanenjärveen
• Alanenjärvi päättyy Melansyöstävän siltaan, jonka alitse päästään Mäkelänjärveen ja pian tullaan Kuttusillankoskesta Saunalammille, sitten seuraavat kosket toistaan kunnes saavutaan Karjulankoskelle, jonka voimalaitospadon länsipuolelle on rantauduttava, ja on saavuttu Kuru - Ruovesi -maantielle, johon retken voi päättää
• jos retkeä haluaa vielä jatkaa, voi kantaa kanoottinsa sillan länsipuolelta alkavaa polkua pitkin Kuusikoskelle, josta pääsee meloen Näsijärvelle
• reitillä kuuluu väli Kuttuniska - Karjulankosken pato Karjulan kalastuskunnan koskionginta-alueeseen, jonne on istutettu puronieriää ja kirjolohta, kalastuslupia myy Kurun Tankkaus Oy, mutta luvan voi maksaa myös suoraan pankkisiirtona, ks. Ulkoilu, retkeily, kalastus, melonta ja kalastuskunnat

Keihäsjoki

Noin 25 km pituinen, keväällä melontakelpoinen koskenlaskureitti Kurun Puntasjärvi - Riuttasjärvi - Keihäsjärvi - Kurunlahti, joka on hyvä aloittaa Puntasjärveltä. Palvelut reitin varrella löytyvät Kurun taajama-alueelta.

Reitin kuvaus

• Puntasjärveltä lähdettäessä on heti retken aluksi Niskakoskella nähtävissä reitille tyypillisiä vanhojen uittolaitteiden ja vesirakenteiden jäännöksiä
• Risukkoista puronuomaa meloen saavutaan Myllykosken, Pitkäkosken, Koukkuniittykosken, Sorakankaankosken ja Anttilan Myllykosken kautta Riuttasjärvelle
• Riuttasjärveltä reitti jatkuu samantyyppisenä Kuru - Kihniö -maantiesillalle saakka, matkalla lasketaan Patokoski, jossa on nimensä mukaisesti vanha säännöstelypato, Riuttasten Myllykoski, Torkonmyllykoski ja Sahikoski, joka on keväällä tulvavesien aikaan erityisen mielenkiintoinen ja miellyttävä laskea
• maantiesillan jälkeen joki muuttuu leveämmäksi ja rauhallisemmaksi, joskin vielä yksi koski jää laskettavaksi ennen tuloa Kalliojärvelle, josta alkaa kaunis jokitaival
• vanhat uittopadot seuraavat toisiaan Niemelänkoskessa ja Suutarilankoskessa, vähävetisenä aikana nämä padot saattavat muodostaa maitse ohitettavan esteen
• Pitkäjärven vaihtelevien rantanäkymien jälkeen alkaa parikilometrinen koskitaival neljine peräkkäisine koskineen, Pitkäkoskea seuraa monihaarainen Talvikoski, jonka vasemmanpuoleinen haara on kuitenkin edelleen kapea ja jyrkkä, haaran suurimman könkään stopparin jälkeen on tulvavedellä heikosti erottuva terävä kivi, joka on syytä ottaa laskusuunnitelmissa huomioon, osan matkasta kanootteja pitää siirtää uittamalla eteenpäin, sillä kuljetus maitse on hankalaa
• vähitellen saavutaan Työtönjärven uittokanavalle, vähän meloneille suositellaan kanootin kantamista noin 100 m matka suvantoon, josta vanha, nykyisin melontakelvoton jokiväylä jatkuu pohjoiseen, mutta reitti kääntyy suoraan kanavan läpi Työtönjärvelle, jossa eksymisen välttämiseksi on paras heti kääntyä etelään
• parin kilometrin jokitaipaleen jälkeen seuraa Lamminlammi ja sen jälkeen Lamminkoski, joka on siinä olevan padon vuoksi ohitettava maitse oikaisemalla pohjoispuolella olevan kannaksen poikki
• Lamminkosken jälkeen seuraa reitillä kolme vaatimatonta koskea ennen saapumista Keihäsjärvelle, alimman kosken yläpäässä on matala silta, Keihäsjärvellä melontataivalta on parisen kilometriä

Sikkilänjoki

Noin 25 km pituinen, pääasiassa järvireitti Kurun Perijärvi - Jakama - Parkkuunlahti. Kettuoja on melontakelpoinen keväällä, järvireitti Perijärvi - Parkkuunlahti koko kesän. Parhaiten reitille pääsee Kuru - Juhtimäki maantiesillalta tai Perijärven alueelta. Palveluja ei aivan reitin varrella ole, mutta niitä löytyy noin 7 km pohjoisempana Kurun taajama-alueella.

