|
|
"- - Puuttuvalla tiedolla voisi olla eräs erityinen lähde: näkymättömiksi tehdyt ihmiset ja kysymykset. Syrjäytyneistä puhuminen merkitsee joidenkin ihmisten, ilmiöiden ja tilanteiden määrittelemistä ulkopuolisiksi, jopa sellaisiksi, joiden kaikkia puolia eivät 'sisällä olijat' näe. He jäävät yhteisyyden ulkopuolelle, koska he eivät täytä normaalisuuden normeja. He ovat sananmukaisesti toisia. Toiselta ei odoteta kantaa itsensä määrittelyyn. Lisäksi tällä kannanotolla ei yleensä ole mitään vaikutusta määrittelyä tekevään tietoisuuteen. Tällainen toinen tieto onkin puuttuvaa tietoa. - -" Toinen tieto, toim. Jouko Karjalainen, Sakari Hänninen, Tuukka Lahti, Stakes, 2005, 333. Kirjeitä ja kirjoituksia 2000-2005 Valikoiman tekstit ovat kirjeitä ja mielipidekirjoituksia kulloinkin ajankohtaisista työttömyyden 'hoitoon' liittyvistä asioista kronologisessa järjestyksessä, uusin viimeisenä. Monissa teksteissä on käsitelty asioita jopa samoin sanoin, erityisesti käytetyt sitaatit toistuvat usein. Koska tekstit koskevat samoja asioita ja ne on lähetetty perinteisinä paperiversioina, mutta osoitettu eri kohteisiin eri aikoina, ei toistoilta voi välttyä. Joitakin linkkejä ja huomautuksia on lisätty jälkikäteen tekstilaatikoihin, mutta muut ajankohtaiset ja päivitettävät täydennykset ja lisäykset ovat pääasiassa varsinaisten pamflettitekstien puolella, jotka ovat navigoinnissa vihreitä.
Kannanotto ILTA-SANOMIEN kolumniin 29.12.1999 Tuloerot 2000 julkaistu ILTA-SANOMISSA 8.1.2000. Kolumnissa toimittaja oli kirjoittanut mm. että sosiaaliturvan leikkauksilla työttömiä vain "patistetaan työhön, joka on tie pois köyhyydestä" ja että "tuloerojen kasvaminen on Suomen riemujuhlaa. Sitä tapahtuu, koska työttömät saavat työtä ja työssä käyvät parempaa palkkaa. - - Kun kaksi ihmistä saa viisituhatta markkaa, heidän välillään ei ole tuloeroja. Kun toinen menee työhön ja saa Kirjoitettu sen jälkeen kun yhdistelmätukityön huikea 'ihanuus' keväällä 2000 oli paljastunut, ja julkaistu ILTA-SANOMISSA 17.6.2000. Teksti on samalla joidenkin aikaisempien tekstieni ohella ikään kuin pamfletin ensimmäisen kappaleen itu, josta koko pamfletti alkoi kasvaa. Sana ihanaa olisi ansainnut puolisitaatit ympärilleen. Kannanotto HELSINGIN SANOMISSA 19.6.2001 julkaistuun uutiseen, jonka mukaan kirkon kokoaman ns. nälkäryhmän asiantuntijat vaativat perusturvaetuuksien korotusta. Lehden mukaan ryhmään kuului kirkon, yliopistojen, STAKESin, kuntien ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Seuraavassa alkuperäinen tekstini, joka julkaistiin HELSINGIN SANOMIEN mielipidesivulla 30.6.2001 otsikolla "Työllistymistä odotellessakin täytyy elää" ja kuvitettuna jo moneen kertaan käytetyllä, nuhjuisella Helsingin työvoimatoimiston kuvalla. Toimituksen antama otsikko saattaa tässä yhteydessä ehkä viitata työryhmän motiiviin, mutta ei itse tekstiin. Otsikkohan on ikään kuin tekstin avain, ja siihen tarkoitukseen elämisen välttämättömyys työllistymistä odotellessakin on harhauttavaa ja erityisen provosoivaa. Tekstissäni mainitaan kyllä työllistymisen mahdottomuus, mutta sekin vain kerran ja perusteluna toiselle asialle. Itse olin antanut tekstille otsikon "Asiantuntijoitako?". Sehän käsittelee nimenomaan sitä, mihin ja