KuRVi-verkkoprojekti 01.07.1997-30.06.1999

Hankenumero 9506159

LOPPURAPORTTI

SISÄLLYSLUETTELO

1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT............................................................................................ 1


1.1. Mikä KuRVi on...................................................................................................................... 1
1.2. Projektin lähtökohdat........................................................................................................... 1
1.3. Projektin käynnistyminen.................................................................................................... 1

2. PROJEKTIORGANISAATIO................................................................................................. 2

2.1. Projektin ohjausryhmä..........................................................................................................2
2.2. Projektin palveluksessa ollut henkilöstö............................................................................2

3. PROJEKTIN AIKATAULU JA KESTO................................................................................3

4. PROJEKTIN TOIMINTA........................................................................................................4

4.1. Palvelujen markkinointi....................................................................................................... 4

4.2. Konsultointipalvelut pk-yrityksille......................................................................................4
4.2.1. Atk-järjestelmien suunnittelu - laitteet, verkot ja ohjelmistot...................................... 4
4.2.2. Atk-järjestelmien keskitetyt hankinnat - laitteet ja ohjelmistot.................................... 5
4.2.3. Laitteisto- ja ohjelmistoasennukset ja käytön opastus................................................. 5
4.2.4. Internet-yhteydet ja sähköpostit ja pankkiyhteysohjelmat.......................................... 5
4.2.5. Muu konsultaatio.................................................................................................................5
4.2.6. Taloushallinnon ohjelmistojen yhteishankinnat, asennukset ja koulutus...................6
4.2.7. Internet-sivujen suunnittelu ja valmistus......................................................................... 6
4.2.8. Konsultaatiopalveluista perityt rahoitusosuudet............................................................6
4.2.9. Yhteistyötahot konsultaatiopalvelujen järjestämisessä..................................................7

4.3. Koulutuspalvelut.....................................................................................................................7

4.4. Kuntien tietojärjestelmien ja alueverkon kehittäminen......................................................8
4.4.1. Lähtötilanne..........................................................................................................................8

4.4.2. Alueverkko........................................................................................................................... 8
4.4.3. Kuntien yhteiset tietojärjestelmät................................................................................... 10

5. PROJEKTILLE ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI...... 11

5.1. Kuntien toiminnan tehostaminen ja kustannussäästöjen aikaansaaminen.................. 11

5.2. Kuntien ja yritysten kilpailukyvyn lisääminen kehittyneen tietoverkon avulla............11

5.3. Noin 60 pk-yrityksen kilpailukyvyn parantaminen siirtämällä tstorutiinit atk:lle..........11

5.4. Yritysten tehokkaamman toiminnan avulla säilyttää ja luoda uusia työpaikkoja..........12

5.5. Vähentää sijaintihaittoja........................................................................................................12

5.6. Muita projektin tuloksia........................................................................................................ 13

6. PROJEKTIN TALOUS.............................................................................................................. 13

6.1. Projektin menojen ja rahoitusosuuksien toteutuminen..................................................... 13

6.2. Projektin henkilöstömenot vuosittain eriteltyinä................................................................14

6.3. Yksityiset rahoitusosuudet vuosittain eriteltyinä.............................................................. 15

7. TOTEUTUKSEN ARVIOINTI.................................................................................................. 15

8. LIITTEET

Nro 1: Yhteenveto annetuista palveluista ja mukana olleiden yritysten luettelo

Nro 2a: Toteutuneet menot ja tulot ja vertailu talousarvioon
Nro 2b: Erittely rahoitusosuuksista
Nro 3b: Menoerittelyt menolajeittain 1997-1999

Nro 3: Yhteenveto järjestetyistä koulutustilaisuuksista ja tilasto osallistujista kunnittain

Nro 4: Kopioita projektia käsitelleistä lehtiartikkeleista (vain painetussa versiossa)

 

1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT

1.1. Mikä KuRVi on?

Kuru, Ruovesi ja Virrat muodostavat Pohjois-Pirkanmaan seutukunnan, joka on yksi kahdeksasta Pirkanmaan seutukunnasta. Koko maa on jaettu aluepoliittisesti seutukuntiin. Seutukunta tarkoittaa siihen kuuluvien kuntien yhteistä talousaluetta.


KuRVi taas on Kurun ja Ruoveden kuntien sekä Virtain kaupungin nimistä koostettu lyhenne kuntien nimien alkukirjaimista. KuRVi on epävirallinen, iskulauseen tyyppinen nimitys Pohjois-Pirkanmaan seutukunnalle.

1.2. Projektin lähtökohdat

Pohjois-Pirkanmaan kehittämisohjelmaan oli vuonna 1996 sisällytetty KuRVi-verkkoprojekti, jonka tavoitteena olisi alueen kuntien tietoverkon kehittäminen sekä pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen atk-osaamista kehittämällä.

Alueen kunnissa tietotekniikkaa oli yleisesti jo käytössä, mutta nähtiin, että seuraava kehittämisaskel laajemman tietoverkon suuntaan olisi otettava. Hankkeen eteenpäin viemiseksi, tarvittiin koordinaattoria, joka ylläpitäisi kuntien tietoverkon kehittämistyötä yhdessä kuntavastaavien kanssa. Kuntien yhteistoiminnan kehittämisen kannalta sähköinen tietoverkko nähtiin ensiarvoisen tärkeäksi.

Pohjois-Pirkanmaan alueella on noin 700 pk-yritystä. Projektia suunniteltaessa arvioitiin että noin puolet yrityksistä tietotekniikkaa ei juuri hyödynnä. Vain suuremmissa ja joissain pienyrityksissä tietotekniikkaa hyödynnetään tehokkaasti. Ensisijaisesti tarkoituksena oli saattaa yritysten toimistorutiinit tietokoneaikaan, koska tehoton konttori vie aikaa varsinaisesta tuottavasta toiminnasta.

Kehittyneen kuntaverkon avulla olisi tarkoitus saada myös yritykset hyödyntämään sitä. Projektissa olisi tarkoitus keskityttyä kuntien tietoverkon luomiseen sekä pk-yritysten toimistorutiinien tehokkaaseen hallintaan tietotekniikan avulla sekä opetellaan tietoverkon hyödyntämistä.

1.3. Projektin käynnistyminen

Pohjois-Pirkanmaan kehittämisohjelman mukaisesti Ruoveden kunta, joka oli nimetty hankkeen toteuttajaorganisaatioksi, jätti tammikuussa 1997 Pirkanmaan Liitolle hakemuksen projektin rahoituksesta ja sen toteuttamisesta 1.7.1997-30.06.1999 välisenä aikana.

