Antalya, Turkey. Toilet seat used as flower pot, 2.4.2010. Wikimedia Commons. GNU Free Documentation License.
 

- WC-kuva Wikimedia Commons, tiedonhaku, teksti, toimitustyö, muut kuvat/kuvankäsittely © UJ 1995 - 16.9.2011, 26.9.2011, 3.10.2011, 21.10.2011 -
 

Pöntöstä alas

Kun normaali päätöksentekomenettely ja lautakunnan päätös mitätöidään ja ainoiden asiantuntijoiden kannanottojen yli kävellään kiireeseen vedoten kevyesti kuin tyhjää vaan, niin mitäpä muuta? Aina löytyy eskimoita neuvomaan kongolaisia helteen tullen, tiesi jo puolalainen satiirikko Stanisław Jerzy Lec.

Sen ns. 'kiireen' järjesti se, että Tampereen kaupunkiseudun seutuhallituksen kokous oli määrä pitää 31.8.2011 klo 9.00, mutta jonka esityslistan mukaan lausuntopyyntöä yhdyskuntaraken­teen eheyttämisen periaatteista ei siellä kuitenkaan edes käsitelty.

Esimerkiksi Orivesi oli palauttanut koko ehdotuksen takaisin seutuhallitukselle uuteen valmisteluun jo 16.6.2011, ja Tampereen kaupunginhallitus vielä 22.8.2011 (asia 424) uudelleen yhdyskuntalautakunnan käsittelyyn. Tampereen elinkeino- ja maankäyttöjohtaja Jyrki Laihon antaman lausunnon mukaan

"- - Hajarakentamisen hallinta vaatii kaikkien kaupunkiseudun kuntien yhteisen sitoutumisen asiaan. Nyt tehty esitys vaatii luonnollisesti vielä paljon keskustelua, koska sellaisenaan se ei ole hyväksyttävissä. - - Siksi on tarkoituksenmukaista vielä jatkaa laajapohjaista keskustelua syksyllä ja löytää ne keinot, jotka ovat laajalti ja yhteisesti hyväksyttävissä hajarakentamisen ohjaamiseksi." (luettu 26.9.2011)

Tampereella ehdotuksen ja lausuntopyynnön lisäksi liitteinä olivat myös 22.6.2011 diaarioidut Pirkan kylät ry:n kannanotto ja Tampereen Koillis-Alvarin alueellisen työryhmän lausunto. Niissä molemmissa ehdotus yksiselitteisesti tyrmätään, kehotetaan palauttamaan se uuteen valmisteluun, ottamaan työryhmään maaseudulla asumisen asiantuntijoita ja selvää siitä mitä kylä tarkoittaa.

Ylöjärven tyyliin

Ylöjärvellä ympäristölautakunta oli kokouksessaan 16.8.2011 halunnut ennen lopullista päätöstä jäädä odottamaan kylien kannanottoa, joka saapui vasta 24.8.2011, ja seuraava kokous olisi ollut 13.9.2011. Lausuntopyyntö oli päivätty jo 1.4.2011 ja lausunto oli alun perin pyydetty jo kesäkuun loppuun mennessä, joten asian käsittelyyn kaikilla tasoilla oli ollut aikaa kaikkiaan viisi (5) kuukautta.

Mikä hoppu Ylöjärven kaupunginhallitukselle sitten juuri nyt tuli? Ja missä maalailtiin taivaanran­taa koko kesä, kun monet muut kunnat ja kylät ehtivät asialle annetun takarajan mukaisesti jo kesäkuussa?

Virkamiesten pelivälineeksi

Ylöjärven kaupunginhallitus otti otto-oikeudella asian kiireesti haltuun kokouksessaan 29.8.2011, eikä Ylöjärven kylien kannanottoa ole pöytäkirjassa merkitty liitteeksi. Sitä ei ole enää edes mainittu eikä sitä ole löytynyt verkostakaan, ei Ylöjärven kaupungin eikä kylienkään sivuilta, vaikka sen väitetään olevan olemassa.

Se siis on ilmeisesti haudattu hiljaisuudessa jonnekin kaupungintalon arkistoholvin tunnistamattomaan mappiin Ö.

Liitteeksi ei ole merkitty myöskään Pirkan kylät ry:n kannanottoa, joka oli toimitettu Tampereen kaupunkiseudun kunnille jo yli kaksi kuukautta aikaisemmin, eikä Tampereen seudun kyläyhdistys­ten yhteistä kokousmuistiota 6.5.2011 allekirjoituksineen.

"Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena

- - Rakennuslupa enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentamiseen voidaan 137 §:n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Määräys voi koskea vain kyläaluetta, johon ei kohdistu merkittäviä rakentamispainei­ta. Edellytyksenä on lisäksi, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamis­ta ja muuta maankäyttöä kyseisellä alueella. Yleiskaavan määräys sen käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan. - -"

Maankäyttö- ja rakennuslaki
5.2.1999/132, 44 §, Finlex

Niin kyliä ja kylien asukkaita koskevien asioiden käsittely on onnistuneesti etäännytetty niiden ainoiden asiantuntijoiden ulottumattomiin maaseudun elämää tuntemattomien virkamiesten pelivälineeksi. "Kyliä kuullaan, mutta kuunnellaanko kyliä?" kysyttiin Kurun Lehden etusivun jutussa 23.6.2011. Ei ole aikomustakaan.

Niin tuli Ylöjärven tyyliin lakaistua maton alle myös Suomen perustuslain 2 §, jonka mukaan yksilöllä on oikeus vaikuttaa elinympäristönsä kehittämiseen.

Pöytäkirja ei virkakielelle tyypilliseen tyyliin osoita mitään omaa näkemystä eikä uutta luovaa innovatiivisuutta, vaan suoritusta - lukuisine lyönti- ja kielivirheineen siellä missä aita on matalin. Visuaalinen tasalaatuisuus tuottaa myös hankaluuksia erottaa muista lähteistä poimitut viitteet pöytäkirjan omasta tekstistä. Asiaa ei näytetä edes pohditun, vaan on vain myötäilty Tampereen kaupunkiseudun ehdotusta muutamaa kosmeettista lisäystä lukuun ottamatta, joilla ei kuitenkaan ole vaikutusta kylien elinvoimaisuuteen.

Kliseiden maaseutu

Ehdotuksen pohjana olevaan Kangasalan kaavoitusarkkitehti Markku Lahtisen esitykseen sen sijaan viitataan usein. Siihen on mm. koottu monia maaseutua koskevia kliseitä, kuten että "maalla on pimeää", "elinkeinot näkyvät, kuuluvat ja haisevat" (!), "lapsille ei ole seuraa" (?) ja että "sinne voi muuttaa muitakin" (?), kutsutaan lieveasutusta "taajaman loiseksi" (!), pidetään hajarakentamista "osoituksena päättämättömästä kehityspolusta" (!) ja kylärakentamista (?) "maaseudun kehittämisen pelastusrenkaana" jne. (sivut 3, 6), mutta ei ymmärretä mitä kylä tarkoittaa.

"Näkyy, kuuluu ja haisee" -?

Maaseudun haittapuoleksi on katsottu myös, että "elämä on perhekeskeistä", mutta siitä huolimatta jonkin ihmeen ja kumman kautta "kaikki tuntevat toistensa tavat" (sivu 6). Esityksen sivuilla 8 ja 12 koko huttu on lisäksi keikahtanut kaksi kertaa täysin ylösalaisin, kun ensin innostutaan 'hajautumisen estämisestä', mutta muutama sivu myöhemmin todetaan että ei se olekaan mikään ongelma:

"Vain määrätietoinen asutuksen ohjaaminen palveluiden ääreen voi säilyttää palveluita, maanomistajien edut eivät saa olla kriteerinä." - - "Päättäjät eivät ole huolissaan yhdyskuntarakenteen hajautumisesta, he huolestuvat kielteisistä lupapäätöksistä." (luettu 14.9.2011)

Päättäjät siis tehkööt myönteisiä lupapäätöksiä, että ei tarvitsisi 'huolestua'.

Kylämäisyyksiä

Kylä-käsitettä kulttuurisessa ja ympäristömielessä pöytäkirjassa ei ole vieläkään selvitetty, mutta em. esitykseen ja kaupunkiseudun ehdotukseen viitaten sen kohdassa Maankäytön vyöhykesuunnittelu kylämäisiksi määritellään alueet, joilla on vähintään kolme seuraavista: välttävä julkinen liikenne, keskitetty vesihuolto, asutushistoria ja aktiivinen kylätoiminta.

Kaikilla kylillä yleensä on vähintään kolme niistä - miten sitten kylätoiminta ja sen Aktiivisuus ja 'aktiivisuus' missäkin tulkittaneekin ja asutushistoria on väkisinkin poikkeuksetta jokaisella.

Kaupunkiseudun lausuntopyynnössä onkin esitetty mielenkiintoinen kysymys siitä miten maaseudun kylät ovat 'kehittyneet', aivan kuin olisi kyse joistakin 1960-luvun rappeutuneista naapurilähiöistä eikä satojen vuosien kiinteistä asutuksista. Vastauksena siihen kysymykseen syntyisi jokaiselta kylältä hyvinkin kokonainen kirja. Pöytäkirjassa kysymykseen on Kurun alueen osalta yritetty vastata seuraavaan tyyliin:

"Palvelujen säilyttämiseksi"? Missä?