Reitin kuvaus

• Kettuoja on keväälläkin lähtöpaikalla niin kapea, että melalla tai jopa käsilläkin voi antaa rannasta lisävauhtia, jota kyllä muutoinkin saa pitkissä ja kapeissa koskissa riittävästi
• noin 200 m ennen Myllyojaan yhtymistä on kanootin rantauduttava, sillä pian tilaustiesillan jälkeen on vaarallinen noin 3 m korkuinen putous, jossa on runsaasti vanhoja uittolaitteiden jäännöksiä ja jonka ohi kanootti on kuljetettava maitse
• Myllyojan yhteymäkohdan ja Perijärven välisellä osuudella on loppukesälläkin riittävästi vettä melontaa varten, joten alue soveltuu hyvin retkeilyn aloittamispaikaksi, Perijärvestä alkava Sikkilänjoki virtaa rauhallisesti peltomaisemassa
• noin puolen kilometrin melomisen jälkeen ohitetaan pieni Yläjoenlammi ja lähes heti sen jälkeen Vastalammi, jonka jälkeen tulee pysyä joen koillispuoleisen rannan tuntumassa Lamminlammin alapuolelle asti
• Karusellin suvannosta päädytään noin kilometrin melomisen jälkeen Vähä-Jakamalle, jonka kaakkoispäässä näkyy Tampere - Kuru -maantien penger, ja jonka ympäristöstä löytyy sopivia levähdyspaikkoja riittämiin
• Sikkilänjoki jatkuu Vähä-Jakamasta vielä noin 400 m ennen 4 km pituista Jakaman ulappaa, Jakaman lännenpuoleisen rannan tuntumassa meloen saavutetaan noin 2,5 km päässä Ylisen Parkkuunkosken niska, jossa on rantauduttava ja kanootti on tästä kuljetettava maitse aina Parkkuunlahden rantaan asti
• Parkkuunlahdelta matka jatkuu vielä noin kaksi kilometriä Kukkulanselän länsirannalla olevalle entiselle leirintäalueelle, johon retki päättyy, alueen edustalla olevat kallioluodot ovat viihtyisiä levähdys- ja auringonottopaikkoja

Sipsiönjoki

Noin 30 km pituinen erittäin vaihteleva, keväällä ja kesällä kulkukelpoinen reitti, maisemia korvesta kulttuurimaisemaan matkalla Kurun Liesjärven Kettulampi - Jauli - Juhtimäki - Hihkiö - Kyrösjärvi. Koko matkalla on 7 koskea ja puolet matkasta järvitaivalta. Osa koskista on liian vaativia ensikertalaiselle. Parhaiten reitille pääsee Liesjärveltä tai Kettulammelta. Palvelut reitin varrella ovat Luhalahden kauppa ja baari.

Reitin kuvaus

• reitti kulkee Liesjärveltä alkavaa Liesjokea myöten suhteellisen leveänä Lieslampeen ja siitä edelleen Kettulampeen, ja näiden lampien välinen luonnonkaunis kannas soveltuu hyvin levähdyspaikaksi
• Kettulammesta reitti jatkuu kapeana, risukkoisena ja nopeana ja noin 1 km päässä reittiin yhtyy Seitsemisjoki, joka nopeuttaa virtausta, reitillä on tällä kohdalla useita perättäisiä koskia, jotka kaikki ovat laskettavia, esteenä on kuitenkin usein myrskyn kaatamia puita ja risuja, jotka ovat erityisen vaarallisia talven jälkeen
• virtaus hiljenee vasta Jaulin kämpän luona olevassa suvannossa, kämpän maasto on oivallinen ruokailu- ja levähdyspaikka
• Jaulin jälkeen matka jatkuu Pitkäkoskesta Ylisen ja Alisen Särkilammen ja sitä seuraavien kolmen kosken kautta Poikelus - Luhalahti -tien uudelle ja vanhalle sillalle, joiden ohitus on syytä tehdä maitse
• reitti jatkuu Petäjäjärven ja sitä seuraavien kolmen pienen kosken kautta Vuorijärveen, jossa noin 600 m melomisen jälkeen käännytään lounaaseen. Luhalahti - Vesajärvi -osuudella on tarpeen pysyä koko ajan pohjoisen puoleisen rannan tuntumassa eksymisen välttämiseksi
• Vesajärveltä joki jatkuu leveänä Mäkelänkoskelle, joka on vauhdikas ja helppo laskettava, ja jonka pohjoisenpuoleisella rannalla on hienoja levähdyspaikkoja, Mäkelänkosken alapuolisen Kaukajärven eteläpäästä reitti jatkuu Hihkiönjokena, sen ensimmäisen kosken niskalla on silta, jonka yläpuolella on syytä rantautua ja tutkia laskureitti koskessa
• noin 800 m tämän kosken alapuolella on Hihkiönkoski, joka suuresta putouskorkeudestaan huolimatta on laskukelpoinen, kosken yläosassa on käytettävä pohjoisenpuoleista väylää, joen oikealla rannalla on tällä kohdalla polku, jota myöten kanoottia voi myös kantaa
• Hihkiönjoki laskee Vahojärven kaislikkoiseen Kortelahteen, josta matka jatkuu länteen, järvenselän ylityksen jälkeen saavutaan kapeaan salmeen, josta edelleen jatketaan vasemmalla olevan kapean lahden ohitse luoteeseen
• kun edessä alkavat näkyä rautatiesilta ja sen takana oleva maantiesilta, on kanootin ehdottomasti rantauduttava ja Vahokoski on ohitettava maitse, sillä se ei ole laskettavissa
• Vahokosken partaalla on sopivia levähdyspaikkoja vaikkapa kahvitaukoa varten
• Vahokosken alapuolelta reitti kulkee Sipsiönjäven läpi Ohistonlammen alapäähän, johon retken voi päättää, mutta matkaa voi halutessaan kuitenkin jatkaa siirtämällä kanootin maitse Myllylampeen ja melomalla sieltä Luhalahden sillan alitse Kyrösjärvelle ja edelleen Ikaalisten suuntaan, mikäli aava ja usein tuulinen ulappa ei tunnu liian vaaralliselta