Pirkanmaan Liiton maakuntahallitus myönsi 25.3.1997/170 § hankkeelle projektisuunnitelman mukaisen rahoituksen koskien vuotta 1997 ja päätti samalla periaatteellisesti varata hankkeen toteuttamiseen vuonna 1998 ja 1999 tarvittavan maakunnan kehittämisrahan ja Euroopan aluekehitysrahaston tuen.

Projektin kokonaiskustannusarvio oli 1.071.000 markkaa, josta EU-rahoituksen (EAKR) osuus 499.000 mk, kansallisen maakunnan kehittämisraha 154.000 mk, toteuttajakuntien osuus 346.000 mk ja yksityinen rahoitusosuus 72.000 mk.

Pirkanmaan Liiton päätösten jälkeen kunnat tekivät päätöksensä projektiin toteuttamisesta ja sen käynnistämisestä 1.7.1997 alkaen.

 

2. PROJEKTIORGANISAATIO

2.1 Projektin ohjausryhmä

Hankkeen vastuullisena vetäjänä ja tilinpitäjänä on toiminut Ruoveden kunta. Projektin muut toteuttajat olivat Kurun kunta ja Virtain kaupunki sekä alueen yrittäjäjärjestöt. Projektia on johtanut projektin ohjausryhmä.

Projektin ohjausryhmään nimesivät alueen kunnan edustajansa - Ruoveden kunta toteuttajaorganisaationa kaksi edustajaa. Lisäksi KuRVi-kuntien yrittäjäjärjestöjä pyydettiin nimeämään edustajansa ohjausryhmään.

Projektin ohjausryhmän kokoonpano on ollut seuraava:

Puheenjohtaja

elinkeinoasiamies Jussi Helin
Ruoveden kunta
jussi.helin@ruovesi.fi

Jäsenet
elinkeinojaoston puheenjohtaja Seppo Raivio
Ruoveden kunta 1997-1998

toimitusjohtaja Helena Korppoo
Ruoveden Yrittäjät ry:n edustaja
helena.korppoo@ruovedenlaskenta.fi

kunnansihteeri Kirsi Riihioja
Kurun kunta
kirsi.riihioja@kuru.fi

toimitusjohtaja Susanna Nikinmäki
Kurun Yrittäjät ry:n edustaja
kuruprof@sci.fi

verkkotukihenkilö Petri Kisonen
Virtain kaupunki
petri.kisonen@virrat.fi

toimitusjohtaja Pertti Vilen
Virtain Yrittäjät ry:n edustaja
pertti.vilen@pp.inet.fi

Ohjausryhmän sihteerinä on toiminut projektipäällikkö Jarmo Jokela. jokela@phpoint.fi

Projektin ohjausryhmä on kokoontunut yhteensä 5 kertaa. Kokoukset ovat olleet 27.6.1997 Ruovedellä, 29.10.1997 Virroilla, 09.01.1998 Kurussa, 10.5.1999 Ruovedellä ja 21.9.1999 Ruovedellä.

2.2. Projektin palveluksessa ollut henkilöstö

Projektin ohjausryhmä valitsi 27.6.1997 projektipäälliköksi sosionomi Jarmo Jokelan Ruovedeltä. Jokela on toiminut projektipäällikkönä projektin loppuun saakka.

Ohjausryhmä päätti 29.10.1997, että projekti palkkaa 1.11.1997-31.12.1997 väliseksi Leena Tulivirran Tampereelta osa-aikaiseksi internet-sivujen tekijäksi. Tulivirta teki mm. projektin omat kotisivut ja sen lisäksi kotisivuja KuRVin asiakasyrityksille. Tammikuusta 1997 projektin loppuun Tulivirta teki projektille töitä satunnaisesti tuntipalkalla.

Edellä mainittujen lisäksi projektin palveluksessa on ollut tuntipalkkaisena, tarvittaessa töitä tehneenä mikrotukihenkilönä Vuokko Meronen Ruovedeltä syksystä 1997 joulukuuhun 1998. Vuoden 1999 alusta Vuokko Meronen perusti oman atk-palveluja tarjoavan yrityksen Tmi Mikromerosen.

 

3. PROJEKTIN AIKATAULU JA KESTO

Projekti alkoi projektisuunnitelman mukaisesti 1.7.1999. KuRVi-verkkoprojektiin mukaan lähteville yrityksille ei määrätty mitään mukaan lähtemisen takarajaa vaan yritykset voivat tulla mukaan koko projektin keston ajan nonstoppina. Varsinaista ilmoittautumista ei ollut, vaan yhteydenotto projektin vetäjään riitti.

Heinäkuu 1997 kului projektin työskentelytapojen suunnitteluun ja tavoitteiden tarkentamiseen tutustumalla vastaavan tyyppisiin hankkeisiin lähinnä internetin kautta.

Projektin alkamisesta tiedotettiin alueella toimiville tiedotusvälineille. Elokuun 1997 alussa julkaistiin maksulliset ilmoitukset alueen kolmessa paikallislehdessä. Kun sen kautta ei juuri yrityksiä saatu mukaan, lähetettiin elokuun loppupuolella kaikkiin alueen pk-yrityksiin suunnattuna joukkokirjeenä tiedote ja kyselylomake, jonka sai palauttaa maksutta. Joukkokirjeen jakelu oli noin 900 kpl. Vastauksia kyselyyn tuli vajaat viisikymmentä. Vastaajista reilut kaksikymmentä yritystä ilmoitti vastauksessaan, että ei ainakaan tässä vaiheessa aio osallistua projektiin.

Lokakuun 1997 lopussa projektiin oli ilmoittautunut mukaan 36 yritystä ja vuoden 1997 lopulla jo 74 yritystä. Maaliskuussa projektissa oli mukana 80 yritystä ja lokakuussa jo 120. Projektin päättyessä projektissa oli ollut mukana 148 yritystä. Näistä 132 yritystä oli projektin laskutusasiakkaita. Laskuttamatta jäännin syyt:

  1. mukana ollut oli osallistunut projektin järjestämään ilmaisen tilaisuuteen (4 yritystä)
  2. palveluja saanut yritys oli toisen palveluja saaneen yrityksen sisaryritys (4 yritystä)
  3. yritykselle annettu konsultaatio ei johtanut tuloksiin ja jäi lähinnä peruskartoitukseen (8 yritystä)

    KuRVin asiakasyritysten luettelo:     http://kotisivu.dnainternet.net/jjokela1/kurviyri.htm

 

YRITYKSET

Kuru

Ruovesi

Virrat

YHT

Mukana yhteensä

20

90

38

148

Laskutettuja

16

83

33

132

Ei laskutusta *)

4

7

5

16

 

 

 

 

 

 

Projekti päättyi virallisesti 30.6.1999. Projektin päättymisen jälkeen muutamille KuRVi-asiakasyrityksille annettiin atk-laitteistojen ja ohjelmistojen asennusapua vielä heinä-elokuussa. Näissä tapauksissa KuRVi-projektin aikana kesäkuussa tehdyt laitetoimitukset viivästyivät ja yrityksille luvattu apu olisi jäänyt antamatta. Nämä tukipalvelut ostettiin Tmi Mikromeroselta Ruovedeltä - näiden töiden kustannukset olivat projektille yhteensä 7.514 markkaa verottomin hinnoin.