miten sijoitettuna työryhmän ehdottama korotus olisi tuloksellisin sen saajan, eikä vain tilastojen kannalta, kiinnittää huomion siihen miten toimeentulotuki ja siinä huomioon otettavien tulojen 21,5 päivän laskutapa hävittää toimeentulotukiasiakkaiden työmarkkinatuen ja peruspäivärahan korotukset. Tähän ensimmäiseen omalla nimelläni julkaistuun tekstiin oli ilmestynyt myös yksi painovirhe, joka oli kasvattanut 200,00 kymmenkertaiseksi, ja joukko kielioppi- ja sidoksisuusvirheitä, joita alkuperäisessä tekstissä ei ole. "Ehkä sen on sellaisena ajateltu soveltuvan paremmin työttömän tekstigenreen?" arvelin sähköpostissani HELSINGIN SANOMILLE 3.7.2002. M.o.t. Menneen maailman strategioille - Loukku laukeaa, vaan ei purkaannu Kannanotto HELSINGIN SANOMISSA 25.10.2001 julkaistuun uutiseen "Tuloloukkujen purkaminen voi johtaa köyhyyden lisääntymiseen". Haastateltavana oli ollut Stakesin tutkija Antti Parpo. Tekstini on päivätty 28.10.2001, mutta HELSINGIN SANOMAT ei julkaissut sitä. Teksti on taas kerran osittain pamfletista pilkottua, mutta tilanteeseen sovellettua, joten siinä saattaa olla pamfletin tai muiden tekstien sisältöjä jopa samoillakin sanoilla. Epäilen että tekstini sanat, laillisin keinoin, eivät läpäisseet lehden sensuuria, koska esitin sen julkaisemista lyhentämättömänä ja muuttamattomana. Parpo totesi uutisessa mm. että mitään poppakonstia ongelmanratkaisuun ei hänen mielestään ole, että "selvimmin tuloloukkuja synnyttäviä sosiaalietuuksia ovat työttömyysturva, asumistuki ja toimeentulotuki ja erityisesti nämä kaikki yhdessä" ja että "hankalimmassa asemassa ovat pienituloiset - työttömät, yksinhuoltajat ja yksinasuvat." Kannanotto valtionvarainministeriön budjettiesitykseen vuodelle 2003 julkaistiin KURUN SANOMISSA 22.8.2002. Samana päivänä alkoi budjettiriihi, jonka tuloksena veroalen luvattiin koskevan vain pienempituloisia ja vain 2.00 eurolla kuukaudessa. Ulkomaista velkaa tullaan ottamaan 230 miljoonaa euroa, energiavero nousee ja kuntien tarve kunnallisveron korotukseen kasvaa. M.o.t. Lähetin lehden myös kansanedustaja Marjatta Stenius-Kaukoselle ja Suomen Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Anneli Jäätteenmäelle. Kannanotto pääministeri Paavo Lipposen nimittämälle työllisyystyöryhmälle, jonka kokoonpano julkaistiin HELSINGIN SANOMISSA 20.9.2002. Työryhmän työn oli tarkoitus valmistua vasta eduskuntavaalien 16.3.2003 jälkeen 31.3.2003, mutta tulevan hallituksen tulisi kuitenkin jo ennakolta sitoutua siihen, mikä on HELSINGIN SANOMIEN 25.9.2002 pääkirjoituksen mukaan täysin käsittämätöntä. Aivan oikein. *) Jotakin positiivista sentään löytyi. Työllisyystyöryhmän loppuraportissa 31.3.2003 sivulla 34 kirjataan seuraava tavoite: "Ikääntyvien työllisyysasteen nostamisen kannalta on tärkeää, että yli 55-vuotiaille työttömille, myös ns. työttömyyseläkeputkessa oleville, luodaan mahdollisuus vastaanottaa osa-aikatyötä ilman, että siitä aiheutuu eläke- ja työttömyysturvan heikennyksiä verrattuna työttömänä oloon. Tämä edellyttää yli 55-vuotiaiden osalta muutoksia työeläke- ja työttömyysturvalainsäädäntöön." Tämän voisi tosin tulkita niinkin, että kiveenhakatusti oletusarvona on palkaton työ ja että osa-aikatyön tulo ei myöskään saisi ylittää työttömyysturvan