Kolmen vuoden aikana oli työmarkkinatukeen ja peruspäivärahaan tullut korotuksia seuraavasti: vuoden 2000 alussa 1,00/pv, vuoden 2001 alussa 5,00/pv ja vuoden 2002 alussa kahdessa erässä yhteensä 8,00/pv eli yhteensä 14,00/pv brutto ja kuukaudessa yhteensä 280,00/kk brutto eli 224,00/kk netto. Kaikki linkit laskelmiin avautuvat uuteen isoon ikkunaan.

Työmarkkinatuen ja peruspäivärahan
korotukset vuosina 2000-2002

Samalla toimeentulotukilaskelman perusosa oli noussut 1 981,00 markasta 2 108,00 markkaan eli yhteensä 127,00. Korotuksia oli siis kolmen vuoden aikana tehty yhteensä 407,00/kk brutto. Toimeentulotukiasiakkaan todellisia käyttövaroja korotukset olivat esimerkkilaskelmien mukaisten kiinteiden kulujen jälkeen lisänneet kuitenkin vain 111,40/kk netto eli 3,70 kuukauden kutakin 30 päivää kohti. Siitä oli vielä rahan arvon muutos muuntokertoimella 1.025 vienyt 42,64 eli todellista korotusta työmarkkina-, asumis- ja toimeentulotukipakettiin oli kolmen vuoden aikana kertynyt vain 68,76/kk eli 2,29 markkaa kuukauden kutakin 30 päivää kohti.

Vertaa Laskelma 5 ja lakiuudistuskirjeen Laskelma 1. Korotusten vaikutuksista myös Verkossa. Vanhempien ja uudempien laskelmien välillä on 5,00 ero: varhaisemmissa laskelmissa käytin pankin palvelumaksuna valtakunnallisesti yleisluontoisempaa 15,00 ja myöhemmin paikallista 10,00. Ylläolevan taulukon kaikissa luvuissa se on 10,00 markkaa.

Vuosina 2003-2005

Vuoden 2003 alussa korotusta oli tullut edellisten lisäksi työmarkkinatukeen 4 €/kk brutto ja toimeentulotuen perusosaan 4,25 €/kk. Tästä toimeentulotukiasiakas 'hyötyi' 0,25 €/kk eli noin 0,008 € päivässä. Siis ei mitään. Samalla kuitenkin esimerkiksi pankin palvelumaksuja, energiaveroa ja jätemaksuja oli korotettu ja elintarvikkeiden hinnat olivat nousseet, jolloin omavastuut kasvoivat moninkertaisesti korotuksen verran ja tulotaso jäi huomattavasti alle edellisen vuoden.

Työttömyysturvan korotukset siis olivat - ja ovat yhä edelleenkin - kautta linjan niin olemattomia että ne eivät säilytä edes perusturvan reaaliarvoa, elinkustannusten kohoamisen kattamisesta puhumattakaan. Stakesin suositus toimeentulominimiksi kiinteiden kulujen jälkeen oli 800 €/kk, mutta työmarkkinatukea ja toimeentulotukea saavilla työttömillä asumiskulujen jälkeen käteen jääneet käyttövarat olivat korkeintaan noin 200 - 300 €.

Verkkouutisten 34.10.2004 mukaan köyhyys oli pahentunut Suomessa:

"Vaikka Suomen köyhien määrä on pysynyt noin 250 000 ihmisessä viime vuosina, niin köyhyys on pahentunut, hälyttää professori Veli-Matti Ritakallio Turun yliopistosta. Toimeentulotuen todellinen ostovoima on Ritakallion mukaan nyt kuukaudessa noin 30 euroa pienempi kuin vuonna 1990.