Osassa yrityksiä vuoden 2000 edellyttämän laitekannan uusimiseen ryhdyttiin projektin kannalta viime tingassa.

 

 

4. PROJEKTIN TOIMINTA

Projektin toiminta jakautui projektisuunnitelman mukaisesti kahtia: toisaalta kuntien tietojärjestelmien ja alueverkon kehittämiseen ja toisaalta KRV-alueen pk-yritysten tietotekniseen ja taloushallinnolliseen konsultointiin.

4.1. Palvelujen markkinointi

Palvelujen markkinointi on hoidettu lehdistötiedotteilla, maksullisilla ilmoituksilla ja projektin alussa kaikkiin yrityksiin jakelulla joukkokirjeellä joka sisälsi tiedotteen projektista ja sen palveluista sekä lomakkeen, jolla yritys saattoi ilmoittaa kiinnostuksena projektista. Kirjeen mukana mennyt tiedote oli 12 sivuisesta Power-Point esityksestä otettu kahdelle sivulle tiivistetty tuloste - materiaali on kokonaisuudessaan ollut KuRVin sivuilla selailtavana osoitteessa: http://www.ruovesi.fi/kurvi/kurvi2/index.htm

Lehdistötiedotteita on lähetetty projektin aikana aina silloin tällöin ja melko usein ne tai osa niistä on päässyt paikallislehtiin. Lehdistötiedotteet on julkaistu myös projektin internetsivuilla http://www.ruovesi.fi/kurvi/verkko/tiedote.htm

Joka kunnassa järjestettiin syksyllä 1997 ja keväällä 1998 lehdissä ilmoitettu yrittäjäilta, jossa KuRVi-projekti esitteli toimintaansa. Tilaisuudet oli järjestetty ao. kuntien paikallisten Osuuspankkien yrittäjäiltojen yhteydessä.

Kuntien ja yhteisten projektien julkaisemassa KuRVi-seutukuntalehdessä on ollut artikkelit KuRVi-verkkoprojektista. Koulutuspalveluista - yleisohjelmien kursseista - on julkaistu ilmoitukset alueen kolmessa paikallislehdessä. Erityiskurssit on tiedotettu suoraan ao. yrityksille.

Projektin käytössä on ollut fax-ohjelmisto verkossa, jossa on ollut ryhmäfaxilista noin sadalle krv-alueen yritykselle - sitä kautta on lähetty suoraan tietoa koulutustarjonnasta tai valmisteilla olevista yhteishankinnoista.

 

4.2. Konsultointipalvelut pk-yrityksille

Projekti on tarjonnut mukaan lähteneille pk-yrityksille seuraavia konsultointipalveluja:
http://www.ruovesi.fi/kurvi/verkko/verkkopr.htm#yrityksille

 

4.2.1. Atk-järjestelmien suunnittelu - laitteet, verkot ja ohjelmistot - yhdessä yrityksen kanssa

 

4.2.2. Atk-järjestelmien keskitetyt yhteishankinnat - laitteet ja ohjelmistot

 

4.2.3 Laitteisto- ja ohjelmistoasennukset ja käytön opastus

 

4.2.4 Internet-yhteydet ja sähköpostit ja pankkiyhteysohjelmat

 

4.2.5 Muu konsultaatio

 

4.2.6. Taloushallinnon ohjelmistojen yhteishankinnat, asennukset ja koulutus

 

4.2.7. Internet-sivujen suunnittelu ja valmistus

 

4.2.8.Konsultaatiopalveluista perityt rahoitusosuudet
http://www.ruovesi.fi/kurvi/verkko/verkkopr.htm#maksu

Projekti on perinyt yrityksissä paikanpäällä annetusta konsultaatiosta sekä internet-sivujen laadinta palveluista tuntiveloituksen (35,71 mk + arvonlisävero 22%) tehtyjen tuntien mukaan. Peritty taksa on laskettu projektisuunnitelmasa vahvistetusta päiväkohtaisesta 250 markan (+ alv) veloituksesta jakamalla se seitsämällä.

Katso yhteenveto annetuista palveluista liitteestä "Yhteenveto palveluista".

 

 

4.2.9. Yhteistyötahot konsultaatiopalvelujen järjestämisessä

Projektinvetäjän tekemien laite- ja ohjelmistoasennusten ja antaman konsultaation lisäksi palveluja on ostettu seuraavilta yrityksiltä tai henkilöiltä:

Laite- ja ohjelmistoasennukset
Karin Atk-palvelu/Kari Tervala, Ruovesi
Tmi Mikromeronen/Vuokko Meronen, Ruovesi
Omenainen Pasi, Ruovesi
Kurunet, Taina Vuorela, Kuru
Tampereen Microprojects Oy/Seppo Kaile, Tampere
Kisonen Petri, Virrat

Internet-sivujen suunnittelu ja valmistus
Mediariihi/Harri Mölsä, Virrat
Tmi Ratalahti/Hannu Rintala, Ruovesi
Leena Tulivirta, Tampere (työsuhteessa)

Muut palvelut
Tilitsto Tiina Mäki, Ruovesi, taloushallinto
Pohjois-Hämeen Puhelin Oy/Esa Juntto, selvitystyö pk-yrityksen lähiverkoista

 

4.3. Koulutuspalvelut

Paikanpäällä yrityksissä järjestetyn koulutuksen lisäksi projekti on järjestänyt yhteisiä koulutustilaisuuksia sekä yleisohjelmista (käyttöjärjestelmät, Ms-Office-tuotteet) että taloushallinnon erityisohjelmista (laskutus, reskontrat, palkanlaskenta, kirjanpito), yrityksen taloushallinnosta yleensä sekä Vuosi2000-tietoiskut.

Yleisohjelmistojen koulutustilaisuudet projekti osti Ruoveden Opistolta (4) ja Pohjois-Pirkanmaan koulutusinstituutilta (4 Virtain aikuiskoulutusyksiköltä ja 11 Ruoveden aikuiskoulutusyksiköltä). Taloushallinnon ohjelmistojen koulutustilaisuukista kolme ostettiin Tampereen MicroProjects Oy:ltä (Nova-ohjelmistot) ja yksi Re-Time Trackerilta Helsigistä (First Office-taloushallinto).