aikaisia tuloja. Tästä vaan ei ole sen koommin kuulunut mitään. Postitin 27.9.2002 tämän tekstin, kirjeeni tammikuun 2002 lakiuudistuksista ja yllä olevan kirjoitukseni Akanoita kansalle kopion kaikille ryhmän jäsenille: Martti Hetemäki (valtionvarainministeriön ylijohtaja, pysyvä asiantuntija, Helsinki), Pertti Huuskonen (Technopolis, toimitusjohtaja, Oulu), Seppo Leppänen (talousneuvoston pääsihteeri, työryhmän pääsihteeri, Helsinki), Per-Erik Lundh (ministeri, Metalliliiton entinen puheenjohtaja, Helsinki), Jouko Kallio (maanviljelysneuvos, Nivala), Jaakko Pehkonen (kansantaloustieteen professori, Jyväskylän yliopisto), Kirsti Piponius (toimitusjohtaja, Helsinki), Pirkko Saarela (Lapin TE-keskuksen johtaja, Rovaniemi), Raimo Sailas (valtiosihteeri, työryhmän puheenjohtaja, Helsinki), Christoffer Taxell (Partekin eronnut toimitusjohtaja, Turku), Markku Wallin (työministeriön kansliapäällikkö, pysyvä asiantuntija, Helsinki) ja Riitta Varpe (Pirkanmaan TE-keskuksen johtaja, Tampere). Tämän lisäksi olen lähettänyt nämä tekstit saatekirjeineen myös Kuopion yliopiston sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan professori Pauli Niemelälle, kansanedustaja Maria-Kaisa Aulalle, kansanedustaja Anneli Jäätteenmäelle ja Vasemmistoliiton puheenjohtaja, II valtionvarainministeri Suvi-Anne Siimekselle. Yhteensä lähes 300 kopion ottaminen on onnistunut tuttavan avustuksella. Työllisyystyöryhmä julkaisi väliraporttinsa 22.1.2003 ja loppuraporttinsa 31.3.2003. Niissä ei ole yhtään mitään uutta.*) Ryhmän jäsen Christoffer Taxell totesikin TV 1:n Päivärinta-ohjelmassa 31.3.2003 luottaneensa ammattiekonomisteihin, koska ei itse juristina ole talouselämän asiantuntija. Siis pukkeja kaalimaan vartijoina. Niinpä työryhmälle ei näytä ensisijaisesti edes olleen kysymys työttömyyden vähentämisestä vaan talouskasvusta ja osakesalkuista, ts. työllistymisen esteiden tehostamisesta samoilla vanhoilla keinoilla, joilla työttömyys on tähänkin mennessä onnistuttu säilyttämään. Työttömyysturvan heikennysehdotuksiin ainoastaan Per-Erik Lundh esitti eriävän mielipiteen: "ehdotetut turvan leikkaukset eivät toisi uusia työpaikkoja, vaan aiheuttaisivat levottomuutta ja lisäisivät köyhyyttä." Siis tavoitteena talouskasvu ja tuloksena paljon melua tyhjästä. M.o.t. Ikävystyttävää olla aina niin oikeassa. Kirje Vasemmistoliiton puheenjohtaja, II valtionvarainministeri Suvi-Anne Siimekselle päivätty 22.1.2003 ja postitettu 23.1.2003. Lähetyksessä mukana tekstit: Työttömien terminaalihoitoa, Tavoitteita vai tuloksia?, Palkka-alea ja 'passiivisuutta' ja Akanoita kansalle. Nämä linkit löytyvät vasemman kehyksen violettien navigointinappien takaa. Lisäksi mukana olivat teksti Tuotteistus ja hinnoittelu, Kirjoittamisen jälkeen totesi globalisaation asiantuntija Raimo Väyrynen HELSINGIN SANOMISSA 26.1.2003 seuraavaa: "On tehty selkeä poliittinen ja taloudellinen valinta, jonka mukaan Suomi on avoimessa markkinataloudessa. Yhteiskunnassa ei ole merkittävää ryhmää, joka vaatisi paluuta suljettuun talouteen." Merkittävää? ILTA-SANOMISSA julkaistiin 19.2.2003 nimimerkki Harrastajan mielipidekirjoitus "Työttömällä on aikaa opiskella". Tämä kertoi opiskelleensa työttömänä ylioppilaaksi ja kirjoitti mm. että "tietenkin jatkan edelleen eri opinahjoissa viehtymyksieni mukaan", että hänen "on laadittava päivittäinen lukujärjestys, joka on niin tiukka, että ajoittain toivon pääseväni jonnekin töihin hetkeksi huilaamaan" ja että "ansiosidonnainen mahdollistaa ruokailun esimerkiksi yliopistojen kuppiloissa ja ministeriöiden työmaaruokaloissa". Lopuksi hän lähettää "kiitokset suomalaiselle sosiaaliturvajärjestelmälle, joka mahdollistaa elämisen, harrastamisen ja opiskelun". Riemukasta satiiria koko teksti, mutta vaarallista jos joutuu 'vääriin' käsiin. Kirjoitin siihen lyhyen palautteen, jonka lähetin ILTA-SANOMILLE 20.2.2003, mutta jota ei kuitenkaan julkaistu. Jotakin yhteiskuntarauhaa järkyttävää kenties? Jo 20.2.2003 lehteen oli kuitenkin ehtinyt yksi palaute, jossa kirjoittajaa vain lyhyesti kehotettiin pohtimaan, miten maksaa saamansa työttömyysturva takaisin. Palautekirje HELSINGIN SANOMISSA 3.3.2003 julkaistuun mielipidekirjoitukseen. Aloin kirjoittaa tätä tekstiä heti maaliskuussa ja tarkoitukseni oli lähettää kirjoittajalle molemmat lakitekstit, työllisyystyöryhmän saatekirje ja tekstit Vaalit & verot ja Akanoita kansalle. Tällöin käytössäni ei ollut tulostinta joten lähettäminen jäi, mutta liitän sen tähän, vaikka se sisältääkin samoja asioita kuin muutkin tekstit, mutta myös erilaisia yhdistelmiä ja yhteenvetoja. Teksti on kuitenkin jäänyt tähän päivään mennessä yhä edelleen lähettämättä. Kirje Tampereen yliopiston työpolitiikan professori Pertti Koistiselle 9.4.2003 katsojapalautteena TV2:n Ajankohtainen kakkosen Nälkäpalkkaillasta 8.4.2003. Päivätty 9.4.2003. Lähetetty 2.2.2005 sähköpostina pääministeri Matti Vanhaselle ja työhallinnon ylijohtaja Harri Skogille kannanottona HELSINGIN SANOMISSA 27.1.2005 esiteltyyn hankkeeseen työmarkkina- ja toimeentulotukien muuttamisesta 500 päivän jälkeen ns. 'aktiivitueksi'. Tätä ehdotti myös Paavo Lipponen jo muutama vuosi sitten pääministerinä ollessaan. Sähköpostissa ei ollut linkkejä kyseisiin tekstikohtiin, ainoastaan koko sivustoon. Työministeriön sivulla sanotaan, että "työmarkkinatukiuudistuksesta on tarkoitus rakentaa pitkäaikaistyöttömien oma yhteiskuntatakuu, joka turvaa aktiivitoimien tarjonnan.". Ettei kukaan jäisi karenssimahdollisuuden ulkopuolelle? Mitä 'turvaamaan' vuoden 2002 lakiuudistukset sitten tehtiin? Työnhaun karenssointia? Toisaalta: työministeriön sivulla puhutaan työmarkkinatuen aktivoinnista, eikä tukea saavan työttömän. Siis tuki saisi karenssin, mutta työtön säilyttäisi toimeentulonsa? Sunnuntaina 6.2.2005, lähetin tästä tekstistä hiukan muokatun, samansisältöisen version myös HELSINGIN SANOMIEN mielipidesivulla julkaistavaksi. Sitä ei kuitenkaan tyypillisesti julkaistu. HELSINGIN SANOMIEN muovaamaan maailmaan ei näytä mahtuvan vastakkaisia näkemyksiä. Lähetetty torstaina 3.3.2005 edellisen tekstin hiukan laajempi versio sähköpostina seuraaville kansanedustajille: Arja Alho, Eva Biaudet, Tarja Filatov, Merikukka Forsius-Harkimo, Anne Huotari, Liisa Hyssälä, Liisa Jaakonsaari, Johannes Koskinen, Marjaana Koskinen, Sinikka Mönkäre, Leena Rauhala, Päivi Räsänen, Sari Sarkomaa, Suvi-Anne Siimes, Minna Sirnö, Osmo Soininvaara ja Satu Taiveaho ja torstaina 23.6.2005 vielä kansanedustaja Jukka Gustafssonille.
|