- Toimeentulotuki vuonna 2005 on noin 150 euroa kuukaudessa vähemmän kuin "virallinen" köyhyysraja, hän sanoi Työttömien ihmisoikeuspäivän avajaisissa maanantaina Järvenpäässä. - -"

Vuonna 2006

Vuoden 2006 alusta toimeentulotuen perusosa on II kalleusluokan paikkakunnalla 366,24 € (2 177,56 mk) ja I kalleusluokan paikkakunnalla 382,70 € (2 275,43 mk). Työmarkkinatuki ja peruspäiväraha ovat 23,50 €/pv brutto (139,72 mk) eli 470 € (2 794,49 mk). Siitä pois verot 20 % ja jäljelle jää 376 € (2 235,59 mk).

Työmarkkinatuen ja peruspäivärahan
korotukset markkoina vuosina 2000-2006

Edellinen taulukko on markkoina mutta tässä myös suluissa euroina. Asumiskulut ja asumistuki ovat vuoden 2000 tasolla vertailukelpoisuuden vuoksi. Kuuden vuoden aikana on korotuksia tullut yhteensä 551,05 (92,68 €), josta matkan varrelle on haihtunut 375,76 (63,20 €) ja tukien saajan käteen jäänyt vain 175,29 (29,48 €). Näin kuntien toimeentulotukimenot laskevat ja tilastot kaunistuvat. Seuraavassa sama taulukko euroina.

Työmarkkinatuen ja peruspäivärahan
korotukset euroina vuosina 2000-2006

Kuudelle vuodelle jaettuna tuo käteen jäänyt korotuksien summa 175,29 (29,48 €) tarkoittaa 29,22 (4,91 €/v) korotusta vuotta kohti eli 2,43/kk (0,41 €/kk) eli 0,08/pv (0,01 €/pv). Tuollaista yhden sentin eli noin kuuden pennin kolikkoa ei Suomessa ole käytössä ollenkaan. Kuitenkin samanaikaisesti jo pelkät omavastuut olivat kasvaneet yli 8-kertaisesti korotusten verran, ja asumiskulut, elintarvikkeet, jätemaksut jne. nousseet huimasti varsinkin euroon siirtymisen yhteydessä.

Esimerkin mukaisesti työttömän siis piti tulla tulla toimeen alle 640 € :lla kuukaudessa, kun EU:n määrittelemä köyhyysraja oli 750 € ja Stakesin suositus tämän sivun alussa mainittu 800 €. Jos tähän kuvioon vielä sijoitettiin se 'kannusteltu' keikkatyö, tulos ei joko näkynyt missään tai laski lopputulosta.

Kun työmarkkinatuesta ja peruspäivärahasta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö, toimeentulotuesta sosiaali- ja terveysministeriö ja asumistuesta - uskomatonta mutta totta - ympäristöministeriö, niin kukaan ei silloin vastaa koko paketin yhteensopivuudesta ja toimivuudesta.

Vuonna 2007

Vuoden 2007 alusta toimeentulotuen perusosa oli II kalleusluokan paikkakunnalla 372,62 € ja I kalleusluokan paikkakunnalla 389,37 €. Työmarkkinatuki ja peruspäiväraha olivat 23,91 €/pv brutto eli 478,20 €/kk. Siitä pois verot 20 % ja jäljelle jäi 382,56 €/kk.

Työmarkkinatuen ja peruspäivärahan
korotukset euroina vuosina 2000-2007

Niin oli 107,26 € :n korotuksista haihtunut matkan varrelle 50,19 €/kk. Summan lasku edellisestä taulukosta ja tulojen ja käyttövarojen kasvu vuoden 2006 jälkeen johtui lähes yksinomaan asumiskulujen omavastuun poistosta, jota ilman korotuksia olisi vuoden 2006 jälkeen ollut vain 0,20 €/pv netto. Korotuksia kuukauden jokaista päivää kohti syntyi seitsemän vuoden ajalta nyt 0,03 €, mutta pienin käytössä oleva kolikko on yhä edelleen 0,05 €.