Pk-yrityksen taloushallintoseminaarin syyskuussa 1998 projekti järjesti itse. Luennoitsijoina toimivat HTM Helena Korppoo Ruoveden Laskenta Oy:stä ja toimitusjohtaja Seppo Kaile Tampereen MicroProjects Oy:stä sekä VirpiYlitalo Ruoveden Osuuspankista.

Vuosi 2000 tietoiskut - yksi jokaisessa kunnassa helmikuun 1999 alussa - ostettiin Taina Vuorelalta Kurunetistä ja Vuokko Meroselta Tmi Mikromeroselta.

Yhteensä koulutustilaisuuksista kertyi 238 opetustuntia ja 350 henkilökoulutuspäivää. Koulutustilaisuuksiin osallistui yhteensä 207 henkilöä, joista 168 mukana olleista yrityksistä ja 39 henkilöä alueen kunnista. Näistä 168 henkilöstä 15 osallistui vain ilmaiseen V2000-tietoiskuun. http://personal.phpoint.net/jokela/kurvi/koultila.htm

Koulutuksiin osallistuneet yritysten edustajat olivat yhteensä 89 yrityksestä. Yrityksistä 29 käytti vain projektin yhteiskoulutuspalveluja käyttämättä lainkaan projektin tarjoamia konsultaatiopalveluja.

Kuntien henkilöstöstä 39 henkilöä osallistui projektin koulutustilaisuuksiin. Näistä pääosa (24) osallistui vain maksuttomaan Vuosi2000-tietoiskuun (2 t) - tilaisuuksia oli yksi jokaisessa alueen kunnassa helmikuussa 1999.

 

Koulutustilaisuuksien järjestäminen ei kuulunut alkuperäiseen projektisuunnitelmaan. Koulutuksen järjestämisen tarve tuli esille syksyllä 1997 KuRVissa silloin mukana olleiden asiakasyritysten taholta - yritysten edustajat olivat melko haluttomia osallistumaan alueen oppilaitosten järjestämille kaikille avoimina olleille kursseille.

Osallistumishaluttomuus yleisille kursseille oli ehkä pelkoa leimaantumisesta liian tietämättömäksi suhteessa muihin. Vain yrityksille järjestetyissä yhteisissä koulutustilaisuuksissa oletettiin muiden osallistujien olevan suhteellisen samoilla viivoilla tietotekniikan tuntemuksen suhteen.

Projektin kokonaismenojen noin 85.000 markan ylitys on pääosin aiheutunut järjestetyistä koulutuspalveluista - tulopuolelle on koulutuspalveluista kertynyt noin 35 % sen järjestämisestä aiheutuneista kustannuksista. Yrityksiltä perittiin tavanomaisesten yleisohjelmistokurssien osallistumismaksuina 100-150 mk/päivä - joiltakin erityiskursseilta osallistumismaksu oli korkeampi.

Katso tarkempi yhteenveto annetuista koulutuspalveluista liitteestä "Järjestetyt koulutustilaisuudet 1997-1999".

Retket ja tutustumiskäynnit

Yritysten edustajille järjestettiin syksyllä 1997 retki Jyväskylään "PK-yrittäjä ja informaatioteknolgia" seminaariin (10 yritysten edustajaa) ja matka Helsinkiin marraskuussa 1997 ohjelmistomessuille (5 osallistujaa). Huhtikuussa 1999 järjestettiin tilitoimistojen edustajille tarkoitettu tutustumismatka Kymen Tilitoimistoon Kuusankoskelle - tutustumiskohteena olivat Nova-ohjelmistot tilitoimistokäytössä (5 osallistujaa).

 

4.4. Kuntien tietojärjestelmien ja alueverkon kehittäminen

4.4.1 Lähtötilanne

Ruoveden kunnan ja Virtain kaupungin laitoksista pääosa oli jo kytketty kunnan sisäiseen verkkoon jo ennen projektin alkua. Valtaosa valokaapeliyhteyksin kuntien palvelimiin, pienemmät ja etäämmäällä olevat laitokset ISDN- tai modeemiliittymin. Kurun kunnan keskeiset virastot ja laitokset on verkotettu syksyn 1997 aikana.

Kunnilla on kiinteät Internet-yhteydet (Kuru 64 kb, Ruovesi 256 kb ja Virrat 2 Mb) ja sähköpostiliittymät (Kuru 10, Ruovesi 85, Virrat n. 100 - luvuissa eivät mukana oppilassähköpostit). Yhteydet kuntien välillä toimivat ainoastaan Internetin/sähköpostin kautta.

Projektin alkaessa kuntien kiinteät internetyhteydet olivat ulkomaan liikenteen osalta tietyn liikennöintimäärän osalta lisämaksullisia. Lisälaskua saattoi joinain kuukausina kertyä useampia tuhansia markkoja per kunta. Kuntien, paikallisen operaattorin (Pohjois-Hämeen Puhelin Oy) sekä KuRVin edustajien kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta kaikki kunnat tekivät 1.1.1999 alkaen kiinteähintaiset sopimukset PHP Oy:n kanssa.

 

4.4.2 Alueverkko

Projektin yhtenä päätehtävänä oli alueverkkoratkaisun suunnittelemisen ja mahdollisen rakentamisen käynnistäminen. Projektin ohjausryhmän jäsenistä kuntia edustavat virkamiehet olivat yhdessä projektipäällikön kanssa Kuntien alueverkot -seminaarissa Tampereella elokuussa 1997 sekä tutustumiskäynnillä Kauhajoella tutustumassa Suupohjan alueen aluetietoverkkoon syyskuussa 1997. Ohjausryhmän puheenjohtaja ja projektipäällikkö kävivät lisäksi tutumassa elokuussa 1997 Kuusiokuntien rakenteilla olevaan Sixnet-alueverkkoon. http://www.6net.fi

Molemmissa seutukunnissa alueen kunnat ovat perustaneet yhteisen alueverkon. Alueen kuntien tietojärjestelmät ovat alueverkosta yhden väylän kautta yhteydessä internetiin. Aiemmin käytössä olleet kuntien yksittäiset sopimukset teleoperaattoreiden kanssa on korvattu seutukunnan kuntien yhteisellä sopimuksella operaattorin kanssa. Kuntakohtaiset kuukausimaksut ovat järjestelyjen johdosta laskeneet huomattavasti. Paitsi kuntien internet-yhteyksien keskittämien näihin alueverkkoihin sisältyy alueverkon tarjoamat internet-liittymät alueen yrityksille ja kuntalaisille. Yhteyksiä tarjottiin esimerkiksi Suupohjan alueella vuonna 1977 sen ajan yleiseen hintatasoon nähden edullisemmin kuin kaupalliset palvelun tarjoajat tarjosivat.

Vastaavan alueverkon rakentaminen oli esillä monissa palavereissa, mutta asia ei syksyllä 1997 edennyt.