"Myös entisen Kurun kunnan alueella hajarakentaminen on sijoittunut erittäin hajanaisesti, mutta ei niin tiiviisti kuin entisen Viljakkalan kunnan alueella." - - "Kurun kylistä palvelut ovat hävinneet ja kyläkoulut lakkautettu." - - "Monien kylien ympäristössä rakentaminen on niin hajautunut, että se ei ole tukenut palveluiden säilymistä ja on omalla panoksellaan edesauttanut niiden lopettamiset." (luettu 14.9.2011)

Siinä sitten Kurun alueen kylien koko kuva kuntaliitoksen jälkeen -? Ja mitä tarkoittaa "kylien ympäristö", kun kylä-käsite on tuntematon? Kokonaisia kyliä? Vai mitä muuta olisi kylien välissä kuin kartalle piirretty rajaviiva?

"Palvelujen säilyttämiseksi"

Ylöjärven yksisuuntaisen hallintomenettelyn (hallinta-) mukaan siis viedään loputkin jos jotakin puuttuu, ts. 'korjataan' seurauksia syitä korostamalla. Sitä on taas kerran 'perusteltu' palvelujen säilyttämisellä, niin kuin kuntaliitostakin aikoinaan, ja sehän jo tiedetään miten siinä kävi. Myös kuntalaiset huomioon ottava päinvastainen päättelyketju taas johtaisi loogiseen lopputulokseen: jos jotakin puuttuu se hankitaan tai ainakin yritetään hankkia.

Kaupunkilaisille tiedoksi

"Kylä on ravinnontuotantoa harjoittavien ihmisten muodostama pieni yhteisö. Väestön taloudellisen toiminnan perusteella voidaan erottaa maatalous-, kalastus-, teollisuus- ja esikaupunkikylä. Kylän pohjakaavan ja tilankäytön perusteella erotetaan ryhmäkylät ja hajarakentei­set kylät. Lounais-Suomen sarkajako­alueelle ovat tyypillisiä tiheästi raken­netut ryhmäkylät, joissa jo keskiajalla saattoi olla parikymmentä taloa. Pohjanmaalla vanhin asutus on sijoittunut nauhamaisesti jokivarslen raittikyiin. ltäsuomalaiset kylät ovat olleet epämääräisempiä. Talot sijaitsevat usein harjujen ja vaarojen lailla muodostaen laajoja suurkyliä."

Tietojätti, Valitut Palat, 1993, 539

Kuntaliiton ohjeiden mukaan Kuntalain § 51:ssä mainittua ns. otto-oikeutta ei saa käyttää myöskään silloin, jos kysymyksessä ovat rakennus- ja muut ympäristölupapäätökset. Mistä tässä sitten on kysymys, ellei rakennus- ja ympäristöasioista? Vaikkakaan ei vielä kirjaimellisesti ja välittömästi nimenomaan lupa-asioista, mutta välillisesti pitkällä tähtäimellä varmasti.

Auringonlaskun aikaan.

Näin Ylöjärven näkökulmasta. Tampereen kaupunkiseudun muut seitsemän kuntaa, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere ja Vesilahti kylineen saattavat kuitenkin vielä onnistua pelastamaan tilanteen. Niistä ainakin Tampereella, Orivedellä ja Vesilahdella (sivu 21/200) on oltu ainoilla oikeilla jäljillä.

Seutufoorumi 21.9.2011

Tampereen kaupunkiseudun Seutufoorumin 21.9.2011 esityksen sivuilla 3 ja 5 kuitenkin toistellaan yhä edelleen alkuperäistä ehdotusta siitä vielä milliäkään hievahtamatta:

"Kylissä arjen palvelut ovat heikentyneet, kun vain pieni osa hajarakentamisesta on suuntautunut kyliin." - - "Korostetaan periaatteiden kohdentumista erityisesti taajaman laajentumisalueelle ja kyliin, aikajänteenä tulevaisuus." (luettu 3.10.2011)

Jatkovalmistelussa tosin luvataan ottaa huomioon saadut lausunnot, mutta maaseudun ominaislaatu ja kylä-käsite siis eivät niiden ja kylien kannanottojenkaan jälkeen vieläkään näytä 'kaavoitetuille' kaupunkilaisille kirkastuneen. Kaikki maailman kyläläiset ovat tienneet sen aina, mutta kaupunkiseudun puuhapiireissä sitä vasta 'määritellään'. Eheyttämisehdotuksen näköiseksi -?

Tulosta Sulje kehys  

Sijainti: Parkkuu paikaltaan, Tiedotteita 2011