Jokainen työmarkkinatukea saava työtön maksaa 20 % bruttotulosta veroina omaa toimeentulotukeaan, mikä tämän esimerkin mukaisesti vuonna 2007 oli 82,08 €/kk. Kun esimerkin toimeentulotuki oli 118,29 €, jäi sille ei enää niin 'paksulle keskiluokalle' kustannuksia 36,21 €/kk yhtä työtöntä kohti eli suunnilleen paljon melua tyhjästä.

Vuonna 2011

Edellisen jälkeen seuraava korotus työmarkkinatukeen, peruspäivärahaan ja toimeentulotuen perusosaan tulikin vasta vuonna 2011, mikä oli uskomattomat 0,05 €/pv eli noin 1 (yksi) €/kk - Euroopan köyhyyden torjunnan teemavuoden 2010 kunniaksi kenties -   Käteen siitä jäi todellisilla perustuloilla ja -menoilla vain noin 368 €/kk eli noin 12 €/pv. Katso vuoden 2011 tilanne tarkemmin toimeentulotuen laskentataulukosta (Excel 2003).

Alkuperäinen euron markka-arvo 5,94573 oli vuoteen 2008 mennessä laskenut ja oli enää 5,28.

Markkoina se olisi noin 2 200,00/kk, ja jos ottaa huomioon euron arvon laskun se olisi noin 1 841,00 markkaa eli vain 136,00 eli ~ 22 €/kk = ~ 1,10 €/pv enemmän kuin vuonna 2000.

Ts. kymmeneen vuoteen ei korotuksia ole tullut käytännössä ollenkaan, ja kun ottaa huomioon elinkustannusten nousun, sitä on päinvastoin vuosi vuodelta vain leikattu.

"- - Tasokorotusten pienuuden tai puuttumisen vuoksi vähimmäisturvan etuuksien taso suhteessa sekä keskimääräisiin että mataliin palkkoihin on laskenut noin neljänneksen viimeisen kymmenen vuoden aikana. - -"

Näin siis todetaan myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportin Vähimmäisturva ja köyhyysraja Suomessa (THL, 2009) sivulla 28. Raportti oli osoitettu tilanneselvitykseksi SATA-komitealle, joka ei sille korvaansa lotkauttanut.

Hallitusneuvottelujen 'tulos' 2012

Vuoden 2012 alussa työmarkkinatukeen tuli hallitusneuvottelujen tuloksena 100 € korotus, joka laskee asumistukea ja toimeentulotukea, ja toimeentulotuen perusosaan indeksikorotus ja hädin tuskin ilman suurennuslasia erottuva 6 % eli yhteensä noin 40 € korotus. Toimeentulotukiasiakkaalle siitä kaikesta kertyy 1 €/pv eli noin 30 €/kk.

Työmarkkinatuen korotus kokonaan ja toimeentulotuen korotuksesta noin kolmannes haihtui taas kerran kuin tuhka tuuleen ja jäljelle jääneen päivittäisen kolikon mitätöi elinkustannusten nousu heti hallitusneuvottelujen jälkeen loppuvuonna 2011 jo ennen korotuksia. Ts. taas kerran tuloksena sama vanha ± 0, jota kutsuttiin vuosikymmenen parhaaksi korotukseksi.

Mikä siis olisi tällaisen 'korotuksen' todellinen motiivi, kun se ei miltään suunnalta katsottuna näytä olevan tuen saajien toimeentulo, minkä piti olla se alkuperäinen tavoite? Köyhyys ja leipäjonot vain kasvavat yhä edelleen. Toisin sanoen: turha puhua perusturvan korotuksesta, kun tuloksena on taas kerran pelkkä 'rahanpesu' valtion virastojen välillä asiakkaiden tilien kautta.

Suurinta ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavia sen sijaan odottaa jopa 177 € korotus kuukaudessa. Ks. myös Helsingin Sanomien pääkirjoitus aiheesta 7.7.2011 otsikolla "Työttömyysturvan erot kasvavat entisestään".


Sijainti: Pop-up -viitteet, Menneen maailman strategioita.