Kuntien välillä kulkee Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:n vetämät ja omistamat valokaapeliyhteydet; max liikennöintinopeus 155 Mt. Linjat eivät ole kuntien käytössä. Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:n kanssa on projektin alusta alkaen käyty neuvotteluja KRV-kuntien alueverkon mahdollisesta toteuttamisesta. Lisäksi on käyty neuvotteluja siitä, alkaisiko PHP Oy alueelliseksi Internetpalvelujen tarjoajaksi. Syksyllä 1997 ja alkuvuonna 1998 neuvottelut eivät johtaneet tuloksiin.

Huhtikuussa 1998 KRV-kuntien ja Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:n johtoa oli KuRVi-verkkoprojektin kustantamana Jyväskylässä Kuntien alueverkot kuntien yhteistoiminnan muotona -seminaarissa. Pian seminaarin jälkeen PHP Oy:n edustajat ottivat yhteyttä kuntiin ja ilmoittivat

Pohjois-Hämeen Puhelin Oy on 23.10.1998 jättänyt KRV-kunnille yhteisen tarjouksen ATM-tasoisista yhteyksistä kuntien välillä. Nykyisiin kustannuksiin nähden yhteyksistä aiheutuvat lisäkustannukset olisivat KRV-kunnille yhteensä 19.505 mk/kk (+ alv). http://www.ruovesi.fi/kurvi/verkko/future.htm

Valokaapelitasoisten yhteyksien varaan rakennettavan alueverkon kustannukset (6.500 mk/kk/kunta + alv) ovat vuosittain melkoiset. Jotta kunnat lähtisivät mukaan alueverkkoon, tulee verkon kautta saada vastaavia hyötyjä tai kustannussäästöjä kuntien toiminnassa ja yhteistoiminnassa.

Alueverkon kautta kunnat voisivat keskittää atk-laite ja ohjelmistohankintojaan. Joka kunnassa ei esimerkiksi tarvitsisi olla omaa taloushallinnon, kirjaston tai terveyskeskuksen palvelinta ja sillä omia erillisiä ohjelmistoja.

KRV-kunnat eivät projektin päättyessä ole ottamassa valokaapeliyhteyksiä käyttöön kuntien välillä. Kustannuksia on pidetty korkeina saataviin hyötyihin nähden. Kun Pohjois-Hämeen Puhelin alkoi Pohjois- ja Koillis-Hämeen seutukunnalla paikalliseksi internet-palvelujen tarjoajaksi kunnilla ei ole intressejä eikä resursseja internet-palvelujen tarjoamiseen kunnissa toimiville yrityksille eikä kuntien asukkaille.

 

4.4.3 Kuntien yhteiset tietojärjestelmät

Kuntien tietojärjestelmien kehittäminen ja mahdollisen yhteistoiminnan muotojen oli yksi projektin tehtäväalueista.

Elokuussa 1998 kunnat saivat KuRVin toimesta pyydetyn yhteisen tarjouksen kuntien yhteisestä Web-kirjastosta. Kuntien käymien neuvottelujen jälkeen yhteinen Web-kirjasto sijoitettiin jo olemassa olevalle Ruoveden kunnan Internet-palvelimelle (ruovesi.fi). Paitsi KRV-kuntien kirjastojen aineisto web-kirjastoon sisällytetään Pirkanmaan Ammattikorkeakoulun Virtain yksikön kirjastoaineisto. Ohjelmisto asennettiin vain yhdelle koneelle; kimppahankinnan säästö ohjelmiston hankintahinnasta on yhteensä vajaat 30.000 markkaa. Laitekustannuksissa ja ylläpitokustannuksissa säästetään kun ohjelmisto on vain yhdellä palvelimelle.

Kevättalvella Ruoveden verkkopalvelimelle asennettu ohjelmisto on vielä syyskuun 1999 alkupuolella kirjastojen koekäytössä. Yleisölle avoimeksi järjestelmä on tarkoitus saattaa lokakuussa 1999.

Kuntien yhteisestä asiahallinta-järjestelmästä (esityslista-pöytäkirja järjestelmä internet-liittymin, diaari) järjestettiin yhteinen tarjouskierros kesällä 1998. Alkukesästä 1998 keskeiset ohjelmistotoimittajat esittelivät KuRVin järjestämissä yhteistilaisuuksissa ohjelmistoja KRV-kuntien ao. viran- ja toimenhaltijoille. Syyskuun loppupuolella käytiin KRV-kuntien yhteisellä tutustumiskäynnillä Kuortaneella (Jr-Systeemit/Dynastia) ja Viitasaarella (NovoGroup Oy/Domino) - tutustumiskäyntiin osallistui yhteensä 25 KRV-kuntien asiahallinnan kanssa tekemisiin joutuvaa työntekijää.

Asiahallinta-ohjelmisto on ennestään vain Virtain kaupungilla. Yhteishankinnassa osalliskunnat olisivat saaneet yhteensä joidenkin kymmenien tuhansien markkojen säästöt ohjelmien hankintahinnassa ja koulutuskustannuksissa. Kullekin kunnalle ohjelmiston hankinta olisi aiheuttanut noin 80.000-130.000 markan invenstoinnin kunnan koosta riippuen.

Yhteisestä hankinnan valmistelusta huolimatta ainoastaan Virtain kaupunki hankki uuden asiahallintaohjelman. Kuru ja Ruovesi pidättäytyivät hankinnasta.

Neuvottelut terveyskeskusten potilashallintojärjestelmien mahdollisesta yhteishankinnasta ovat käymättä. Kurulla ei ole vielä mitään järjestelmää, Ruovedellä on, mutta sekin on uusinnassa viimeistään vuonna 2000. Virroilla käytössä oleva Sinuhe järjestelmä on Vuosi2000-kelpoinen, eikö ohjelmistoa olla uusimassa.

Kun alueverkkoa ei ole rakennettu/ostettu käyttöön mahdollisuuksia järjestelmien yhteiskäyttöön ei käytännössä ole. Ohjelmiston hankkiminen yhdessä saattaisi alentaa hankintahintaa ja koulutuskustannuksia.

Taloushallinnon ohjelmina Ruoveden kunnalla ja Virtain kaupungilla on vuosina 1994/1995 hankitut NovoGroupin Status-taloushallinnon ohjelmat, jotka on päivitetty Vuosi2000-kelpoisiksi. Kurun kunnalla oli ohjelmistona merkkipohjainen Nixdorfin kuntasovellus, joka vaihdettiin Nixdorfin uudempaan, vuoden 1999 jälkeenkin toimivaan versioon alkuvuodesta 1999.

Taloushallinnon ohjelmien osalta yhteishankinta-asiat eivät ole ajankohtaisia 2-3 vuoteen.

 

Yleiset toimisto-ohjelmistot

Tekstinkäsittelyohjelmana sekä Virroilla että Kurussa on Ms-Word ja Ruovedellä WordPerfekt. Tästä erilaisuudesta aiheutuu lähinnä kuntien yhteistoimintaan liittyvässä sähköisessä asiakirjojen siirrossa yhteensopimattomuusongelmia - ainakin jossakin määrin.

Pidemmällä tähtäimellä KRV-kuntien kannattaisi harkita yhtenäisiin ohjelmiin (tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, sähköposti) siirtymistä sekä ohjelmien käyttöön että hinnallisista syistä. Jo nyt kannattaisi esimerkiksi MicroSoftin ohjelmistotuotteita hankkiessa kuntien hankkia ohjelmat yhdessa ja keskitetysti - MOL-sopimuksilla, joka tehtäisiin yhden kunnan nimiin, hankintahintoihin saataisiin huomattavia määräalennuksia. Hankkijakunta välittäisi ja laskuttaisi ohjelmat muilta sopimuksen osalliskunnilta.

Myös atk-laitehankintojen hoitamista keskitetysti kannattaisi harkita. Nyt hankinnat suoritetaan kunnittain - joskus kunnan sisällä jopa laitoksittain. Olisi sovittava, että joko joku kunnista hoitaa hankinnat tai että hankintakierrosten hoitajakunnan vuoro vaihtuu esimerkiksi vuosittain.

Tulevaisuudessa kuntien olisi syytä ohjelmistohankintoja (taloushallinto ja hallintokuntien erityissovellukset) tehdessään käydä suunnitelmansa yhdessä läpi hyvissä ajoin ennen tarjouspyyntökierrosten käynnistämistä ja tutkia mahdollisuudet yhteisiin hankintakierroksiin.

 

5. PROJEKTILLE ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI

Projektisuunniltelmassa projektille oli asetettu seuraavat tavoitteet:

- Kuntien toiminnan tehostaminen ja kustannussäästöjen aikaansaaminen

- Kuntien ja yritysten kilpailukyvyn lisääminen kehittyneen tietoverkon avulla

- Noin 60 pk-yrityksen kilpailukyvyn parantaminen siirtämällä toimistorutiinit atk-aikaan.

- Yritysten tehokkaamman toiminnan avulla säilyttää ja luoda edellytyksiä uusille työpaikoille.

- Vähentää sijaintihaittoja

5.1 Kuntien toiminnan tehostaminen ja kustannussäästöjen aikaansaaminen

Projektin aikana on tutkittu mahdollisuuksia kuntien yhteistyöhön tietotekniikan hyödyntämisessä. Käytännössä yhteistyöhön on päästy vasta kuntien kirjastojen Netti-kirjasto-ohjelmiston yhteishankinnan myötä. Jonkin verran säästöjä kertyi kuntien laitehankintojen yhdistäminen ja hoitaminen projektin suorittamien tarjouspyyntökierrosten yhteydessä.

Alueverkkoneuvottelujen seurauksena kunnat ovat saaneet kiinteähintaiset internet-yhteydet - siitä kertyy noin 50.000-60.000 markan säästö/vuosi kuntien säästöt yhteenlaskien. Yhteistyöstä tietotekniikka-asioissa on kuitenkin keskusteltu aiempaa enemmän ja jatkossa yhteistyö niin laite- kuin ohjelmistohankinnoissa lisääntynee ja myös aikaansaa säästöjä kunnallistalouteen.

 

5.2. Kuntien ja yritysten kilpailukyvyn lisääminen kehittyneen tietoverkon avulla

KRV-kunnat eivät ole rakentaneet tietoverkkoa joka tarjoaisi yrityksille edullisia ja toimivia tietoverkkoyhteyksiä. Internet-palvelujen tarjoaminen yrityksille ja kuntalaisille ei Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:n (kotipaikka Ruovesi) ryhdyttyä internet-palvelujen - PhPoint -tarjoajaksi, olisi ollut mielekästäkään. Toisekseen KRV-kuntien nykyisen atk-henkilöstön resurssit eivät olisi riittäneet palvelujen pyörittämiseen.

Pääosalla alueen yrityksistä on internet-yhteydet käytössä syksyllä 1999, joten siinä mielessä projektin tavoite on toteutunut, vaikkakaan ei suoranaisesti projektin toimesta.

 

5.3. Noin 60 pk-yrityksen kilpailukyvyn parantaminen siirtämällä toimistorutiinit atk:lle

Projektin kautta hankittiin 58 yritykselle 80 mikrotietokonetta ja oheislaitteita. Kaikille yrityksille tuli laitteen mukana ainakin tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelma.

Projektin konsultaatiopalveluja käyttäneestä 103 yrityksestä 61 hankki projektin kautta/avulla taloushallinnon ohjelmistoja ja saivat niihin myös perehdytyksen sekä yhteiskoulutuksena että konsultaationa. Myös taloushallinnon ohjelmistoja aiemmin hankkineille annettiin apua ohjelmien käytössä.

Osa yrityksistä - lähinnä käteiskauppa käyviä kauppaliikkeitä - tehosti yrityksensä toimistorutiineja ottamalla käyttöön tekstinkäsittely ja taulukkolaskentaohjelmistot ja pankkiliikenneohjelmistoja.

 

 

5.4. Yritysten tehokkaamman toiminnan avulla säilyttää ja luoda edellytyksiä uusille työpaikoille.

 

Mukana olleissa yrityksissä (148) on yhteensä 750-800 työpaikkaa eli mukana olevat yritykset olivat pääosin pieniä. Yrityksistä oli 1-2 työntekijän yrityksiä 78 kpl, 3-5 työntekijän yrityksiä 42 kpl, 6-9 työntekijän yrityksiä 10 kpl ja 10-20 työntekijän yrityksiä 11 yritystä ja yli 20 työntekijän yrityksiä 7 kpl. Työntekijämäärät eivät perustu kyselyyn, vaan projektin vetäjän tietoihin asiakasyrityksistä. Vain koulutuspalveluja käyttäneiden yritysten (29 yritystä) osalta arviot eivät ole täysin luotettavia.

Mukana olleiden yritysten noin 800 työntekijästä tietotekniikan kanssa tekemisiin joutuu työpaikallaan ehkä 150-200 henkeä - päätoimisesti tietotekniikka- tai toimistotyötä tekeviä heistä on vain muutama.

Palvelujen kysynnän painottuminen pienyrityksiin osoittaa, että vähänkään isommissa (yli 20 työntekijän yritykset) tietotekniikan hyväksikäyttö on aloitettu jo aiemmin ja monissa yrityksissä on jollei erityistä, ainakin sivutoimisesti tietotekniikasta vastaavaa henkilöstöä. Yritysten oma tietotekniikkaan perehtynyt henkilöstö on monesti niin ammattitaitotietoista, että apua ei pyydetä, vaikka sitä saatettaisiin tarvitakin.

Sen arviointi, lisäsikö projekti yritysten tehokkuutta ja missä määrin on melko vaikeaa.

Annetun henkilökohtaisen ja järjestetyn yhteiskoulutuksen myötä yritysten tieto-taito tietotekniikan hyväksikäytössä on joka tapauksessa lisääntynyt. Myös asenteet ovat muuttuneet ja tietotekniikkaa kohtaan tunnetut pelot hälvenneet tiedon ja taidon lisääntymisen myötä. Tietotekniikan käyttöönsä ottaneiden yritysten kokemukset leviävät myös niiden yrittäjien keskuuteen, jotka eivät projektiin mukaan uskaltautuneet.

 

5.5. Vähentää sijaintihaittoja

 

Pääosa projektissa mukana olleista yrityksistä aloitti tietotekniikan hyödyntämisen vasta projektin aikana. Pelkästään yritysten sisäisten hallinto- ja talousasioiden hoitaminen tietokoneella aiemman manuaalisen järjestelmän sijasta oli monelle yritykselle suuri muutos yrityksen päivittäisiin toimintoihin. Sähköisten yhteyksien käyttö rajoittuu monella vielä pankkiyhteysohjelman käyttöön. Internetiä ja sähköpostia ei juurikaan käytetä, vaikka se yrityksen käytössä olisikin.

 

Suunnitelmia esimerkiksi jonkinasteisen intranetin rakentamiseen vaikkapa alihankkijan ja ostajan välille ei tullut esille. Vain muutamassa tapauksessa (4) yrityksen eri toimipisteistä järjestettiin tiedonsiirtoyhteydet toimipisteet toisiinsa verkottaen.

Mukana olleista yrityksistä yli 60 hankki internet- ja sähköpostiyhteydet. Karkeasti arvioiden projektissa mukana olleista yli 90 %:lla on sähköiset yhteydet. Teknisesti sijaintihaittojen vähentäminen on mahdollista käyttämällä sähköpostijärjestelmiä tiedonvälityksessä - esimerkiksi tilitoimiston ja yrityksen välillä. Aikaa myöten - jos yrityksellä ja tilitoimistolla on saman toimittajan ohjelmistot - yrityksen osajärjestelmistä voitaisiin siirtää kuukauden raporttitiedostot konekielisesti tilitoimistoon.

 

Kuntien työntekijöiden kesken sähköpostin käyttö on merkittävästi lisääntynyt. Jonkinlaisen ilmoitustaulu/postituslista-järjestelmän kautta kuntien yhteis- ja projektityössä voidaan hyödyntää tietoliikennettä. Esimerkiksi kokouksia voitaisiin pitää 'keskustelukanavalla' ja vähentää näin matkakustannuksia ja matkoihin kuluvaa työaikaa.

Alueella on meneillään ja tulee jatkossakin olemaan lukuisia Eu-rahoitteisia projekteja. Monilla on samat kohderyhmät - esimerkiksi pk-yritykset - projektien järjestäjätahoja on useita ja tieto eri projektien välillä ei kulje ja tehdään osin päällekkäistä työtä.

 

 

5.6. Muita projektin tuloksia

 

Projektin palveluksessa tuntipalkkaisena (osa-aikaisena) ollut naistyöntekijä on perustanut tammikuun 1999 alusta oman atk-alan tukipalveluja tarjoavan yrityksen Ruovedelle.

Projektin palveluksessa internet-sivuja osa-aikaisesti tehnyt naistyöntekijä on saanut projektin päätyttyä työpaikan - joskin osa-aikaisen - Ruoveden kunnasta internet-sivujen ylläpitäjänä.

KuRVi-projektiin harjoittelijaksi työllisyyskurssilta (mikrotukihenkilö) tullut, pitkään työttömänä ollut naishenkilö sai työpaikan toimisto- ja atk-tehtävistä harjoitteluyrityksestä. Harjoittelupaikka järjestyi projektin välityksellä.

Välillisesti projekti on siis vaikuttanut kolmen henkilön pysyvään työllistymiseen. Projektinvetäjäkin on työllistymässä atk-alan tehtäviin KRV-alueella .

Projektin varoilla ostettiin asiakasyrityksille alueen atk-osaajilta palveluja. Projektin aikana projekti toisaalta tavallaan 'kilpaili' atk-yrittäjien kanssa. Projektin päättyessä tuki- ja muilla palveluilla on kuitenkin paljon laajempi pohja lisääntyneen laitekannan ja käyttäjien määrän vuoksi. Esimerkiksi internetsivujen sisällöntuottajilla riittänee jatkossa töitä, kunhan yrityksissä tullaan sinuiksi internetin ja sen tarjoamien mahdollisuuksien kanssa.

 

6. PROJEKTIN TALOUS

6.1. Projektin menojen ja rahoitusosuuksien toteutuminen

Projektin koko toiminta-ajan kokonaismenot ovat 1.158.118 mk ja rahoitusosuudet 1.149.526 mk. Koko ajalta 'alijäämäksi' muotoutuu näin 8.592 mk.

Projektin menot ovat ylittyneet 85.209 markalla ja projektin rahoitusosuuksista yksityiset rahoitusosuuksia on kertynyt 78.505 markkaa yli budjetoidun. Alkuperäisesti tavoitellun 60-80 asiakasyrityksen sijasta projektin palveluja on käyttänyt yli 130 yritystä mikä näkyy paitsi projektin menoissa myös projektin yksityisrahoitusosuuksissa ylityksinä.

 

TA-TOT VERTAILU

1.7.97-30.6.99

 

1.7.97-30.6.99

 

RAHOITUSOSUUDET

TA PROJ SUUN

OS%

TOTEUTUNUT

OS%

Pirkanmaan liitto

653 000

60,97 %

653 000

56,38 %

Kuntaosuudet

346 000

32,31 %

346 000

29,88 %

Yritysosuudet

72 000

6,72 %

150 526

13,00 %

 

 

 

 

 

YHTEENSÄ

1 071 000

100,00 %

1 149 526

99,26 %

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

MENOLAJI

TA PROJ SUUN

 

TOTEUTUNUT

 

HENKILÖKUNTAKULUT

631 000

58,92 %

751 489

64,89 %

TARVIKKEET

105 000

9,80 %

22 247

1,92 %

VUOKRAKULUT

70 000

6,54 %

71 096

6,14 %

OSTETUT PALVELUT

160 000

14,94 %

313 186

27,04 %

MUUT KULUT

105 000

9,80 %

99

0,01 %

 

 

 

 

 

YHTEENSÄ

1 071 000

100,00 %

1 158 118

100,00 %

 

 

 

 

 

ALIJÄÄMÄ

 

 

-8 592

 

 

Koulutuspalveluja ei sisältynyt alkuperäiseen projektisuunnitelmaan lainkaan. Koulutuksesta aiheutuneet kustannukset ovat olleet n. 75.000 mk (menojen ylityksen verran). Kustannuksista n. 35 % on katettu yritysten maksuosuuksilla (osallistumismaksut 100-350 mk koulutuksen luonteesta riippuen). Koulutustilaisuuksiin osallistui yhteensä 207 henkilöä 89 yrityksestä ja KRV-kunnista. Koulutuspäiviä kertyi 350.

Projektin alijäämä jää Ruoveden kunnan 'maksettavaksi'. Ruoveden kunnan haltuun jää projektille hankittu omaisuus, joka on luetteloitu alla olevassa taulukossa. Laitteiden ja ohjelmien arvo on kutakuinkin alijäämän suuruinen. Kurun ja Virtain maksuosuudet sekä Pirkanmaan Liiton maksuosuudet ovat alkuperäisen projektisuunnitelman mukaiset.

Alijäämä jää Ruoveden kunnan menoksi.

 

 

Sitä vastaan Ruoveden kunnalle jää projektille hankitut

 

arv

seuraavat laitteet

 

hinta

* 200 Mhz Pentium mikro, 64 Mb/3 Gt/17",Win95

leasattu

2000

* Acer Extensa kannettava tietokone 133 mhz/1,4 Gt, 12,1" pass näyttö

leasattu

2000

* HP-Desket 870C värimustesuihkukirjoitin

leasattu

500

* Canon Power Shot 600 digitaalikamera

leasattu

1000

* Ms-Office 97 Pro-ohjelmisto

ostettu

2000

* Win98Sf päivitys

ostettu

600

* Check 2000-ohjelmisto

ostettu

800

* atk-kirjallisuutta n. 15 nidettä luettelon mukaan

ostettu

300

* mappihylly A4 80x200 cm

ostettu

300

* puhelinkone Ericson

ostettu

100

 

YHT

9600

Leasattujen laitteiden loppulunastushinta on noin 2000 mk.

 

 

 

6.2. Projektin henkilöstömenot vuosittain eriteltynä

Projektin henkilöstömenot koko ajalta ovat 751.489 markkaa eli ne ovat ylittyneet projektisuunnitelmaan nähden noin 120.000 markalla. Ylitys johtuu siitä että projekti on käyttänyt mikrotukipalveluihin ja internetsivujen laadintaan tuntipalkkaisia työntekijöitä - tuntipalkkaisten osalta henkilöstömenot ovat yhteensä 109.802 mk. Näiden osalta määrärahavaraus oli ostopalveluissa - projektin kannalta oli kuitenkin edullisempaa palkata työntekijöitä suoraan - tuntipalkkaisten kustannukset olivat noin 110 mk työtunnilta sotuineen, kun palveluyritysten veloitukset ovat luokkaa 160-200 mk/tunti.

Projektinpäällikön ja ohjausryhmän palkkoihin oli budjetoitu 631.000 mk, kun toteutuneet menot tältä osin olivat 644.500 mk eli 13.500 mk yli budjetoidun. Projektisuunnitelmassa ei oltu huomioitu työehtosopimukseen perustuvia palkankorotuksia eikä myöskään sitä, että projektinvetäjälle maksettiin työsuhteen päättyessä lomakorvaus ajalta 1.4.1999-30.6.1999 - muut vuosilomat pidettiin projektin aikana.

HENKILÖSTÖMENOERITTELY

 

 

 

 

 

 

 

 

 

PALKKALAJI

1997

1998

1999

YHT

Projektinvetäjän palkka

114 000

240 125

143 273

497 398

Tuntipalkkaiset työntekijät

17 960

51 735

14 123

83 818

Ohjausryhmän palkkiot

1 000

0

1 600

2 600

PALKAT YHTEENSÄ

132 960

291 860

158 996

583 817

Sosiaalikulut

39 670

87 865

40 137

167 673

HENKILÖSTÖMENOT YHTEENSÄ

172 630

379 726

199 133

751 489

 

 

 

 

 

Projektinvetäjä henkilöstömenot yhteensä

148 052

311 953

178 968

641 687

Tuntipalkkaiset henkilöstömenot yhteensä

23 528

67 773

18 502

109 802

 

6.3. Yksityiset rahoitusosuudet 1997-1999

YRITYSTEN RAHOITUSOSUUDET

 

 

 

 

 

 

 

 

 

LAJI

1997

1998

1999

YHT

Konsultointipalvelut yrityksessä

15 850

45 712

22 988

84 550

Internet-sivujen laadintapalvelut

0

13 213

6 028

19 240

Koulutuksen osallistumismaksut

1 250

36 373

5 225

42 848

Laitevuokrat

250

2 200

2 250

4 700

Laite- ja ohjelmien välitys = tulot -ostot *)

104

-17 976

17 060

-812

YKSITYISET RAHOITUSOSUUDET

17 454

79 522

53 550

150 526

 

 

 

 

 

Konsultaatiosta yhteensä (konsult + internetsivut)

15 850

58 925

29 015

103 790

Tunteja (jaettu tuntihinnalla 35,71 mk)

444

1650

813

2906

Työpäiviksi (7 tuntia) muutettuna

63

236

116

415

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*) Projektin kautta järjestetyissä yhteishankinnoissa laskut tilatuista laitteista ja ohjelmista menivät pääsääntöisesti suoraan ostajayrityksille. Jossain tapauksissa laitteita ja ohjelmia hankittiin projektin lukuun ja välitettiin yrityksille näitä projektin kautta laskuttaen. Välityspalkkioita ei peritty, vaan yrityksiltä laskutettiin alkuperäinen hankintahinta.

Projektin loppuessa projekti 'myi' loppuvarastoaan, mm. atk-oppaita, alle ostohintojen, mistä syystä laite- ja ohjelmavälityksen 'tulokseksi' kirjautui koko projektin ajalta -812 mk.

 

  1. PROJEKTIN TOTEUTUKSEN ARVIOINTI

Projektin päättyessä ei tehty minkäänlaista palautekyselyä mukana olleilta yrityksiltä, mitä projektin ohjausryhmä piti puutteena. Yleisesti voidaan todeta, että projektissa mukana olleilta yrityksiltä ja alueen yrittäjäyhdistyksiltä suoraan saatu palaute on ollut pääosin myönteistä.

Projektin ohjausryhmä päätti viimeisessä kokouksessaan, että mukana olleille yrityksille voitaneen järjestää jonkinlainen kysely saaduista palveluista ja yritysten kehittämisehdotuksista alkamassa olevan HubNet -projektin puitteissa.